tiedonhaku ja tietovarannot

Isosti uudistunut Google Earth toimii nyt selaimessa

Kotiplaneettamme maa on keskellä uskomattomia muutoksia teknologiamullistuksista ilmastonmuutokseen. Maailmasta on tullut myös yhteinen kylä, jossa tieto liikkuu valon nopeudella ympäri planeetan. Yksi hienoimmista välineistä, joilla Tatu Tavallinen pystyy tutkimaan maapallon eri paikkoja, on pitkään ollut Google Earth.

Google Earth oli tähän asti erikseen tietokoneelle ladattava sovellus, mutta nyt se toimii suoraan selaimessa. Palvelu on maksuton. Windows 10 ja MacBookissa Chrome-selaimessa uusi Google Earth ainakin itsellä pyörii upeasti.  Ohjelma on muutenkin uudistunut. Kolmiulotteiset näkymät ovat realistisempia kuin aiemmassa versiossa ja Google hakukoneesta tutut tietokortit ovat osa käyttöliittymää.

Satelliittinäkymästä voi pudottautua Street View eli kävelynäkymään, joka on tuttu Googlen kartoista (Maps). Parilla klikkauksella katutasolta kävijä hyppää takaisin ilmakuvaan. Voyager eli "matkaaja" toiminnolla pääset mukaan virtuaaliretkille, joissa on mukana myös selostus. Kartan tyylin voi vaihtaa ja näin satelliittikuviin tulee näkyviin esimerkiksi katujen ja vesistöjen nimet. Valikosta voi myös räätälöidä sopivan määrän informaatiota, joka näytetään satelliittikuvissa.

Oman paikkamerkin lisääminen ja perustiedot etsimästäsi maantieteellisestä kohteesta löydät Mapsin hakutoiminnon avulla. Hakuosoitteen kirjoittamisen jälkeen kartta siirtyy etsittyyn paikkaan ja tarjoaa perustietokortin haetusta kohteesta. Haettaessa kadun numeron tarkkuudella sovellus näyttää pikkuikkunassa myös Google Mapsin karttanäkymän. Klikkaamalla tietoikkunan lennokkisymbolia voit liittää oman nastan eli paikkamerkin kartalle, jolloin siihen on helppo jatkossakin palata.

Nyt kun Google Earth toimii suoraan Chrome-selaimen sisällä, pystyvät myös koulut, joissa on nykyisin paljon Chromebook-tietokoneita, hyödyntämään Google Earth -sovellusta opetustarkoituksiin. Aiemmin sovellus on vaatinut Windows, Apple tai Linux-koneen.

Uusi versio Google Earth sovelluksesta vaatii vain Chrome-selaimen toimiakseen.

Yksi parhaista sovellusta seuraavista blogeista on Google Earth Blog - www.gearthblog.com.

Anna paikkatiedon puhua sivuillasi. Muokkaamme Google kartat ja Google Earth pilvipalvelun palvelemaan yrityksesi paikkatiedon viestintää ja tietojen havainnollistamista.

Hypermedia Oy - kumppanisi sovelluskehityksessä

Tieteellisen tiedon määrä kaksinkertaistuu joka yhdeksäs vuosi

Elämme suurten lukujen maailmassa, joiden yhteisvaikutus elämäämme on ollut ja tulee olemaan vieläkin rajumpi kuin mihin olemme tottuneet. Halusimme sitä tai emme.

Muutama esimerkki.

Internetin kasvuvauhti on ollut huima vuodesta 1991 lähtien, jolloin maailmassa oli yksi web-palvelin. Maaliskuussa 2016 maailmassa oli ensimmäistä kertaa yli miljardi aktiivista verkkosivustoa. Tästä määrästä tosin 75 prosenttia on "pysäköityjä" sivustoja tai täysin koneellisesti päivittyviä. Sivustojen määrä on hurja kun huomioi, että internetin käyttäjiä oli vuonna 2015 3,2 miljardia.

Samaan aikaan kun digitalisaatio etenee räjähdysmäisellä vauhdilla, on myös perustana oleva tieteellisen tiedon tuotanto vallankumouksellisessa kasvuvauhdissa. Nature.com blogin raportissa Lutz Bornman Münchenin Max Blanck -instituutista ja Ruediger Mutz ETH Zürich teknillisestä yliopistosta ovat tutkimuksessaan laskeneet tieteellisen tiedon määrän historiallista kasvuvauhtia.

Tutkimustiedon määrä, siis tieteellisten julkaisujen luku, näyttäisi kasvavan vuosittain 8 - 9 prosenttia ja kaksinkertaistuvan karkeasti ottaen aina yhdeksän vuoden välein. Kasvu on jatkunut logaritmisena aina 1650-luvulta lähtien. Vuodesta 1950 vuoteen 2000 tiedemiesten ja -naisten määrä kymmenkertaistui 10 miljoonasta yli 100 miljoonaan.

