uudet sovellukset ja tekoäly

Pian Chromebookissa voi ajaa Android-sovelluksia

Chromebook on Googlen valmistama ohut client -tietokone eli kannettava, joka ajaa sovellukset Googlen pilvestä ja käyttää Chrome-käyttöjärjestelmää.

Chromebookien myynti on kehittynyt hitaahkon alun jälkeen vauhdilla. Laitteesta on tullut suosittu erityisesti oppilaitoksissa. USA:ssa koulut ostavat laitteita enemmän kuin kaikkia muita yhteensä, ja ne ovat osoittautuneet suosituiksi myös meillä. Kone on heti käyttövalmiina ja verkossa kun sen käynnistää.

Googlen käyttöjärjestelmää käyttävien laitteiden hyviin puoliin on kuulunut hyvin pienet ohjelmistojen hankintakulut. Tavanomaisia Windows-sovelluksia ei voi käyttää, mutta kaikki selainpohjaiset sovellukset kuten Google Docs, Sheets ja Slides ovat käytettävissä. Samoin tuhannet muut web-sovellukset.

Tänä syksynä Chromebook-laitteisiin on asteittain avautunut mahdollisuus ajaa Android-appseja eli sovelluksia. Jos laitteeseen ei vielä ole saanut ladattua Google Play -myymälästä sovelluksia, kannattaa tutkia, saako laitteeseen ladattua niitä Chrome OS -kehittäjäkanavasta.

Ohessa ohje, miten Chromebookiin saa reilun miljoonan Android-sovelluksen valikoiman Chrome OS -kehittäjäkanavan kautta:

Chromebook & Android apps lataukset

Chromebookissa ajetaan kyllä sujuvasti myös Windows-sovelluksia etenkin kouluissa. Ratkaisu perustuu yleensä VMwaren virtuaaliseen työpöytään.  

Laita Macin ja PC:n selain puhumaan

Joskus tulee tilanteita, jolloin pidempi artikkeli olisi mukavampi kuunnella ääneen luettuna kuin kahlata sitä itse läpi selaimen tekstinä. Englanninkielisen puhesynteesin (Text-To-Speech, TTS) käyttö PC:llä on tänä päivänä Firefoxin ansiosta yllättävänkin helppoa.

Macilla myös suomenkielen luku eli muunto selaintekstistä suomenkieliseksi puheeksi on PC:n virittämiseen verrattuna yksinkertaista ja jopa houkuttelevaa. Tekniikka kuuluu Macin vakio-ominaisuuksiin.

Safari-selaimella valitset haluamasi artikkelin, siirryt selaimen Lukijanäkymään ja valitset selaimen Muokkaa/Puhe -toiminnosta komennon Aloita puhuminen. Näin saat vaikka yle.fi sivuilla olevat tekstit kuultavaksesi sujuvalla suomenkielisellä puhesynteesillä.

Safarissa lukijanäkymässä puheen käynnistäminen sujuu hetkessä valikosta Muokkaa / Puhe / Aloita puhuminen.

Macin järjestelmäasetuksista kohdasta Käyttöapu voi valita järjestelmän puheäänen ja säätää puheen nopeutta. Voit vaihtaa suomalaisen puhujan (kuten Satu-nimellä kulkevan syntetisaattorin - "Hei minun nimeni on Satu, olen suomalainen ääni") myös vaikka Australian englantia puhuvaan synteesiääneen. Kokeilussa käytin konetta, jossa oli asennettuna macOS Sierra, versio 10.12.3.

Macin järjestelmäasetuksista voit valita minkä kielisen puhesyntetisaattorin haluat lukevan ääneen Safarissa olevia verkkosivuja sekä säätää puheen nopeutta.

Safarin tekstistä suomeksi muunnettu puhe kuulostaa edelleen koneen puhumalta, mutta se on kuitenkin huomattavan lähellä tavallista puhuttua asiasuomea hyvällä intonaatiolla. Konepuhe on  hämmästyttävän laadukasta, mihin vertaan kun olen sivusta seurannut puhesynteesin kehitystä jo kolmisenkymmentä vuotta.

Omassa kokeilussani havaitsin "Danielin" brittienglannin ääntämisen toimivan miellyttävästi useimmilla englanninkielisillä web-sivuilla. Englanninkielisillä sivuilla lukija- eli puhesyntetisaattorivaihtoehtoja on runsaasti. Yhden syntetisaattorin lisääminen vie yleensä muutaman minuutin, mikä menee kun Mac lataa yksittäisen syntetisaattoritiedoston, jonka koko on yli yhden gigatavun luokkaa.

Suomenkielen puhesynteesi onkin PC-maailmassa sitten toinen juttu englantiin verrattuna. Hankalaa - ja jos joku on löytänyt siihen selainympäristössä PC:llä hyvän käyttö- ja käyttöönottopolun, ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan.

PC:n käyttäjällä sekä Firefoxiin että Chromeen saa laajennuksen, jolla englanninkieliset tekstit saa puhuttuun muotoon. Firefoxilla toiminto on riittävän helppokäyttöinen, että sitä uskaltaa suositella, Chromessa puhesynteesin käyttö tekstistä puheeksi on mutkikkaampaa ja vaatii virittelyä ja askartelua Maciin verrattuna. Firefoxissa kuten Safarissa on lukijanäkymä, joka siivoaa sivusta kaikki häiritsevät valikko-, lisäartikkeli- ja mainostekstit pois. Näin puhesyntetisaattori pystyy keskittymään tärkeimpään tehtävään eli lukemaan sivun pääartikkelin ääneen.

Firefoxilla kokeilin maksutonta Text-to-Voice laajennusta ja se toimii hyvin ainakin Windows 10 -koneessa. Sovelluksen lataus ja käyttöönotto oli helppoa. Tuettuihin kieliin kuuluvat esimerkiksi englanti ja saksa, ikävä kyllä skandinaaviset kielet ja suomi puuttuvat joukosta. Laajennuksessa käyttäjä voi valita syntetisaattorin äänen useasta eri vaihtoehdosta.

PC:nFirefox selaimeen asennettu Text-to-Voice laajennus tukee muun muassa englantia ja saksaa, mutta kotimaisten
kielten suomen ja ruotsin tuki puuttuu. Kuvassa teksti on Firefoxin lukijanäkymässä.


Google kutoo käyttöliittymän vaatteisiin

Kosketusnäytöt, hiiri, kynä, eleohjaus, katseohjaus, puheohjaus, tutkaohjaus, näppäimistö! Meillä on tänään monta tapaa liittää ja ohjata tietotekniikkaa. Koskettelu ja tiedon keruu yllämme olevien vaatteiden avulla on yksi vahvassa nousussa oleva kehityssuunta.

Älyvaatteita kehitetään Suomessakin useammassa yrityksessä ja projektissa. Älykkäissä tekstiileissä, joista noita älykkäitä vaatteita valmistetaan, on mielenkiintoista seurata, miten pitkälle ja millä kaupallisella menestyksellä Google jatkaa omaa Jacquard -projektiaan.

Jacquard-projektissa Google kehittää lankoja, jotka voidaan joko jättää kankaaseen näkymään tai upottamaan osaksi tekstiiliä. Yhdistämällä kudottu kangas älysiruun, voidaan vaatteen tai huonekalun pintaa käyttää eri digilaitteiden ja -palveluiden ohjaukseen. Yrityksen julkisena referenssinä on tähän asti ollut farkkujen valmistaja Levis.

Hankkeesta ei ole kuulut uusia julkistuksia muutamaan toviin, mutta ehkä toukokuussa Googlen vuosittaisessa kehittäjäkokouksessa saamme kuulla miten hyvin 2015 julkistettu hanke on edennyt. Maailmalla älytekstiilien kehittämisessä liikkuvat kehityspanokset hurjalla tasolla ja meilläkin Suomessa on älyvaateosaamisesta on maksettu miljoonia yrityskaupassa.

Mitä kaikkea voimme odottaa Jacquard-hankkeelta? Tässä Googlen video asiasta:


Google on valinnut kiinnostavan nimen hankkeelleen.

Jacquard on varmaan monelle jollakin tavalla tuttu termi. Kyseessä on automaattinen kutomakone, jonka ranskalainen Joseph Marie Jacquard kehitti ja joka mullisti silkkikankaiden kudonnan. Laite, joka esiteltiin Napoleonille 1805, hyödynsi myös taitavasti aiemmin kehitettyä reikäkorttiohjausta. Tämän vuoksi Jacquard-laitteita pidetäänkin osana tietotekniikan varhais- tai esihistoriaa.

Seuraa ajankäyttöäsi - toimi viisaammin

Tiedätkö mihin aikasi menee? Jos aikasi ei riitä kaikkeen mihin sen mielestäsi pitäisi, ajankäytön asiantuntijat suosittelevat ajankäyttösi analysointia. Kun tiedät mihin aikasi menee, voit miettiä keinoja, mihin se todella riittää ja voisitko käyttää sen mielekkäämmin. Uudet pilvipohjaiset palvelut ja älypuhelinten appsit tekevät ajankäytön seurannasta helpompaa kuin koskaan sekä yksilö- että tiimitasolla.

Frederick W. Taylor,  "kellokallejen isä"

Ajatuksen tehokkaammasta ajankäytöstä ja ajankäytön seurannasta levitti yritysmaailmaan jo 1910-luvulla Frederick Winslow Taylor, joka kehitti tieteellisenä liikkeenjohtona eli taylorismina tunnetun opin. Hänen mukaansa työn suorittamista piti seurata tarkasti ja tältä pohjalta kehittää parempia työtapoja. Digitaalisessa nanosekuntien maailmassa taylorismin perusajatus on läpäissyt koko yhteiskunnan ja kuuluu myös modernin tuotantotalouden työkalupakkiin.

Maailma on täynnä kelloja. Kello löytyy älypuhelimesta, tietokoneesta, toimiston seinältä, ranteestasi, television uutiskanavalta - vaikka mistä. Kellon ja muistiinpanojen avulla oman ajankäytön seuranta muuttuu mututiedosta mitatuksi tiedoksi luulojen sijaan. Web-selaimella tai älypuhelimella tietojen keruu omasta tai työryhmän ajankäytöstä ja aineiston analysointi käy vielä helpommin.

Yksi suosituimmista ajankäytön seurannan pilvityökaluista on Togglwww.toggl.com . Sovelluksesta on maksuton versio sekä Android että iOS laitteille. Työvaiheiden ja työvaiheiden sitominen eri projekteihin ja kuluvan ajan seuranta luonnistuu sovelluksella huippunopeasti muutamalla klikkauksella sen jälkeen kun olet kirjannut työvaiheen tai projekti on kerran sovellukseen. Sovelluksen rekisteröinti käy myös nopeasti esimerkiksi Google-tilin omistajalta.

Oman käyttökokeiluni perusteella sovellus on vakuuttavan tasoinen väline kaiken ajankäytön taltiointiin ja analyysiin. Togglin käyttöliittymä on englanniksi, joka voi joissakin yhteyksissä olla rajoittava tekijä. Ohjelmisto näyttää amerikkalaiselta, mutta kiinnostavaa kyllä sen kehittäjäyhtiö on virolainen Toggl OÜ.

RescueTime on toinen maksuton vaihtoehto ajankäytön seurantaan, se asennetaan tietokoneelle ja kerää tietoja automaattisesti siitä, mitä verkkopalveluja ja työvälineitä käytät tietokoneellasi. Ohjelma paljastaa halutessasi mielenkiintoisia piirteitä myös vapaa-ajastasi, kuten montako tuntia käytät kuukaudessa vaikkapa Facebookin tai YouTuben videoiden parissa. Hyviä muita vaihtoehtoja älypuhelimeen löytyy Google Play storesta esimerkiksi hakusanoilla “time tracker”. Vaihtoehdoista ei ole pulaa.

Työajan seurantaan on runsaasti myös kotimaisia vaihtoehtoja, monet ovat kuitenkin hintavia kun vaihtoehtona pienempiin tarpeisiin on maksuton mobiili- ja pilvisovellus. Työterveyslaitos, Suomen Ekonomit ry ja IBM tutkivat parhaillaan asiantuntijoiden työajan käyttöä hankkeessa, jossa seurantavälineenä käytetään kotimaista Aikani-mobiilisovellusta. Sen voi ladata maksutta AppStoresta ja Google Playsta.

Timothy Ferrisin kirjasta "Neljän tunnin työviikko" on tullut jo klassikko. Se on hyvä muistutus siitä, että työaikaan voi suhtautua muutenkin kuin Dolly Parton elokuvasta tunnetulla “Nine to Five” menetelmällä.

Kun olet saanut selville, mikä on ajankäyttösi nyt ja miten parhaiten voisit käyttää sen toisin, valittavana on monia teitä ajan järjestelyyn, tekniikoita kuten Pomodoro. 

Moni on havainnut tulokselliseksi hyvin perinteisen työn rytmittämisen eli tehokkaiden taukojen pitäminen samalla tavoin kuin aikoinaan teit koulussa. Viisikymmentä minuuttia työskentelyä, 10 - 15 minuutin tauko, jatkat reilulla työrupeamalla. Näin esimerkiksi MIT:n opiskelijoita kannustetaan toimimaan. 

Puhelimessasi ja tietokoneessasi on myös ajastin ja sen hälytystoiminto, jolla pystyt muistuttamaan itseäsi, että pysyt uudessa tehokkaammassa ja mielekkäämmässä työajassa.

Knocki tuo koputtamalla ohjaamisen kotiin, hoitolaitoksiin ja työpaikalle

Knocki on pienen palohälyttimen kokoinen ja näköinen valkoinen digikiekko, joka mahdollistaa kaikkien pintojen muuntamisen ohjausvälineeksi. Kiinnittämällä Knockin vaikka pöytälevyn alapinnalle, voit pöytää koputtamalla ohjata televisiota, kodin lämmitystä, valoja, lukitusta, Spotifya... Lista on pitkä ja laite, joka muuttaa minkä tahansa pinnan kauko-ohjaimeksi tuo helpon käyttöliittymän mitä erilaisimpiin tarpeisiin.

Knocki-kiekko kiinnitetään 3M:n kaksipuolisella teipillä mihin tahansa pintaan kiinni. Laitteen kiihtyvyysanturi reagoi pinnan värähtelyyn kun sitä naputetaan tai koputetaan. Se lähettää käyttäjän opettaman naputuskomennon perusteella ohjauskäskyn halutulle laitteelle wifi-verkon kautta. Laite toimii neljällä AAA-paristolla.

Ihan vielä Knockia ei saa omaan käyttöönsä, mutta sen voi tilata joukkorahoitussivusto Kickstarterista. Yhden laitteen hinta on 69 dollaria ja se on luvattu toimittaa ennakkotilaajille eli laitteen joukkorahoitukseen osallistuville tämän vuoden joulukuussa.

Knocki tuo uuden vaihtoehdon puheentunnistuksella toimiville
automaatioratkaisuille. Koputa puuta tai muuta pintaa, johon
laite on teipattu kiinni, laite lähettää ohjauskäskyn eteenpäin
wifi-verkon kautta.

Knocki on yksi uusi tapa IoT:n eli asioiden ja esineiden internetin ohjausvälineeksi. Sen voi liittää IFTTT-verkkopalveluun, jolla saa hyvin edullisesti integroitua erilaisia laitteita, sovelluksia ja tietojärjestelmiä selainliittymällä.

Koputtamalla ohjaaminen on eräs yksinkertaisimmista tavoista ohjata mitä tahansa laitteita, joten Knocki sopii hyvin myös lasten, sairaiden ja vanhusten käyttöön. Onhan käyttäjän paljon yksinkertaisempaa käynnistää vaikkapa televisio naputtamalla pöytää pari kertaa. Näin voi olla tilanne, jos vaihtoehtona vanhuksella tai muista fyysisistä vaivoista kärsivällä on ensiksi löytää television kaukosäädin jostakin. Toisena haasteena voi vielä tämän jälkeen olla kaukosäätimen pienen virtanappulan painaminen reumaattisin sormin.

Knockin ohjelmointi hoituu sitä varten suunnitelluilla iOS ja Android sovelluksilla eli appseilla.Tekniikkana Knocki kilpailee osin puheohjauksella toimivien laitteiden kuten Amazon Echon ja tulossa olevan Google Home -laitteen kanssa.

Rakentuuko huomisen älykäs koti Google Homen puheentunnistuksen perustalle?

Google tuo syksyllä markkinoille uuden tavan ohjata kodin sähköisiä laitteita valoista tietokoneisiin ja viihde-elektroniikkaan. Kaliforniassa pidettävä Googlen kehittäjäkokouksen I/O 2016 osanottajat ovat saaneet kuulla koko joukon teknologiajulkistuksia. Tilaisuuden avaaja pääjohtaja Sundar Pichai korosti avauspuheessaan tekoälyn eli AI:n olevan tietojenkäsittelyn seuraava suuri ajanjakso. Tekoäly ja siinä onnistuminen lienee kaikille isoille IT-taloille kohtalon kysymys ensi vuosikymmenen aikana.

Näistä yksi kiinnostavimmista tekoälyn uusista sovelluksista on Google Home, virtuaalinen avustaja. Kyseessä on puheohjauksella toimiva paksun koristekynttilän kokoinen laite, joka kuuntelee ja antaa vasteen kysymyksiin ja palvelupyyntöihin omalla kaiuttimellaan. Laite liittyy erilaisiin kotiautomaation laitteisiin kuten termostaatteihin, lukkoihin ja muihin verkotettuihin laitteisiin, joita voi näin ohjata ja ohjelmoida puheella.

Google Home muistuttaa teknisesti Yhdysvaltain markkinoilla olevaa Amazonin Echoa. Sitä voi puheohjauksella pyytää soittamaan esimerkiksi musiikkia joko laitteen omasta kaiuttimesta tai muusta soittimesta.  Laitetta voi esimerkiksi käskyttää puheella kertomaan viimeisimmät uutiset tai vaikka televisiota tallentamaan ne. Sillä voi jopa tilata pizzan.

Google Homen mikrofonit on suunniteltu siten, että laite kuulee puheen kaukaakin samasta huoneesta. Se käyttää parannettua versiota Google Assistantista, joka on puhutun kielen tunnistamisalusta ja tekoälyjärjestelmä. Google Now ja muut Googlen puheentunnistusratkaisut käyttävät juuri Google Assistanttia esimerkiksi puhutun suomenkielen ymmärtämisessä ja muuntamisessa tekstimuotoon. Joka viides Google haku tehdään jo puhumalla.