Patenttihakemukset kuvaavat ainakin osin teknisen kehityksen vauhtia. Hiemankaan pidemmällä tarkasteluvälillä on pakko todeta senkin olevan melkoista. Vuonna 2014 maailmassa jätettiin 2,7 miljoonaa patenttihakemusta, vuosikasvun ollessa edellisvuodesta 4,5 %. Vuodesta 2000 patenttihakemusten määrä on karkeasti ottaen kaksinkertaistunut.

Datan määrä kasvaa tunnetusti vielä edellä kuvattuja lukuja nopeammin digitaalisten laitteiden ja verkkojen määrän sekä kapasiteetin rajun kasvun johdosta (esim. Mooren laki). Edellä kuvattujen lukujen kasvun takana on kuitenkin todellinen muutosvoima: koulutus ja inhimillisen osaamisen ja innovaatioiden valtaisa kasvu.

On edelleen miljardi- tai biljoonaluokan kysymys, minkälainen maailma ja maailmankuva meille syntyy kun niin moni perustavaa laatua oleva kehitystrendi muistuttaa eksponentiaalisesta muutoksesta joko ylöspäin tai alaspäin. Kaikki kasvu kun ei ole lisääntymistä tai räjähtävää kasvua, myös supistuvat kehityspolut voivat olla nopeita.

Alaspäin osoittavia kehityssuuntia ovat esimerkiksi perheisiin syntyvien lasten määrän nopea aleneminen maailmanlaajuisesti ja lajien kuoleminen sukupuuttoon.

Myös Suomessa hyvin ajankohtainen kysymys on esimerkiksi tekoälyn ja robotiikan vaikutus työllisyyteen. Yhdysvalloissa professori Ed Hess laskee, että teknologian uusin kehitys hävittää jopa 47 prosenttia nykyisistä työpaikoista seuraavien 10 - 15 vuoden aikana. Laskelmat perustuvat Englannin pankin pääekonomistin Andrew G Haldanen arvioon. Esimerkiksi USA:ssa tämä merkitsee 80 miljoonan työpaikan katoamista. Tuota tilannetta tuskin pystytään maassa ratkaisemaan tullimuureilla tai muilla kaupan esteillä kuten herra Trump on esittänyt.

Kuten edellä kuvatuista tutkimuksen ja patentoinnin luvuista näkyy, kykymme uudistua, tutkia ja selvittää asioita ovat myös ainutlaatuista luokkaa - ehkä sieltä löytyvät parhaat mallit gigaluokan ongelmiemme ratkaisuun?

Vaarantaako web tulevaisuutemme?

"Elämme vaarallisia aikoja. Koskaan aiemmin ei niin monella ihmisellä ole ollut pääsy niin runsaaseen tietoon ja samalla kuitenkin haluttomuus oppia siitä mitään. Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä valtioissa muuten älykkäät ihmiset väheksyvät älyllisiä saavutuksia ja torjuvat asiantuntijoiden neuvot." - Tom Nichols

Onko Wikipedian ja Googlen syytä, että meillä on yleistynyt uusi "ihmislaji", joka luulee olevansa kaikkitietävä ja -osaava - ja joka näin vaarantaa jopa koko lajimme tulevaisuuden? Professori Tom Nichols kysyy aiheesta loistavassa blogikirjoituksessaan ja sen pohjalta kirjoittamassaan uudessa kirjassa "The Death of Expertise" eli "Asiantuntemuksen kuolema".

Parhaassa tapauksessa Wikipedia ja Google antavat meille vastauksia ja lisäävät yleissivistystämme. Facebook, Twitter ja muut sosiaalisen median kanavat juoruavat ja tarjoavat mielipiteitä. Kumpikaan kanava ei välttämättä auta meitä hoitamaan terveyttämme tai korjaamaan autoamme, jos tarvittava erityisosaaminen ja perehtyneisyys puuttuu. Yhä useammat ihmiset kyllä luulevat tietävänsä ja luottavat ensimmäiseen vastaan tulevaan verkkosivulla näkyvään väittämään. Näin on käynyt erityisesti Yhdysvalloissa, mutta ilmiöön törmää kyllä koti-Suomessakin.

Hyvin merkittävän esimerkin asiantuntemuksen halveksunnasta tarjoaa jälleen virinnyt keskustelu rokotteiden hyödyistä ja riskeistä.

Meillä on pieni osa ihmisistä vakuuttunut, että rokotukset ovat vaarallisia ja että tämän vuoksi lapsia ei pidä rokottaa. Google-haku löytää useita kotimaisia sivustoja, joissa näennäisen tieteellisesti ja viitteitä käyttäen todistellaan, mitä vahinkoja rokottaminen aiheuttaa. Lääkärit eivät näitä sivustoja yleensä laadi eivätkä ylläpidä. Miksi ylläpitäisivätkään? Lääkäreiden pitkä tieteeseen perustuva koulutus ja kokemus kertovat, että rokotuksista on paljon enemmän hyötyä sekä yksilöille että yhteiskunnalle kuin rokottamatta jättämisestä.