Google Home käyttää puheentunnistuksessa luonnollisesti Googlen maailmanlaajuista laskentakeskusten verkostoa. Äänet ja kuvat tulkitaan ja muunnetaan biteiksi ja järkeviksi hakutehtäviksi, prosessoidaan Googlen kehittämissä huipputehokkaissa tekoälyprosessoreissa. Googlen omat Tensor Processing Unit (TPU) sirut käsittelevät tiedot TensorFlow koneälyohjelmalla, jonka yhtiö avasi avoimeksi lähdekoodiksi viime vuonna.

Multikopterien boomi jatkuu - täysautomaattinen lentorobotti tulossa markkinoille

Cebit 2016:ssa oli eräänä kuumana teemana multikopterit. Eikä ihme. Niistä on tullut pieniä, tehokkaita, kestäviä, nopeita, edullisia ja älykkäitä lentolaitteita. Laitteet käyvätkin kaupaksi ja tarjonta kasvaa hurjaa vauhtia. Ilmakuvaus ja ylipäänsä ilmakuvaa hyödyntävä sisällöntuotanto on saanut multikoptereista edullisen tavan avata uusia näkökulmia tuttuihinkin paikkoihin, kuten olen aiemmin tässä blogissa kirjoittanut.

Multikoptereista ja muista "lennokeista" eli miehittämättömistä ilma-aluksista on tulossa ensimmäisiä itsenäisesti liikkuvia kuluttajille tuotettuja robotteja. Ihan ensimmäisiä ne eivät tässä suhteessa kyllä ole. Ruohonleikkuuseen ja pölyjen imurointiin tarkoitetut robotit ovat päässeet jo jonkinlaiseen suosioon kuluttajien keskuudessa. Ilma-alusten robotisointi on käytännössä helpompaa kuin autojen, joten täysautomaattisia multikoptereita voimme odottaa aiemmin kuin robottiautoja - joiden kehitys on toki hurjassa vauhdissa. Voimmeko odottaa täysin automaattisia multikoptereita markkinoille jo vuonna 2017?

Multikoptereiden tekninen ja liiketaloudellinen merkitys muistuttaa tietotekniikan kehitystä 1980-luvulla. Uusia malleja ja ohjelmistoja laitteiden hyödyntämiseen vyöryy markkinoille. Tekniikka luo uusia radikaaleja käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia mitä erilaisimmilla toimialoilla.

Piilaaksossa riskirahoittajat Andreessen Horowitz ja Accel rahoittavat Skydio-nimistä yritystä, joka on kerännyt tuotekehittäjiä organisaatioista kuten MIT, Stanford, Google, Apple ja Tesla. Skydion tavoitteena on kehittää kuluttajamarkkinoille täysin ilman ihmisohjausta toimiva autonominen multikopteri. Yritys on esitellyt pilottilaitetta, joka lentää turvallisesti kun käyttäjä näyttää sille älypuhelimella lentosuunnan ja laite huolehtii tämän jälkeen itsenäisesti, ettei se törmää mihinkään esteeseen ja että se laskeutuu turvallisesti. Laite edustaa uutta sukupolvea, jossa laite reagoi lentoympäristöönsä älykkäämmin kuin normaali autopilotilla varustettu multikopteri.

Englantilainen pelastustiimi käytti multikoptereita 2015
Nepalin maanjäristyksen pelastustöiden johtamiseen.
Sotilas- ja kuluttajasovellusten lisäksi yrityspuolella on näköpiirissä monenlaisia sovelluksia älykkäille lennokeille. Multikoptereiden rinnalle on jo nyt noussut myös perinteisen lennokin näköisiä itsenäisesti toimivia "lentoalustoja". Erilaiset ilmasta käsin tehtävät seurantatehtävät ja kaukokartoitus ovat nopeasti kasva sovellusalue näille lennokeille ja lentolaitteille.

Miehitetyn helikopterin tilalla vaikkapa sähkölinjojen tarkistuksessa tai metsätuhojen arvioinnissa voidaan nyt käyttää miehittämätöntä lennokkia, joka on varustettu monipuolisella kameratekniikalla ja muilla antureilla. Yritykset kuten Airware ovat kehittäneet jo järjestelmäratkaisuja, joissa UAV-laitteiden (Unmanned Aerial Vehicle) välittämä kuva ja muu data siirretään pilveen ja sieltä yrityksen operatiivisiin tietojärjestelmiin.

Multikopterit tuovat uutta tuottavuushyötyä myös rakennusalalle isoihin rakennusprojekteihin ja maarakennusalan urakointiin. San Franciscossa toimiva Skycatch on kehittänyt multikopterijärjestelmän, jossa multikopteri kuvaa ja muokkaa digitaalisesta ilmakuvasta 2D ja 3D-piirrokset suoraan CAD- ja BIM-järjestelmiin eli rakennuksen tietomalliksi (Building Information Model). Skycatchin laitteet ja softa tekevät isossa skaalassa saman kuvaantamisen, johon Googlen projekti Tango pyrkii rakennusten sisällä.

Lentokalustoa saa tunnetusti halvalla, mutta pilvipalvelut ovat tuoneet jo myös ilmakuvien karttaohjelmistot ja kuvien analysointiohjelmistot käytännössä kaikkien ulottuville. Esimerkiksi DroneDeploy tarjoaa pilvestä supertietokoneen laskentatehoa, jolla multikoptereiden ottamasta valtaisasta kuvamateriaalista saa rakennettua kuvatun alueen kartta-aineiston hyvinkin yksityiskohtaisesti. Palvelussa saa ajettua kuvista tarvittaessa kartan ja 3D-mallin jopa 1 sentin tarkkuudella, toisaalta hieman epätarkemman kartan saa DroneDeployn pilvessä muodostettua omista ilmakuvista jopa ilmaiseksi.

Multikoptereiden merkityksen kasvun havaitsee hyvin myös kotimaisilla aiheen harrastajien foorumilla. Multikopterit.net -keskustelupalstoilla alan harrastajien keskustelu nopeasti kehittyvästä tekniikasta käy huomattavan vilkkaana. Multikopterit ja muut UAV-laitteet kiinnostavat tänään myös tietotekniikan näkökulmasta maailmaa seuraavia. Niiden taloudellinen, tekninen ja toki myös sotilaallinen merkitys on jo nyt iso. Laitteiden ja järjestelmien markkinakasvun arvio on 19 % vuosittain vuosien 2015 - 2020 välillä.

Täsmätieto lähiympäristöstä seuraava iso trendi?

Mikrosiruja ja muuta elektroniikkaa valmistetaan ennätysmäisiä määriä ja sitä on saatavilla yhä pienemmin kustannuksin. Montako tietokonetta teillä on kodissanne, entä toimistossa?

Mikä on erilaisten ja eri kokoisten näyttöjen määrä, joihin hyödynnät työpäivän aikana kotona, autossa, ravintolassa, toimistossa, lentoasemalla?

GPS:n, mobiili- ja wifi-paikannuksen myötä älypuhelimeen tulevat älykkäästi paikkaan sidotut palvelut kuten kartat ja säätiedot. Täsmätiedon saatavuus ja "ilmestyminen" lähiympäristöstä tai mistä tahansa esineestä lähimpään käytettävissä olevaan näyttöruutuun taitaa olla seuraava iso askel paikkatiedon kehityksessä. Internet alkaa puhua "itsestään" älykkäästi riippuen, minkä tilan, laitteen tai esineen parissa olet.

Apple toi pari vuotta sitten markkinoille omat mainosmajakkansa, Bluetooth-tekniikkaan perustuvat pienet radiotaajuustekniikan iBeacon-lähettimet. Kukin lähetin lähettää vastaanottajan puhelimeen oman räätälöidyn sanomansa käyttäjän lähestyessä "majakan" sijaintipistettä.

Langattomia sisätiloissa toimivia tekniikoita kehitetään eri puolilla maailmaa kovaa vauhtia. Eri tekniikoiden hyödyntäminen kaupallisesti on vasta alkutekijöissään, mutta näköalat ovat lupaavia. Uusimpana sisäpaikkoihin liittyvänä kuvaantamis- ja paikantamistekniikkojen kokonaisuutena esimerkkinä Googlen Project Tango, joka hyödyntää tietokoneiden konenäköä paikan, tilan ja ympäröivän maailman hahmottamisessa.

Älykästä lähiympäristöä voidaan luoda useilla eri tavoilla. Passiivisimpia ratkaisuja ovat erilaiset viivakoodit kuten QR-tekniikka. Aktiivisempia tekniikoita edustavat älysiruihin kuten RFID-tekniikkaan (Radio Frequency Identification) perustuva paikantaminen. Projekti Tangossa käytetään yhtenä tekniikkana infrapunapaikannusta, mutta useita muitakin mahdollisuuksia paikantamiseen on.

Näitä ovat esimerkiksi ultraääneen ja UWB eli erittäin laajakaistaiseen radiotekniikkaan perustuvat sovellukset. UWB:ssä tietoa siirretään pienellä teholla lyhyillä kantataajuisilla pulsseilla. Autoteollisuus hyödyntää impulssiradiotekniikkaa esimerkiksi peruutussensoreissa. Lähes kaikki tarkat menetelmät hyödyntävät eri radiotaajuustekniikoita, mutta myös maan magneettikenttää voidaan käyttää apuna ja mitata käyttäjän sijaintia älypuhelimen magnetometrillä.

Googlen avoin Eddystone kilpailee iBeaconin kanssa


Google on yksi keskeisimmistä ympäristön täsmätiedon, älykkään lähiympäristön, kehittäjistä. Yhtiöllä on Physical Web -hanke. Sen ideana on mahdollistaa suoraviivainen älykkäiden laitteiden hyödyntäminen ilman appseja kaikkialla, missä liikumme.

IoT, esineiden internet, ei voi toteutua laajassa mitassa, jos jokaista laitetta varten tarvitaan oma sovellus. Eddystone-majakkatekniikka, joka on avointa lähdekoodia hyödyntävä hanke, muuntaa mitä erilaisemmat laitteet ja ympäristömme älykkääksi universaalilla tavalla. Kun lähestyt vaikkapa kissaa, sen pannassa oleva Eddystone Bluetooth 4.0 -siru kertoo lähimpään näyttöruutuun, vaikkapa tablet-tietokoneeseen, mikä on kissan nimi, omistaja ja muuta hyödyllistä. Näin, jos olet sallinut tiedon automaattisen näytön. Vastaavasti bussi, jossa istut, lähettää älypuhelimeesi tietoa siitä, minkä niminen on seuraava pysäkki ja koska auto pysähtyy siinä.

Jos käytössäsi on Nexus 6 puhelin tai Nexus 9 tabletti, voit kokeilla Eddystone-lähetystä ilman erillistä Eddystone-majakkasirua. Markkinoille on juuri tulossa yhdistelmälähettimiä, jotka lähettävät paikkatietoa sekä iBeacon-tekniikalla että avoimella Eddystone -standardilla. Esimerkiksi Estimote.comista voi kolmen lähettimen kehityssarjan tilata nyt maaliskuussa 2016 hintaan 99 dollaria.

Firefox tekee Androidista miellyttävän lukulaitteen

Oranssina loistava symboli kertoo, että
käyttäjä on valinnut Firefoxin näyttä-
mästä web-sivusta lukutilan.
Applen iPhone ja iPad ovat tunnetusti korkeatasoisia laitteita, joissa Safari-selain tarjoaa lukemista selkeyttävän Reader-toiminnon. Reader siivoaa web-selaimessa näkyvästä web-sivusta kaiken ylimääräisen "kuonan". Lukija näkee vain pääartikkelin tekstin kuvineen - poissa ovat valikot, tietoiskut, mainokset, web-sivun laatimat tekstimääritykset ja koristelut. Sivu muistuttaa sanomalehden tekstiä tai ladottua kirjaa.

Tällä hetkellä vastaavaa korkeatasoista lukukokemusta lähelle pääsee Android-puhelimissa ja tableteissa helpoimmin Firefox-selaimella. Sen saa ladattua maksutta Google Play -storesta. Suosittelen selainta, jos haluat lukea tekstejä pieneltä näytöltä helppolukuisessa muodossa. Suomenkielinen ohje lukutilatoiminnon (Reader View) käyttöön löytyy myös Firefoxin sivuilta. Lukuisista saatavilla olevista Android-selaimista Firefox on mielestäni ylivoimainen lukunäkymän hallinnan osalta.

Chromen eri versioissa Google on aika ajoin testannut lukija-toimintoa, mutta esimerkiksi eilen en saanut toimintoa aktivoitumaan sen paremmin Chromen uudessa versiossa kuin Chrome Beta -versiossakaan.

Firefoxin PC-versioon on saatavilla oma lukija, tätä kannattaa kokeilla:

https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/reader/

Projekti Tango mullistaa älypuhelimet - ja paljon muuta

Google ja eri laitevalmistajat tulevat tämän ja vuoden 2017 aikana tuomaan kokonaan uudenlaisia älypuhelimia markkinoille. Uudet älypuhelimet tietävät ja oppivat itsenäisesti ymmärtämään, missä tilassa ne liikkuvat. Ne tunnistavat etäisyydet seiniin, lattiaan, kattoon ja huonekaluihin ja muodostavat itselleen 3D-kuvan ympäristöstään. Kun käyttäjä liikkuu tilassa älypuhelin tietää ilman GPS- tai ulkoista radiosignaalia missä kohtaa se kulloinkin on.

Uudet älypuhelimet muuttuvat projekti Tangon tekniikalla Kinect-tyyppisiksi ohjainlaitteiksi ja Wii-tyyppisiksi kaukosäätimiksi samanaikaisesti. Triviaalia, mutta yksi sovellus tulee olemaan tietokonepelien ohjaus - kännykkä riittää jatkossa pelikonsoliksi.

Muuttaako Tango-tekniikka tapojamme yhtä paljon kuin GPS?
Älypuhelimen anturit tietävät jo tällä hetkellä paljon puhelimen sijainnista ja suhteesta ympäristöön, mutta projekti Tangon tekniikalla tarkkuus ja nopeus, jolla puhelin oikaisee tietoa omasta sijaintipaikastaan ympäristössä nousee moninkertaiseksi. Radiomajakat pystyvät seuraamaan älypuhelimen liikettä ja sijaintia karkealla tasolla mutta Tango-puhelin tietää lähiympäristöstään automaattisesti "lähes kaiken".

Niissä on tutkan kaltainen infrapunalähetin ja infrapunakamera joka kerää takaisin kohteista heijastuvan valon. Laajakuvakamera yhdistää päälle kuvan mitatusta ympäristöstä. Liikkeen laskemiseksi Tango-puhelimessa on huipputarkat kiihtyvyys- ja ilmapuntarianturit sekä gyroskooppi. Uuden sukupolven Android-käyttöjärjestelmä laskee kaiken ympäristötiedon yhteen ja tietää näin, missä ovat portaat, kukkavaasi ja kuinka monta senttiä on matkaa lähimpään kirjahyllyyn.

Uusi Tango-ominaisuudet sisältävä puhelin pystyy korvaamaan mittanauhan, klikkaat vain esimerkiksi pöydän toisessa kulmassa puhelimen osoitinta, suuntaan pöydän toiseen päähän ja laite laskee pöydän pituuden saman tien. Multikopteriin asennettuna Tango-laite (Android-tietokone) varmistaa automaattisesti, että multikopteri ei vahingossakaan törmää mihinkään koska Tango-laite tietää koko ajan missä se liikkuu ja mitä esteitä 3D-tilassa on.

Ensimmäiset Tango-puhelimet tulevat kesällä 2016

Projekti Tangon ensimmäiset laitteet ovat jo kehittäjien saatavilla, myös laitteiden ohjelmointityökalut ovat kansainvälisesti ohjelmistotalojen ulottuvilla. Tosin tätä blogitekstiä kirjoitettaessa Project Tango -kehittäjätabletin kohdalla tilanne näyttää siltä, että varastosta ei löydy ainuttakaan laitetta. Ei ihme, kun ajattelee Tangon potentiaalia.

Äsken  25. helmikuuta Barcelonassa päättyneillä messuilla Lenovo julkisti maailman ensimmäisen Tangoon perustuvan älypuhelimen.
Uudet älypuhelimet tulevat myyntiin tänä kesänä ja ne saavat seurakseen useita jännittäviä Android-sovelluksia VR- eli virtuaalitodellisuudesta mittasovellukseihin ja 3D-palapeleihin.

Edellä oli vain lyhyesti esimerkkejä, mihin uusi Tango-teknologia pystyy. Luvassa lienee raju ja nopea mullistus monien ICT-sovellusten kohdalla - jälleen kerran. Tämä tango tulee soimaan pitkään.

Suunnittele infografiikkaa nopeasti Google for Work -työkaluilla

Google for Work ympäristön teksturi (asiakirjat, Docs), esitykset (diat, Slides) ja piirto-ohjelma (piirustukset, Drawings) antavat kukin mahdollisuuden luoda infografiikkaa. Käyttöliittymä on kussakin sovelluksessa varsin pelkistetty, mutta käytännössä huomattavan monipuolinen esimerkiksi vektorimuotoisten piirrosten lisäämiseen.

Käyttäjästä voi tuntua siltä, että valmiita graafisia muotoja työkalussa ei ole riittävästi. No, tämän on aina voinut ratkaista tuomalla työkaluun muista lähteistä ladattavia kuvia. Jonkin aikaa piirrostyökalussa on ollut myös kätevä ominaisuus, jolla Slides- ja Drawing-työkalun käyttäjä voi Google for Workin omasta arkistosta voi etsiä tekoälyllä valmiita symboleita - ja näitä on valmiina koko joukko.