Perinteisen median valtakaudella sanomalehdet ja Yleisradio huolehtivat puolestamme, että väärää tietoa esimerkiksi terveyteen liittyvistä kysymyksistä levisi huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Nyt tietoa, valheita ja harhaluuloja tulee vastausehdotuksina omiin tiedonhakuihin silmänräpäyksessä. Liian usein luotamme näihin vastauksiin ja vielä useammin, vaikka tieto sinänsä olisi oikeaa, meiltä itse kultakin puuttuu laajempi osaaminen ja ymmärrys, jolla osaamme arvioida tiedon laajemman merkityksen. Kuvittelemme herkästi olevamme aitoihin asiantuntijoihin rinnastettavia yhtä päteviä "pika-asiantuntijoita" Wikipedian tai Google-haun tuodessa dataa kysymyksiimme. Näin, oli kyse sitten yhteiskunnan johtamisesta, auton korjaamisesta tai eläinrasvojen vaikutuksesta kolesterolitasoomme.

Jos enemmistö asiantuntijoista väittää toisin kuin itse uskomme, kehitämme oman mielipiteemme tueksi sopivan teorian asiantuntijoiden, poliitikkojen tai suurpääoman salaliitosta, jolloin vältymme tarkastelemasta kriittisesti omaa tiedonmuodostustamme ja uskomuksiamme.

Maailmanlaajuinen luulotautiepidemia on siis vakavasti otettava riski. Meiltä puuttuu liian usein lähdekritiikin ja median oikea lukutaito. Me emme tällöin osaa ratkaista, mihin lähteisiin luotamme ja mitä vältämme. Pahinta on, jos kuvittelemme että subjektiiviset mielipiteemme ovat totuus ja että totuus on mielipidekysymys, ei objektiivisesti tutkittavissa oleva asia.

On hulluutta luottaa mihin tahansa verkossa kuten sosiaalisessa mediassa levitettyyn tietoon. Yhtä lailla on hulluutta olla luottamatta asiantunteviin lähteisiin kuten usein siteerattuihin huippuasiantuntijoihin, joilla saattaa olla takanaan jopa kymmenien vuosien kokemus omasta aihepiiristään.

Subjektiivisesti voin olla sitä mieltä, että olet terve, ainakin näytät siltä, mutta objektiivinen mittaus ja tutkimus paljastavat että sinulla on 39 asteen kuume ja keuhkoputken tulehdus. Subjektiivisesti voin olla kymmenien - tuhansien verkkosivustojen perusteella sitä mieltä, että ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö on roskaa. Objektiiviset kansainvälisen tiedeyhteisön mittaukset ja laskelmat osoittavat täysin päinvastaista. Oikealla reagoinnilla tietoon on merkitystä - otanko oikeita lääkkeitä tai valitsemmeko uusiutuvia energialähteitä.

Kasvavaksi ongelmaksi nousee postmoderni harha, jossa luottamus mihin tahansa netissä julkaistuun tietoon kasvaa suureksi, kun taas koulutettujen asiantuntijoiden ja tieteellisten menetelmien väheksyntä nousee pinnalle. Mielipiteet ja disinformaatio ovat tietenkin tosiasia jos niin uskoo tai niitä mittaa poliittisten mielialojen selvittämiseksi, mutta pelkästään luulojen avulla navigointi ja toimiminen vaarantavat pahimmillaan niin yksilön kuin yhteiskunnan olemassaolon.  Näin pitkälle tilanne on mennyt etenkin Yhdysvalloissa, jossa suuren yleisön tietämättömyys, disinformaatio ja laajamittainen asiantuntemuksen halveksunta nosti Donald Trumpin hallinnon maan johtoon.

Tuskin mikään osoittaa selvemmin, miten USA:ssa osa suuresta yleisöstä halveksii asiantuntemusta, on äänestää täysin asiantuntematonta, sivistymätöntä ja tasapainotonta henkilöä maailman mahtavimpaan virkaan. Valinnan seuraukset ovat jo nyt nähtävissä.

Onneksi Suomessa tilanne on vielä kohtuullisen hyvä USA:han verrattuna. Tieteen Tiedotus ry julkaisee Tiedebarometria jonka mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen ja koulutukseen yhtä selvästi kuin aiemminkin. Päinvastoin kuin mitä julkisessa keskustelussa on väitetty, niin harva suomalainen on kääntänyt viime vuosina selkäänsä tieteelle.

Miten otan omat tiedostot tehokkaaseen hallintaan Google Driven pilvessä?