Etsintä tapahtuu esitys- eli Slides-työkalussa seuraavasti:

  •  Esitys on työn alla, siis avoinna. Valitset Lisää Piirros ja menee avaamaasi tekstikenttään. Tekstikentässä voit lisätä Lisää | Erikoismerkki -kohdasta erikoismerkin. Merkkejä voit hakea avainsanoilla tai, mikä on uutta, piirtämällä karkean esimerkin etsimästäsi kuvakkeesta tai symbolista. Kirjoitetussa muodossa haku ymmärtää ainakin englantia, ei suomea eikä ruotsia. Tuo tekstipohjainen kuvahaku on Googlen tekoälyä, mutta vielä enemmän sitä on kentässä, joka antaa mahdollisuuden hakea omalla piirroksella.  Ohessa hain tomaattikuvaa piirtämällä kuvan, joka jotenkin muistutti tomaattia (tai omenaa). Hakutuloksiin ilmestyi useita vastauksia, joista tomaatti vastasi omaa tarkoitustani.
  • Jos sopiva kuvake löytyy, klikkaat ja kuvake siirtyy esityksen tekstikenttään, johon lähdit erikoismerkkiä etsimään. Tekstikentässä oleva kuvake on oikeasti kirjasin (fontti), jota voi suurentaa kuten kirjasia ja kokoa voi muuttaa kuten muillakin fonteilla.  Nopeasti piirretty tomaatti, vai mitä? 

 PS. Google Drawings ohjelmasta kuvan voit tallentaa vaikka PNG-tiedostomuotoon, jolloin voit käyttää kuvaa lähes kaikkialla - tekstinkäsittelyssä, webissä, sähköpostissa ja niin edelleen.

Ohjaa puhelintasi ja tablettia puheella - Androidin puheentunnistus ymmärtää puhuttua suomea jo hyvin

Puheohjaus ja suomenkielinen puheentunnistus on tullut hiipien arkisiin laitteisiimme kuten älypuhelimiin. Oletko jo testannut, pystytkö ohjaamaan omaa puhelintasi omalla äänelläsi näpyttelyn sijaan?

Nämä seuraavat käyttövinkit koskevat Android-puhelimia. Puhetuki löytyy useimmista uudehkoista Android-puhelimista ja tableteista (Android 4.4 tai uudempi). Puheentunnistus aktivoituu, kun sanot OK Google. Näytölle tulee tuolloin mikrofoni, joka odottaa puhekäskyäsi.

Seuraavat toiminnot tottelevat tällä hetkellä suomenkielistä puhetta, testasin toiminnot Nexus 5 puhelimella. Puheentunnistus käynnistyy sanomalla puhelimelle OK Google, jonka jälkeen antaa komentosanan kuten "käynnistä" tai "navigoi" tai teet hakuikkunassa puhutun kyselyn. Puheentunnistus ei välitä isoista tai pienistä kirjaimista, siksi alla olevissa teksteissä kaikki puhuttu on esitetty pienillä kirjaimilla.

OK Google toiminto pitää olla puhelimessa kytkettynä ja puhelimen pitää oppia tunnistamaan käyttäjän ääni, jotta toiminnot pelaisivat. Itsellä järjestelmä oppi muutaman yrittämisen jälkeen tapani sanoa "okei kuukl". Nykyisin puheen tunnistus aktivoituu näin lausumallani tavalla lähes aina ensimmäisellä kerralla. Tässä Googlen lisäohjeita äänitoiminnon aktivoinnista.

Näin ohjaat puhelintasi äänikäskyin eli äänikomentojen avulla. Toiminto on yllättävän nopea ja helppokäyttöinen:

  • Käynnistä sovellus: ok google, käynnistä kello [sovelluksen nimi, esim. kello, Spotify jne] 
  • Tiedon haku: ok google, kuka on amerikan presidentti [haku käynnistyy ilman käskyä OK Google ilmaisun jälkeen, tässä tapauksessa Google näyttää ruudulla ensimmäisenä  vastaukseksena luonnollisesti tekstin Barack Obama valokuvan kera, sitten linkki Wikipedian artikkeli Yhdysvaltain presidentti, ja lisää Googlen hakukoneen antamia linkkejä - ihan normaali Googlen hakuvastaus siis puhuttuun kysymykseen]. Puhelimen kieliasetuksista ja kyselykielestä riippuen puhelin voi antaa myös puhutun vastauksen, suomeksi vastaukset ovat vain tekstiä.  Toisin on esimerkiksi englannin ja saksan laita. Esimerkiksi ääneen esitetty kysymys "wo ist Sibelius geboren?" laittaa puhelimen vastaamaan saksaksi ääneen "Hämeenlinna". Tuo että laite ei puhu suomea, ei ole iso puute, kun pitkät suomenkieliset puhutut kysymykset toimivat hyvin. Esimerkiksi selkosanainen kysymys "Minkälainen sää on huomenna" näyttää puhelimen ruudulla heti kärkeen Forecan sääennusteen lähipäiviksi. 
  • Navigointi: ok google, navigoi mannerheimintie viisi, helsinki [puhelimen Google-navigointi käynnistyy ja alkaa antaa karttakuvaa ja selostaa ajo-ohjetta]
  • Navigointi 2: ok google, navigoi koti [puhelimen Google-navigointi käynnistyy ja alkaa antaa karttakuvaa ja selostaa ajo-ohjetta kotiin nykyisestä sijaintipisteestäsi, navigoi työ  ohjaa vastaavasti työpaikalle]
  • Palveluiden paikallistaminen eli Navigointi 3: ok google, missä on lähin Alko [näyttää kartalla lähimmät Alkon myymälät, huoltoaseman, apteekin tms. riippuen mitä etsit] 
  • Oletko eksyksissä eli Navigointi 4: ok google, missä olen [näyttää kartan ja sijaintipaikkasi]
  • Valokuvaus, videon kuvaus: ok google, ota valokuva / video [käynnistää kameran tai valikon, josta voit valita omista kamera-sovelluksistasi sopivan]
  • Soittaminen: ok google, soita ETUNIMI SUKUNIMI [hakee puhelimen muistista numeron ja kysyy, mihin haettuun henkilöön sidotuista puhelinnumeroista soitetaan, esimerkiksi työ- vai kotinumero]
  • Ajan ottaminen, hälytys: ok google, ota aikaa kahdeksan minuuttia [käynnistää kellon tiimalasifunktion ("munakello") ja alkaa laskea määräaikaa 8 minuutista alaspäin, kunnes määräaikana antaa hälytyksen]
  • Herätyksen asettaminen: ok google, herätä minut seitsemän viisitoista aamulla [käynnistää herätyksen ja pyytää vahvistuksen (yksi klikkaus), että herätys halutaan toimivaksi klo 07.15]
  • Puhelimen asetusten muuttaminen: ok google, avaa lentokonetila asetukset [asetusvalikosta avautuu kohta lentokonetila, jossa puhelimen lentokonetilan voi aktivoida tai poistaa, näin pääsee myös esimerkiksi wifi- ja bluetooth-asetuksiin nopeasti kiinni]
  • Viesti tai tekstiviesti: ok google, tekstiviesti ETUNIMI, SUKUNIMI [hakee henkilön yhteystiedot, käynnistää tekstiviestisovelluksen johon voi kirjoittaa sanoman. Itse viestiä ei valitettavasti voi sanella tekstikenttään kuten esim. Hangout-appsissa.]
Puhekomennot toimivat sujuvasti paitsi puhelimessa, myös uusissa ja uudehkoissa Android-tableteissa. Testasin toimintoja Samsung Galaxy Tab S2 -tabletilla. Äänikomennot toimivat hienosti myös kyseisessä laitteessa, esimerkiksi hakujen teko ja asetusvalikkojen avaaminen puhumalla kävivät vaivatta ilman laitteen opettamista tunnistamaan omaa ääntäni.

Vielä pieni varoituksen sana. Jos wifi-kenttä puuttuu tai on heikko, tai mobiilidata ei pelitä nopeasti, pitää käyttäjän usein hyväksyä puhelimensa tai tabletin ilmoituksen, että puheentunnistusta ei pystytä suorittamaan. Tämä johtuu siitä, että vaativa puheentunnistuksen prosessointi tehdään pilvessä eli Googlen konesalissa. Tällöin langattoman yhteyden Android-laitteen ja pilven välillä tulee olla riittävän nopea ja luotettava.

Android-käyttöjärjestelmä muuttaa ICT-arkkitehtuurin ja liiketoiminnan pelisäännöt

Se joka hallitsee käyttöjärjestelmän kehitystä, hallitsee ohjelmistoteknologian kehitystä. Joka tapauksessa käyttöjärjestelmillä on ollut valtava merkitys ICT-alan liiketoiminnan ja teknologian tulevaisuuteen.

Maailma on vuosien 2015 - 2016 aikana siirtynyt PC-tekniikkaa hallinneen Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmäperheen aikakaudesta Linuxin ja erityisesti Android-käyttöjärjestelmän aikaan. Kaikki tuntevat Bill Gatesin, jonka johdolla Microsoft 1990-luvun alussa vastasi Applen graafisen käyttöjärjestelmän haasteeseen ja vakiinnutti Windowsin hallitsevaksi mikrotietokoneiden (ja myöhemmin palvelimien) käyttöjärjestelmäksi.

Windowsin käyttäjien ja asennusten määrä on edelleen massiivinen. Maailmassa on tänä vuonna käytössä on noin  1,5 miljardia PC-laitetta. Android-käyttöjärjestelmä tunnetaan lähinnä älypuheliminen ja tablettien käyttöjärjestelmänä - jotka käytännössä ovat taskuun tai kämmeneen sopivia tietokoneita. Android-laitteiden määrän kasvu ollut nopeaa. Alkaa lisäksi näyttää siltä, että järjestelmästä tulee kaikkialla käytettävä järjestelmä PC-laitteista televisioihin ja erilaisiin IoT- eli teollisen internetin sovelluksiin asti.