Tiedostojen hallinta on kaikille PC:n käyttäjille tullut vaihtelevalla tavalla tutuksi asiaksi. Tiedostoja voi etsiä, lajitella ja esikatsella monin eri tavoin. Google Drive, joka toimii lähes kaikissa erilaisissa tietokoneissa, tableteissa ja älypuhelimissa tarjoaa nykyisin yhä paremmat tavat hallita tietoja pilvessä tutun Windowsin tiedostohallinnan sijaan.

Tässä muutamia vinkkejä, joilla löydät etsimäsi tiedostot Google Drivesta:

Kuten Windowsissa, yksi selkeimpiä tapoja hallita eri tyyppisiä asiakokonaisuuksia on käyttää kansioita. Kun luot uusia tekstejä, laskentataulukoita, esityksiä tai piirroksia G Suitessa (entinen Google for Work ) aineistot tallentuvat Google Driveen automaattisesti. Pilvessä oleviin Google Drive kansioihin voit ladata omalta tietokoneeltasi tai puhelimestasi myös mitä tahansa muita tiedostoja - videoita, valokuvia, tietokantoja - mitä ikinä laitteestasi löytyy.

Hauska ja hyödyllinen piirre on mahdollisuus värittää Google Drive kansioita. Jos värityksen tekee järjestelmällisesti, silmä havaitsee nopeasti vaikkapa taloustiedot ja valokuvakokoelmat jo pelkän kansion värin perusteella. Käytettävissä on 24 eri värivaihtoehtoa.

Päinvastoin kuin mitä nopeasti voisi kuvitella, tiedostojen siirto Google Drivessa onnistuu selainikkunassa yhtä helposti tai jopa joustavammin kuin PC:n työpöydällä. Tiedostoja voi poimia kuten Windowsin tai Macin tiedostonhallinnassa ja siirtää kerralla isoissa erissä työpöydältä haluttuun kansioon. Kansioita pystyy myös siirtämään kansioiden sisään, jolloin tietoihin saa luotua monimutkaisiakin hierarkkisia näkymiä.

Kaikkia tietoja ei aina jaksa eikä ehdi välttämättä järjestellä kansioihin. Google Driven parhaita puolia onkin hakutoiminto, josta Google tunnetaan lajinsa ykkösenä. Yksinkertaisimmillaan oikea tiedosto löytyy heti avainsanalla, mutta jos lähellä oikeaa olevia tiedostoja tulee paljon, kannattaa käyttää haussa eri suodattimia. Suodatinten avulla voit rajata haun tiedostotyypin ja ajankohdan perusteella. Tiimi- ja yrityskäytössä tietojen hakua voi suunnata myös sen perusteella, kuka on asiakirjan luonut tai kenen kanssa se on jaettu.

Driven edistyneet hakutoiminnot

  • Sitaattimerkkejä käyttämällä rajaat haun “tarkasti nämä sanat sisältäviin” asiakirjoihin.
  • OR -ehdolla haku hakee kaikki asiakirjat joissa on joku sanoista: kirja OR pöytäkirja
  • Miinus merkillä suljet hausta pois sanat, joita tuloksessa ei saa näkyä. Esimerkiksi: herne -resepti
  • Drivessa tiedostoja voi tähdittää. Tähditetyt tiedostot löytyvät kun kirjoitat hakuun is:starred

 

Piilotetut metasanat aineiston haun avuksi

 

Kuvaus-kenttä löytyy kun valitset tiedoston ja avaat
kynäsymbolilla kentän, johon "piilotat" lisää haussa
löytyviä termejä.
Jos edellä kuvattujen temppujen avulla esimerkiksi kuvakokoelma tai tuhannet tekstisivut eivät löydy halutulla tavalla, ehdotan Drive-tiedostoihin liittyvän Kuvaus-kentän hyödyntämistä. Siihen voi kirjoittaa ja kehittää oman kunkin tiedoston taustalla olevan luokitussysteemin avainsanoineen ja koodeineen. Google indeksoi kuvaustiedot ja haku etsii myös näiden kuvaussanojen avulla kaipaamiasi tiedostoja. Ominaisuus on kätevä silloin, kun haluaa ryhmitellä asiakirjoja usealla eri ominaisuudella, kuvauksissa ja hakutoiminnossa voi vapaasti käyttää termejä joita itse tekstissä ei esiinny.

Android-puhelimessa Driven hakutoimintojen eräs hauskimpia piirteitä on puhehaku. Androidin puheentunnistus on kehittynyt nopeasti ja ääneen kysymällä Drive-tiedostoista etsii nopeasti ne oikeat asiakirjat isostakin tiedostojoukosta. Haku toimii myös PC:ssä, jos koneessa on mikrofoni ja käytät Chrome-selainta.

Ota kiinnostavat web-sivut talteen helposti

Netistä on tullut valtaisa lehtikioski, superkirjasto ja “kaikkien tietovarastojen äiti”. Siitä on tullut tärkein tiedonlähde monessa asiassa ja kirjoittajan perustietojen hankinnan paras lähde. Moni meistä tallentaakin tietoja netistä kopioimalla tekstejä Wordiin tai muihin tekstureihin “liimaa leikkaa” -periaatteella, tai keräämällä kiinnostavia web-osoitteita selaimen kirjanmerkkilistaan. Helpompiakin tapoja omien tietolöytöjen tallentamiseen on kuitenkin olemassa.

Itse olen käyttänyt pitkään Evernoten työkalua, jolla on saanut kopioitua koko web-sivun kätevästi arkistoon. Palvelun perusversio on ollut maksuton ja olen muutenkin pitänyt sovelluksesta. Taltioituja sivuja on voinut ja voi lukea kaikilla laitteilla: PC:llä, Macilla, tableteilla ja älypuhelimella. Hyvä palvelu, mutta nyt tänä kesänä Evernoten palveluun tuli rajoitus, tallennettuja web-leikkeitä voi lukea maksutta vain kahdella rekisteröidyllä laitteella. Ryhdyinkin päivittämään tietoja, mitä vaihtoehtoja Evernoten mainiolle arkistopalvelulle tänään löytyy.

Pocketiin taltioitua web-sivua on helppo lukea pelkistetyssä lukunäkymässä,

jossa sitä voi itse säätää lisää. Suosituin vaihtoehto Evernotelle lienee Pocket -sovellus, jonka avulla voi kerätä web-sivuja helposti luettaviksi web-sivuiksi, sekä tallentaa web-leikkeille sivujen löytämistä helpottavia avainsanoja eli tageja.

Pocketin saa maksutta ja se tukee esimerkiksi Chrome ja Firefox -selaimia. Sen kanssa kilpailevia vaihtoehtoja ovat Readability*, jolla saa luettua web-sivun helppolukuisessa muodossa, mutta myös talletettua samaan tapaan kuin Pocketilla. On vaikea sanoa, kumpi näistä kahdesta on parempi - lienee kysymys kunkin käyttäjän mieltymyksistä.  

* 7.6.2018 Readabilityn palvelu on sulkeutumassa, vaihtoehtoja puhdasta tekstilukukokemusta etsivälle ovat esimerkiksi Firefoxin ja Macissa Safari-selaimen Read-moodit (lukunäkymä), joilla sivusta saa karsittua kaiken ylimääräisen.

Jos paljon tallentaa aineistoja ja haluaa niitä tehokkaammin arkistoida, Pocket lienee parempi vaihtoehto Evernoten tilalle.

Web-sivujen artikkelien arkistoinnin vaihtoehtona myös Googlen ja Microsoftin pilvipalvelut ovat varteenotettava vaihtoehto. Lopultakin web-sivun tekstin saa kopioitua varsin yksinkertaisesti ja liitettyä “liimaa - leikkaa” periaatteella uudeksi tekstitiedostoksi ja tallennettua pilveen. Pilvessä oleva

Google Docs

-asiakirja esimerkiksi löytyy myöhemmin hyvin helposti yleensä Google Driven omalla tunnetusti korkeatasoisella hakutoiminnolla. Teksturissa talteenotettua tekstiä on tarvittaessa myös mahdollista muokata, mikä ei luonnistu Pocketissa. Pocketin hakutoiminto hakee vain otsikoista, kun taas Evernote ja Googlen työkalut hakevat koko tekstimassasta.

Microsoftin työkaluihin tottuneelle

OneNote

on laadukas ratkaisu, joka erillisen työpöytäohjelmiston (myös selainversio löytyy) ansiosta muistuttaa jossakin määrin Evernotea. OneNote on maksuton.

Googlella on myös muistiinpanotyökalu Keep, joka myös on ilmainen ja toimii kaikissa ympäristöissä. Sillä pystyy nykyisin tallentamaan web-osoitteitakin nopeasti Chromeen liitetyllä laajennusosalla, jonka löytää Chrome Storesta. Ongelmana on se, että pikatallennuksella taas talteen vain web-sivun otsikon ja viitekuvan sekä sivun osoitteen. Mikäli sivu poistuu, ei itsekään voi myöhemmin palata sivun sisältöön - päinvastoin kun Evernotessa ja Pocketissa.

Vaihtoehtoja siis riittää. Edellä mainittujen työkalujen yhtenä merkittävänä haastajana voi pitää myös

Instapaper-sovellusta, joka tarjoaa maksuttoman ratkaisun lisäksi Premium-version alle kolmenkymmenen euron vuosihintaan. Instapaper muistuttaa käyttöliittymältään ja muilta ominaisuuksiltaan huomattavan paljon Pocketia ja toimii kaikilla alustoilla.