Vuodesta 2015 lähtien Android on ollut kaikkein käytetyin käyttöjärjestelmä maailmassa
Android-asennusten määrä oli toukokuussa 2015 1,4 miljardia laitetta. Tänä vuonna Android-älypuhelimia myytäneen kaikkiaan noin 2,9 miljardia kappaletta, minkä päälle tulevat vielä lisänä kaikki muut Android-laitteet kuten kämmenelle mahtuvat "supertietokoneet".  Näistä uusista superlaitteista esimerkkinä vaikkapa Pine64, jolla on hintaa alle 15 euroa! Vanhaa Android-laitekantaa toki poistuu, mutta oma karkea arvioni on, että toimivaa Android-laitekantaa on maailmassa tällä hetkellä yli 4 miljardia kappaletta. Isoja lukuja.

Käyttöjärjestelmävaltikan siirto muuttaa ICT-alan kilpailun sääntöjä oleellisesti, sen on hyvä jokaisen PC-ratkaisuihin tottuneen havaita. Uusi ICT-maailma perustuu Androidiin ja pilvilaskentaan.

Andy Rubin loi Android-käyttöjärjestelmän.
Kuten tietotekniikassa näyttää olevan tapana, on Androidinkin kasvu käynyt nopeasti. Suomalaisittain merkittävää on muistaa, että Android lepää Linus Torvaldsin kehittämän Linux-käyttäjäjärjestelmän päällä, mikä tavallaan tekee Linuxista vielä isomman jutun kuin Android on itsessään.

Android pääsi vauhtiin asteittain vuonna 2005, kun Google osti sen kehittäneen Android Inc.:n. Andrew E. Rubin tuli kaupan mukana Googlen palvelukseen, jossa hän vastasi vuoteen 2013 asti Androidin kehittämisestä. Nykyisin hän on perustamansa riskisijoitusyhtiö Playground Globalin toimitusjohtaja. 

Android Centralin historiallisesti tarkka tarina kertoo, miten käyttöjärjestelmä syntyi ja siirtyi Googlen vetämänä nykyiseen asemaansa. Vaatimaton alku sai silloisten jättiläisten Nokia, Microsoftin ja Applen vähättelemään uuden käyttöjärjestelmän merkitystä vielä vuonna 2007. Sitaatti: "Nokia, Microsoft and Symbian made it most clear today that they don't perceive danger from the new initiative and corresponding Android OS, with Nokia stating it quite bluntly: "We don't see this as a threat."

Olisi kiinnostavaa tietää, kuka tai ketkä Nokialla onnistuivat synnyttämään noin "kaukokatseisen" arvion Androidin merkityksestä - ja miksi? Nyt Androidin markkinaosuus älypuhelimissa on yli 85 prosenttia. Yksi selitys ei ainakaan päde: Stephen Elop aloitti Nokian toimitusjohtajana vasta 2010.

Tee vanhasta aktiivikaiuttimesta digitaalinen radio alle 40 eurolla

Googlen Chromecast Audio on halkaisijaltaan 5 sentin kokoinen "digipyörykkä", joka tuo korkealaatuisen digitaalisen äänentoiston vanhoihin stereoihisi tai aktiivikaiuttimiin. Laitteen ohjehinta on 39 euroa ja se tuli Suomessa myyntiin viime syksynä.

Chromecast Audio tekee vanhoista analogisista radiovastaanottimista, vahvistimista ja kaiuttimista digitaalisen äänen striimaajia huomattavan helpolla ja edullisella tavalla. Striimaus tapahtuu wifi-verkon kautta ilman äänen laatuun liittyviä ongelmia, joita perinteisesti käytetty langaton bluetooth-tekniikka usein tuo mukanaan. Laite on niin pieni, että sen saa vielä kätkettyäkin pois silmistä, jos tarvis.

Tivoli Model Three muuttui digitaaliseksi
Chromecast Audion avulla.
Ostin oman laitteeni Gigantista, mutta sitä löytyy myös Googlen verkkokaupasta. Kytkin "pyörykän" kiinni kymmenen vuoden ikäiseen Tivoli-radioon Aux In -porttiin (linjaotto) laitteen mukana tulevalla äänikaapelilla, jossa on 3,5 mm standardiliitin. Kiekon toinen pää kytkettiin mukana tulevalla sähköjohdolla seinäpistokkeeseen. Television Chromecastin voi liittää ottamaan sähkön USB-väylästä, mutta Audio-versio vaatii pistorasialiitännän.
Chromecast Audio mahtuu kämmenelle ja asennus vie
muutaman minuutin.
Kun kaapelit olivat paikallaan, rekisteröin laitteen kiinni kodin wifi-verkkoon, päivitin Chromecast Audion ohjelmiston verkosta, testasin toiminnot Android-puhelimellani ja noin kymmen minuutin puuhailun jälkeen radioni oli muuttunut digitaaliseksi. Helppoa. Kun Tivoli-radioissa kaiutin on toisto-ominaisuuksiltaan muutenkin erinomainen, nautin nyt vanhalla radiolla Spotifystä, Ylen Areenan ohjelmista, Ruotsin ja Saksan radioasemista digitaalisesti - ja omasta mielestäni upealla äänenlaadulla. 

Myös lukujen valossa Chromecast Audion äänen laatu on parempi kuin cd-levyissä. Cd-levyissä ääni on 16-bittistä 44,2 kHz:n tallennuksella. Chromecast Audio hakee ja toistaa äänen kautta 24-bittisenä 96 kHz:n laadulla. Toisto vaatii, että älypuhelimeen tai tablettiin on ladattu Chromecast Audiota tukeva sovellus (app) kuten Spotify, Sveriges Radio Play, Yle Areena, TuneIn tai ARD Mediathek (Android ja iOS versiot löytyvät ainakin edellä luetelluista).

Luonnollisesti myös Google Play on soittimena tuettu. Joukossa on siis maksullisia ja ilmaisia musiikkipalveluita, jotka pyörivät joko veronmaksajien tai mainostajien sponsoroimina. Muitakin Audiossa toimivia appseja on jo koko joukko, noita edellä mainittuja olen ehtinyt kokeilemaan ja hyvin tai vähintään kohtuullisen hyvin toimiviksi havaitsemaan.

Yleensä äänenlaadussa ei ollut ongelmia, joissakin appseissa käyttöliittymä kaipaisi hieman hiomista. Appseissa on äänen toistossa valittavissa usein eri laatuvaihtoehtoja, kannattaa katsoa että niiden siirtoasetukset ovat oman wifi-verkon kannalta järkevällä tasolla.

YouTube toimii Chromecast Audiossa Androidin suoratoistotoiminnolla


YouTuben ääntä Chromecast Audio "kiekko" ei toista omalla sovelluksella. Tältä osin tilanne eroaa televisioon liitettävästä Chromecast-mallista. Jos Chromecast Audiota ohjaa Android-puhelimella tai tabletilla, löytyy asiaan helpohko kiertotie. Googlen omasta Chromecast appsista löytyy vasemman puoleisesta ylävalikosta toiminto Suoratoista näyttö ja ääni -painike. Tuon valinnan jälkeen kun avaa esimerkiksi Chrome-selaimessa jonkin YouTube-videon, näkyy video kännykässä ja ääni tulee upeasti kaiuttimesta tai muusta laitteesta johon Chromecast Audio on kytketty.

Suoratoistossa Android-laite tekee kaiken raskaan signaalinkäsittelyn kun aidoissa Chromecast Audio -sovelluksissa puhelinta tai tablettia käytetään vain ikään kuin satunnaisena kauko-ohjaimena. Suoratoisto toimii vain niin kauan kuin itse Android-laitteen virta on päällä, sovelluksissa ohjaimena toimivan puhelimen tai muu laitteen voi sammuttaa ilman, että valittu ohjelmavirta katkeaa. 

Osa Android-laitteista on optimoitu suoratoistoa varten. Muihinkin kuin Android-laitteisiin löytyy Chromecast-tukea myös audiopuolella, mutta näytön ja äänen suoratoisto ei yleensä onnistu.

Television Chromecast-laitteessa YouTube näyttää kuvan HD-laadulla myös Windows ja Applen iOS-laitteista. Se toistaa myös musiikkia hyvällä äänenlaadulla, jos tallenteessa vain on itsessään noihin laatukysymyksiin panostettu.

Kuten tunnettua löytyy YouTubesta valtaisasti suttuisia videopätkiä ja kohisevia vanhoja äänitteitä. Ne on yleensä siirretty digimuotoon aikana, jolloin tiedostoja piti pakata huonommalla tekniikalla ja pienempään kokoon kuin tänä päivänä on tilanne. Lähteenä on usein myös käytetty vanhoja VHS-nauhoja, joissa ei koskaan ollut kunnon kuvaa tai ääntä.

Jos unohtaa aidon YouTube-appsin puuttumisen, on Chromecast Audio muuten monipuolisuudessaan ja edullisuudessaan upeaa tekniikkaa varmaan monenkin musiikin ystävän näkökulmasta.