Näistä tai vielä mainitsemattomista vaihtoehdoista kannattaa yleensä ottaa käyttöön yksi tai kaksi ratkaisua. Näin omasta web-arkistosta tulee toimiva työkalu, josta kiinnostavat artikkelit löytyvät helposti. Kolmas usein toimiva ratkaisu on yleistietojen osalta luottaa siihen, että hakukoneella löytyy aina riittävästi aiheesta kuin aiheesta tietoa ilman omia web-arkistoja tai tallennettuja linkkitietojakin.

Ohjaa liiketoimintaa dynaamisesti maksuttomalla Google Docs sovelluksella

Pilvityökalut ovat uskomattomia. Moni tulosyksikkö ja pienyritys käyttää päivittäin Exceliä ja Wordia liiketoiminnan moninaisiin sovelluksiin. Vaihtoehtoja näille ohjelmille on useita. Google, joka on kehittänyt Android-puhelinten käyttöjärjestelmän, tarjoaa monessa suhteessa houkuttelevan vaihtoehdon.

Android- ja iPhone-puhelinten käyttäjille on tarjolla mitä erilaisimpia appseja kaikenlaisten lukujen ja tapahtumien seurantaan. Erilaisten lukujen seurantaan pystyt myös ilman ohjelmointia laatimaan oman näköisesi tunnuslukujen seurantasovelluksen Googlen pilvisovelluksen avulla. Omalla sovelluksella voit seurata diagrammina ihan mitä vain, painoa, juoksuaikoja, myynnin tunnuslukuja, päivittäisiä sademääriä, tai mitä muuta tahansa asiaa.

Kerron lyhyesti, kuinka helppoa sovelluksen teko on. Tarvitset kaksi asiaa, jos haluat seurata lukujesi kehitystä puhelimessasi, sekä mahdollisesti käyttää puhelinta myös tietojen syöttöön. Tärkein asia on, että sinulla on Google tili ja olet rekisteröitynyt Google Docs -käyttäjäksi. Puhelinta varten voit ladata tarvittavan Google Docs sovelluksen Googlen tai Applen verkkokaupasta (Google Play ja  App Store).

Google Apps for Works pilviohjelmisto sisältää oman tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelman, jotka ovat nykyisin integroituneet toisiinsa. Kuluttajalle Google Docs & Spreadsheets ovat maksuttomia, mutta yritysversiotakaan ei ole hinnalla pilattu.

Oletetaan, että haluat päivittää vaikkapa myynnin tunnuslukuja PC:llä ja seurata niitä työmatkalla puhelimellasi. Tällaista tietojen synkronointia varten tarvitset vielä Google Driven, jolla tiedot pysyvät ajan tasalla kaikissa laitteissasi.

Sovelluksen tekoon ja aktivointiin ei mene pitkää aikaa, jos olet hiemankaan perehtynyt tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin. Seurantasovelluksen teko on kerta kaikkiaan yksinkertaista:
  1. Avaat Google Laskentataulukon ja teet haluamasi taulukon. 
  2. Laskentataulukon työkalulla maalaat eli valitset sarakkeet, joista haluat graafisen esityksen.
  3. Laskentataulukon "Lisää kaavio" -työkalulla luot haluamasi diagrammin, piirakan tai muun graafisen esityksen.
  4. Kun päivität tai lisäät lukuja laskentataulukkoon, päivittyy myös graafinen esitys. Tätä asiakirjaa on jo helppo katsoa myös puhelimessa tai tabletissa, mutta siitä saa vielä pelkistetymmän tuomalla kaavion tekstinkäsittelyyn.
  5. Jos ja kun haluat hyvin pelkistetyn seurantakaavion tai seurantakaaviot, menet ja luot sitten uuden Google Docs -asiakirjan. 
  6. Valitse Google Docs -asiakirjassa valikon kohdasta "Lisää / Kaavio / Sheetsista" äsken luomasi graafinen esitys. Esitys päivittyy asiakirjassasi aina kun muutat laskentataulukon lukuja, kun klikkaat asiakirjassa näkyvää harmaata "päivitä" -nappia.
  7. Kun avaat luomasi Google Docs asiakirjan puhelimessasi, näet kätevästi visuaalisena esityksenä, missä myyntisi, painosi tai mitä ikinä haluatkaan seurata, menee. 
Vaihe 1. Avaa Google Laskentataulukko, laadi tilasto ja tee sopiva diagrammi.
Vaihe 2. Taulukon upotat Googlen teksturiin Lisää / Kaavio / Sheetsista valikkopolun kautta
Vaihe 3. Kun taulukkolaskennassa luvut muuttuvat, teksturissa näkyy Päivitä -nappula, jolla saat hetkessä uuden version seuraamastasi asiasta. Pieni manuaalinen vaihe, mutta helppokäyttöinen sovellus on valmis ja aina ajan tasalla.

Tee valituista Wikipedia-artikkeleista oma kirja

Encyclopaedia Britannicasta, tuosta tietosanakirjojen kuningattaresta tai kuninkaasta - kuinka vain - otettiin viimeinen paperille tehty painos kolmisen vuotta sitten. Nykyisin se ilmestyy ainoastaan digitaalisena jatkuvasti päivittyvänä versiona.

Wikipedia on ainutlaatuisella konseptillaan on noussut  Britannican ja kilpailijoidensa  ohi verkkoaikakauden tietosanakirjaksi. Koulutus- ja itseopiskelumateriaalina Wikipedian eri kieliversiot tarjoavat enemmän ja laadukaampaa tietoa kuin monet maksulliset teokset.

Paperia ei kuitenkaan taida voittaa mikään, etenkään jos luettavaa on paljon tai samaan tekstiin haluaa palata useamman kerran. Oletko havainnut tai tiesitkö, että Wikipedian artikkeleista voi koostaa omia kirjasia tai suorastaan paksuja kirjoja pienellä vaivalla?

Toiminnon käyttö on huomattavan yksinkertaista ja jos ruudulta lukeminen ei enää kiinnosta, suosittelen toiminnon käyttöä.

Ohje kirjasen tekoon löytyy luonnollisesti Wikipediasta. 


Tässä pdf-muotoinen esimerkki pienehköstä kirjasesta, jonka kokosin muutamista valikoiduista Wikipedian datan visualisointia käsitelleistä artikkeleista.

Kirjan voi tallentaan pdf tai odf -tiedostomuotoon, mutta sen voi lähettää myös painettavaksi aidoksi kirjaksi. Pokkariksi tulostettavan yksilöllisen kirjan hinnoittelu näyttää edulliselta, mutta tätä palvelua en ole itse kokeillut. Wikipedialla on painatuksesta sopimus PediaPressin kanssa.

Tässä PediaPressin palvelusta lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Kirjat/Painetut_kirjat

Sundar Pichai siirtyy Googlen toimitusjohtajaksi

Googlen organisoidessa liiketoimintansa konsernirakenteeksi uuteen Alphabet-yhtiöön, tulee Sundar Pichaista konserniin kuuluvan Google-hakukoneyhtiön uusi toimitusjohtaja. Googlen perustajat Larry Page ja Sergey Brin ryhtyvät emokonsernin johtajiksi.

Washington Post esittelee kiinnostavia seikkoja Pichain uralta. Hän on vastannut muun muassa Chrome-selaimen ja älypuhelinten Android-järjestelmän kehittämisestä.

Pichain ura oli kovassa kiidossa jo pari vuotta sitten, kun esittelin hänet blogissani.

Tässä blogikirjoitukseni Sundar Pichaista vuodelta 2013:
http://innoyritys.blogspot.fi/2013/03/chromen-luoja-sundar-pichai-ryhtyy.html


Tiedon louhinnalla lisäkannattavuutta myös pienyrityksessä

Liiketoimintakriittisen tiedon saa helposti valmistuksen ja palveluprosessin
avuksi yrityskohtaisesti toteutetulla edullisella Filemaker Pro -sovelluksella.
Kolmas teollinen vallankumous on tulossa teollisuuteen ja se tulee koskemaan myös pieniä teollisuuden yrityksiä. Halvat anturit, nopeat internet-verkot ja suurten datamassojen uudet käsittelytavat tulevat suosimaan uuden digitaalitekniikan nopeita soveltajia. Minkään yrityksen ei tarvitse jäädä isojen jalkoihin uuden teollisen internetin läpimurron vuoksi.