Vanhat audiolaitteet uuteen käyttöön


Kaikkiaan voi todeta Chromecast Audion jälleen kerran näyttävän mihin tietojenkäsittely kodeissa menee. Pienet edulliset supersirut muuttavat vanhatkin laitteet älykkäiksi pienellä rahalla. Chromecast Audion kohdalla kyseessä on kämmeneen menevä tietokone tai oikeammin mediaprosessori wifi-vastaanottimella, joka on helppo asentaa vanhoihin kaiuttimiin tai vahvistimeen. Tekniikkana Googlen Cast -tekniikka on lähellä disruptiivista jo pelkästään edullisuutensa vuoksi.

Toki tekniikalla on kilpailijoita, hyvinkin laadukkaita kuten Applen ja Amazonin laitteet. No, Applen mediatoistin on huomattavasti hintavampi ja fyysisesti isompi, Amazonin laitetta taas ei Suomessa ole edes myynnissä. Tällainen laitevertailu lienee myös siinä mielessä turha, että kaikki kolme edellä mainittua laitetta ovat käyttötarkoitukseltaan melko selkeästi toisistaan eroavia, vaikka yhteisenä nimittäjänä onkin kuvan ja äänen striimaus. Niinpä arvostelu tuntuu yhtä mielekkäältä kuin jos vertailisi omenoita, sitruunoita ja banaaneja keskenään. Googlen Nexus Player, joka on Android Tv -boxi, on parempi vertailukohde, jos haluaa pistää Apple TV:tä rinnan jonkin Googlen tuotteen kanssa.

Yksi parhaita puolia sekä Chromecast televisioversiossa että Chromecast Audiossa on nopeus. Sekä videon että audion saa käynnistymään ilman isoja pöytätietokoneita tai läppäreitä, pieni älypuhelin tai tabletti riittää ja ohjelma alkaa pyörimään heti.

Striimauspalveluissa käyttäjän ei tarvitse huolehtia myöskään mistään palvelinkysymyksistä tai ohjelmapäivityksistä. Chromecast Audio mahdollistaa myös omaperäisen oman radion rakentelun; hankit vain laadukkaan aktiivikaiuttimen ja tämän Googlen "mokkulan", lataat radioappsit kännykkääsi ja voilà, käytössäsi on huippulaadukas pienellä rahalla luotu musiikkikeskus ja digitaalinen radio. Tiedän kyllä, että joillekin hifisteille huippulaatu merkitsee jotakin ihan muuta, mutta tällaiselle tavalliselle musiikin ystävälle cd-levyä parempi ääni on huippulaatua.

Luo omaa virtuaalitodellisuutta pikkurahalla

Lapsella on monta nimeä: tekotodellisuus, keinotodellisuus, lumetodellisuus, virtual reality eli virtuaalitodellisuus (VR). Virtuaalitodellisuus lähestyy teknisenä ja taloudellisena mahdollisuutena nopeasti keskivertokansalaista.  Google toi 2014 markkinoille hätkähdyttävän edullisen ja oudolta näyttävän aaltopahviin perustuvan Google Cardboard näyttölaitteen VR-näkymien katseluun. Pahvilaitteen vähittäishinta jää myyjästä ja valmistajasta riippuen kymmeneen - kahteenkymmeneen euroon. Ideana on, että laitteen kalleimpana osana on käyttäjän oma Android-puhelin, joka huolehtii virtuaalikuvan synnyttämisestä.

Google Cardboard on avoin tekninen määrittely, joten pahvilaitetta löytyy monen valmistajan valikoimista. Laitteella on pystynyt aiemmin katsomaan lähinnä isojen ohjelmistotalojen kuten Googlen omia virtuaalimaisemia ja sovelluksia.

"Pahvilaatikko", älypuhelin ja Googlen Cardboard Camera antaa mahdollisuuden kuvata ja näyttää omia maisemakuvia kolmiulotteisina 360-näkyminä. Kuvassa blogin kirjoittaja ihmettelemässä kuvaamaansa VR-näkymää.
Tänä syksynä Google toi maksuttoman Cardboard Camera ohjelman eli appsin, jolla kuka tahansa pystyy ottamaan omia 360 asteen 3D-kuvia omalla älypuhelimella. Näitä kuvia voi sitten katsella ja näyttää toisille omalla Cardboard-näyttölaitteella. Sovellus vaatii Android-puhelimen, jossa on käyttöjärjestelmänä 4.4 versio tai uudempi. Applen puhelinten käyttäjät voivat myös ladata omassa puhelimessaan toimivan Cardboard version tästä iTunes-linkistä

Pikakokeilu uudesta kuvaohjelmasta BrizTechVR nimisellä Google Cardboard näyttölaitteella ja LG:n Nexus5-puhelimella oli positiivinen. Ohjelmalla pystyy ottamaan ja toistamaan itse kuvattuja ympäristöjä hyvin yksinkertaisesti. Ohjelma ei vaadi erillistä jalustaa. Kuvaaja käynnistää ohjelman ja kuvaa paikallaan hitaasti ympäri pyörien 360-asteen maiseman - myös äänet tallentuvat. Kuvaamisen loputtua älypuhelimen prosessori käy hetken kuumana ja muodostaa kuvamateriaalista eheän 3D-virtuaalikuvan. Lopputulos on varsin vakuuttava, joskaan ei mitään teräväpiirtolaatua.
Samsungin VR-laite.

Suosittelen tutustumaan näihin "pahvilaatikoihin". Cardboard pahviboxi, jossa on pahvikuoriin asennetut linssit ja muutama muu tekninen oivallus, on ulkonäöstään huolimatta hätkähdyttävän toimiva VR-laite pieneen käyttöön.

Jos ruokahalu tämän jälkeen kasvaa VR:n ammatti- tai viihdekäyttöön, löytyy kaupoista luonnollisesti kovalaatuisempia ja hintavampia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi Samsungin, Sonyn ja Oculuksen VR-laitteet. Näissä laitteissa puhutaan sitten jo useamman sadan euron hintatasosta. Markkinoille on tulossa myös Microsoftilta uuden tyyppiset HoloLens hologrammilasit, joiden ennakkomyynti on jo alkanut.

Cardboard Cameran lataat vaikka tästä omaan puhelimeen Google Playsta.

Google panostaa 3D-tulostamiseen

Kirjoitin maaliskuussa tässä blogissa uudesta Carbon3D-yrityksestä, joka on kehittänyt kumouksellisen nopean tavan 3D-tulostamiseen. Yhtiön CLIP-menetelmä on 25 - 100 kertaa nopeampi kuin kaikki kilpailevat 3D-tulostusmenetelmät. Uusien tulostimien pitäisi ehtiä markkinoille vuoden 2016 aikana.

3D-tulostuksesta on puhuttu jonkin mitan teollisena vallankumouksena. Carbon3D:n voi sanoa tuovan disruptiivisen vallankumouksen itse vallankumouksen ytimeen.

Uutta on, että Google Ventures on lähtenyt myös mukaan yhtiöön riskisijoittajana. Yhtiö ilmoitti elokuun loppupuolella sijoittavansa 100 miljoonaa dollaria lisää pääomaa yhtiöön, jolla ei ole vielä yhtään valmista tuotetta. Analyytikot laskevat, että yhtiö on saanut eri riskisijoittajilta noin yhden miljardin dollarin verran pääomaa uuden kumouksellisen tulostustekniikan markkinoille tuontiin.

Karkeasti ottaen yhtiön uusi menetelmä kuuluu stereolitografiatekniikoiden joukkoon. Yhtiön kilpailijoihin kuuluvat jo markkinoilla toimivat yritykset kuten EnvisionTEC, 3DSystems, Arevo Labs ja Mark Forged Inc. Carbon3D on kehittänyt uutta teknologiaansa kuuden eri yhtiön kanssa. Näihin kuuluvat Ford Motor ja Hollywoodin erikoistehosteisia tekevä Legacy Effects.

Miljardin dollarin riskisijoitus on aika kova startti "tyhjästä" ponnistavalle yritykselle. On jännittävää nähdä, tuleeko Carbon3D:stä materiaalien työstämisen saralla samanlainen tähti kuin mitä Google, Microsoft ja Facebook ovat olleet digitaalisissa liiketoimintamalleissa. Itse tulostusmenetelmä vauhdittaa onnistuessaan monella tapaa teollista internetiä - ehkä hyvinkin radikaalisti.

Googlen huipputehokas tekoälyn työkalu TensorFlow tulee suomalaisten ohjelmistotalojen ulottuville

Googlen kehittämä TensorFlow tekoälyohjelmisto on kaikkia kilpailijoitaan noin 5 - 7 vuotta edellä Wired-lehden arvion mukaan. Googlen pääjohtaja Sundar Pichai julkisti eilen 9. marraskuuta, että yritys tuo merkittäviä osia tästä ns. deep learning -työkalusta avoimen lähdekoodin piiriin.

TensorFlow on ympäristö, jolla on toteutettu muun muassa Googlen älykäs puheentunnistus. Samaa kehittynyttä teknologiaa edustaa myös Googlen kuvahaku. Google toimii itse uuden avoimen lähdekoodin ohjelmiston hallinnoijana. Maksuton työkalu, sen dokumentaatio ja tuki löytyvät osoitteesta tensorflow.org.

Google laskee hyötyvänsä TensorFlown avaamisesta tekoälylaskennan uusien sovellusten ja ohjelmistotekniikan kollektiivisen kehittäjäyhteisön kasvun myötä. Sen lisäksi TensorFlown ne osat, jotka hyödyntävät Googlen massiivisia hajautettuja datakeskuksia, pysyvät edelleen yhtiön omana liikesalaisuutena. Toisaalta TensorFlowlla pystyy nyt teoriassa kuka tahansa kehittämään omia itsestään oppivia appseja älypuhelimeen tai PC-laitteisiin. Eikä kukaan tietenkään estä liittämästä TensorFlown paljastamia kehittyneitä ohjelmistorakenteita ohjelmistotalon omiin pilvisovelluksiin, vaikkapa itsestään oppiviin Big Data -tiedonlouhinnan sovelluksiin.

Tekoälypohjainen syväoppiminen on eräs neuroverkkolaskennan haara, joka on edistynyt valtaisasti 2010-luvun taitteesta lähtien. Tänä päivänä lähes kaikki ohjelmistoalan jätit hyödyntävät syväoppivia neuroverkkoja ohjelmistoissaan. Esimerkiksi Applen Siri on tällainen teknologia, mutta myös yritykset kuten Microsoft, Twitter ja Facebook ovat panostaneet paljon deep learning -tekniikan käytännön sovellusten ja teorian kehittämiseen.

Neuroverkot sinänsä eivät ole uusi keksintö. Suomalainen emeritusprofessori Teuvo Kohonen on yksi kuuluisimpia neuroverkkoteknologian kehittäjiä ja kansainvälisesti siteeratuimpia suomalaisia tiedemiehiä. Hänelle myönnettiin vuonna 1991 IEEE Computational Intelligence Societyn seuran ensimmäinen Neural Networks Pioneer Award. Muita saajia ensimmäiselle palkinnolle olivat Stephen Grossberg ja Bernard Widrow.

Ohjelmointityön uudet haasteet - toteutuvatko nämä ennusteet?

Ennustaminen on tunnetusti melkein mahdotonta, etenkin oikeaan osuvien ennusteiden laatiminen. Lyhyen aikavälin sääennusteet ehkä onnistuvat kohtuullisesti, mutta muut ennusteet? Ihmisen luoma maailma on liian monimutkainen ja markkinat toimivat kaikesta mallintamisesta huolimatta omalla arvaamattomalla tavallaan. Ohjelmistotyön menetelmät, työkalut ja tekniikat eivät ole poikkeus.

Tietotekniikasta useita kirjoja kirjoittanut Peter Wayner on joka tapauksessa Infoworld-lehdessä uskaltautunut ohjelmistotyön oraakkeliksi. Ennustus innosti myös blogin kirjoittajaa laatimaan omia kommentteja Waynerin listaan. Siksi kannattaa alla olevan tiivistelmän jälkeen lukea myös Waynerin alkuperäinen artikkeli, jos haluaa tarkistaa, mitä hän todella tarkoitti.

Mitä mieltä itse olet näistä kehityssuunnista ja niiden merkityksestä?
  1. Grafiikkaprosessoreiden ohjelmoinnista tullaan puhumaan yhtä lailla kuin ennen tietokoneiden keskusyksiköistä. Grafiikkaprosessoreita osataan ja kannattaa käyttää tehojensa puolesta myös moniin muihin laskentaintensiivisiin sovelluksiin kuin pelkkään grafiikan nopeuttamiseen.
  2. Tietokannoista tulee älykkäämpiä datan analysointityökaluja. Big data ja liiketoiminnan analytiikka sujuu jatkossa yhä useammin suoraan tietokannassa. Tietokannat antavat itse yhä tarkempia tietoja, mitä aineistoja ne ylläpitävät ja minkälaisia piirteitä aineistoissa on, ilman että niitä tarvitsee aina erikseen "käskyttää" eli ohjelmoida. 
  3. JavaScriptiä - jolla tunnetusti ei ole mitään tekemistä Javan kanssa - tullaan käyttämään kaikkialla. Kannattaa seurata mihin esimerkiksi HTML5, Chrome OS ja Chromebookit  pystyvät.
  4. Android, ja sen myötä Linux, tulee kaikkiin laitteisiin. Nikonin kamerassa voit käyttää Instagramia, koska itse kamera on Android-laite. Saattaa käydä niin, että Android-sovellukset tulevat myös PC:issä syrjäyttämään nykyiset Windowsin appsit ja työpöytäohjelmat.
  5.  Esineiden internet tuo mukanaan lisää mitä erilaisimpia järjestelmäalustoja ja etenkin sovellusrajapintoja. Kun kaikki esineet ja laitteet kytketään toisiinsa, on järkevien ohjelmointirajapintojen (API) toteutuksessa ja valinnassa työmaata tuhansille ja taas tuhansille ohjelmoijille. 
  6. Avoimen lähdekoodin sovelluksien ansaintamallit kehittyvät. Jos lähdekoodi on ilmaista, jollakin tavalla ohjelmien tekijöidenkin pitää elää. Lopputuloksena me saamme jatkossakin nauttia edullisista ohjelmista, mutta maksaa jonkin verran sovellusten tuesta tai lisäarvollisista ominaisuuksista, jotka eivät välttämättä ole avointa lähdekoodia. 
  7. Web-sovellusten oma koodaus korvautuu johtavien julkaisuympäristöjen (CMS) omilla laajennuksilla ja moduuleilla. Valitse Drupal, Wordpress tai Joomla ja toteuta web-unelmasi kustannustehokkaasti.
  8. Vähemmän isoja ohjelmistoja, enemmän isoja ohjelmistoalustoja joihin saa runsaasti lisäominaisuuksia, pikkuohjelmistoja ja laajennuksia. Google Worksin laajennukset tai Chrome Storen sovellukset kertovat hyvin, miten ohjelmistomarkkinat muotouvat uudella tavalla. Iso järjestelmäalusta, johon tulee käytännössä joka päivä uusia laajennuksia, appseja ja "plugareita". 
  9. Komentorivit eivät katoa mihinkään. Mikä onkaan tehokkaampaa ohjelmointia kuin kirjoittaa haluttu käsky editorilla muutamalla merkillä. Komentorivit ja tekstieditorit ovat elossa vielä 2020-luvullakin.
  10. Ohjelmointi tulee olemaan yhtä vaikeaa ja harvojen ammatti kuin ennenkin. Ohjelmointia on yritetty tehdä helpommaksi viimeiset 50 vuotta siinä onnistumatta. Ohjelmointityökalujen yksinkertaistaminen ei paranna tilannetta - todellinen ohjelmointityö vaatii jatkossakin lahjoja ja ammattitaitoa.
  11. Ohjelmistotyön ulkoistaminen ja itse tehtävät sovellukset pysyvät pattitilanteessa. Molempien ratkaisumallien tekniikat ja prosessit kehittyvät. Molemmilla tulee olemaan hyvät ja huonot puolensa myös jatkossa.
  12. Yritysten johto ei jatkossakaan ymmärrä ohjelmistoammattilaisten kompetensseja ja itse ohjelmistotyön luonnetta. Kannattaa unohtaa fantasiat lapsineroista, jotka ohjelmoivat uuden ihmesovelluksen muutamassa päivässä. Järkevä tavoite, järkevä aikataulu ja pätevä toteutustiimi, jossa on kokemusta mukana voi saada jotakin hyödyllistäkin aikaan.

Suomenkielinen puheentunnistus tuli vakio-ominaisuudeksi Google Asiakirjoihin PC:n käyttäjille

Mikrofonitoiminto on tullut vakioksi Google Asiakirjoissa joita käsitellään PC-laitteissa. Jos näppäimistön käyttö tuntuu hankalalta, pystyt tuottamaan tekstiä puhumalla tietokoneellesi.

Sanelun voit välillä keskeyttää ja syöttää välimerkit näppäimistön kautta. Sanelu ei myöskään aloita automaattisesti pisteen jälkeen isolla kirjaimella, joten pieniä korjauksia joutuu tekemään näppäimistön avulla.

Sanelu toimii Chrome-selaimella tavallisessa Windows PC-laitteessa. Valitset Google Asiakirjan, ylävalikosta Työkalut ja sieltä toiminnon Puhekirjoitus... Yksi näpsäytys mikrofonisymboliin muuttaa mustavalkoisen mikrofonin oheisen kuvan näköiseksi punavalkoiseksi mikrofoniksi, joka odottaa vain puhettasi.

Sanelu toimii sitä paremmin, mitä selkeämmin puhut. Täysin virheetöntä tekstiä tunnistus ei edelleenkään tuota. Virhemäärä jäi ainakin omissa kokeiluissa varsin vähäiseksi ja tekstin tuottaminen tuntui vaivattomalta. Oheisessa kuvassa näkyy aika paljon tekstivirheitä, kun pistin ehkä vähän liikaa vauhtia saneluun.

Ennen ensimmäistä sanelua olet toivottavasti tarkistanut, että tietokoneesi mikrofoni on toimintakunnossa. Rautapuolenkin eli PC:n tulisi olla kohtuullisen nykyaikaista sukupolvea. Ainakin tällöin sanellut sanat näkyvät ruudulla tekstinä suhteellisen nopeaa tahtia. Kaikki saneltu teksti tallentuu automaattisesti tekstinä ilman erillistä tallentamista kuten kaikki Google Asiakirjat. Näin tekniikkaa voisi ajatella käyttävänsä vaikka "sihteerivapaaseen" eri kokousten automaattiseen pikakirjoitukseen.