Muutama nopea vinkki, miten pieni teknologiayritys ottaa tiedon louhinnasta liiketoiminnan kannalta positiivisen niskaotteen:
  • Anturit tuottavat yhä suurempia määriä dataa ja tarve niiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi eri laitteissa ja järjestelmissä kasvaa.  Nyt nämä datamassat pystyy pienyrityskin ottamaan hallintaan esimerkiksi edullisella Filemaker Pro -sovelluksella. Mittatiedot tallentuvat relaatiotietokantaan, joka tuottaa visuaalisesti helppolukuista tietoa esimerkiksi valmistusprosessin tai vaikkapa autopesun eri pesuohjelmien ja pesunesteiden tilasta haluttuina ajankohtina. 
  • Suurten datamassojen louhintaan Google for Work -pilvityökaluihin liitty Google Fusion Tables -työkalu, jolla näistä datoista on helppo tehdä ymmärrettäviä, suodatettavia ja visualisoitavia. Fusion-taulussa voi olla satojatuhansia rivejä tietoa, jota prosessoidaan Googlen jättiläismäisessä laskentaympäristössä. Tehokkaan työkalun saa huomattavan edullisesti, sillä yhdelle käyttäjälle Google Apps for Work -palvelun lisenssihinta on 4 euroa kuukaudessa. 
  • Suodatetut ja prosessoidut datat pystytään dynaamisesti visualisoimaan selainpohjaisesti esimerkiksi yrityksen intranetissä. Google Chart Tools on mainio työkalu tällaisten selaimella toimivien mittaritaulujen rakentamiseen. Selaimessa saadaan reaaliaikaisesti näytettyä tehokkaasti histogrammeina, käyrinä ja vaikka karttatietoina antureiden tai muiden järjestelmien kautta keräämä ja päivittyvä tilanne. 
  • Säilytä oikea perspektiivi. Business Intelligence eli liiketoimintatiedon hallinta isoja datamassoja hyödyntäen on monitahoinen haaste, johon Big data on vain yksi vastaus. Otantamenetelmät, datan laatu ja edustavuus vaativat tiedon käsittelyprosessin suunnittelijalta kokemusta, osaamista ja näkemystä - muuten Big datasta tulee "Big mistake".
  • Edellä kuvatuista ohjelmistoratkaisuista kannattaa kysyä lisää vaikka tämän blogin kirjoittajalta Hypermedia Oy:stä.

Vähän paperia, paljon langatonta älyä

Paperiton toimisto on utopia, jota on tavoiteltu vuosikymmeniä. Vähäpaperinen toimisto on sen sijaan realismia, johon toivoisi kaikkien yritysten heräävän.

Paperi keksittiin Kiinassa vuoden 105 paikkeilla ja se on osoittautunut hämmästyttävän monipuoliseksi ja pitkäikäiseksi keksinnöksi. Digitalisaation myötä sen käyttö on kuitenkin selvästi laskussa, ehkä voidaan puhua jo auringonlaskun alueesta varsinkin toimistopaperien osalta. Uudet näyttötekniikat, tabletit ja älypuhelimet korvaavat yhä selvemmin merkittävää osaa paperin tehtävistä.

Muutama nopea vinkki, jos haluat vähentää yrityksesi "paperisotaa" ja sen myötä tehostaa työn tuottavuutta:
  • Monista uusista tulostimista saa kaksipuoleisia tulosteita samalla vaivalla kuin yksipuolisiakin. Tällä toiminnolla vähennät radikaalisti silppuriin jossakin vaiheessa joutuvia tulostepinoja.
  • Paperitulosteita tarvitsee vähemmän ja työn tuottavuus todistetusti nousee, jos jokaisella paljon päätetyötä tekevällä on mahdollisuus käyttää kahta tai useampaa näyttöä. Kakkos- ja kolmosnäyttö korvaavat usein paperikonseptin tarpeen päätetyössä. Vaihtoehto kahdelle näytölle on jaettu iso näyttö - kuten 32 tuumainen 4K-näyttö, jossa on tarkkuutta neljä kertaa Full HD:ta enemmän. 
  • Siirrä asiakirjat pilveen ja käytä niitä kaikkialta langattomasti tabletilla ja älypuhelimella, jos et ole työpöytäsi ääressä. Tarvitsetko aidosti paperitulosteita kun 3G ja 4G-verkot toimivat lähes kaikkialla ja laitteiden offline-toiminnot ovat hyvin helppoja käyttää silloin, kun mikään verkko ei pelitä. Oletko perehtynyt Microsoft Officen tai Google Apps for Work pilviratkaisuihin?
  • Tallenna tiedot digitaalimuotoon heti kun tilanne on päällä. Lippusista ja lappusista pääsee eroon lähes tilanteessa kun tilanteessa hyödyntämällä älypuhelinten ja tablettien helppokäyttöisyyttä. 
  • Lähes mikä tahansa tiedonkeruu ja tiedonhakutoiminto pystytään rakentamaan nykyisin yrityskohtaiseksi sovellukseksi. Entisten paperilappuihin perustuvien tallenteiden tilalle saa pienin kustannuksin työtä ja tietohallintoa tehostavan sovelluksen, jossa tiedot tallennetaan luotettavasti älypuhelinta tai tablettia hyödyntäen siellä, missä tiedot syntyvät.
  •  Ketju, jossa tietoa tallennetaan ensin paperille ja sitten siirretään toisessa vaiheessa tietojärjestelmään, on yleensä huomattavan tehotonta. Jokaisessa digitalisaatiohankkeessa kannattaa tavoitella mahdollisimman saumatonta sähköistä työnkulkua.
  • Yrityskohtaisessa sovelluksessa älypuhelimen tai tabletin käyttöliittymän valikot ja toiminnot voidaan muokata sellaisiksi, että tietojen tallennus onnistuu helposti hankalassakin paikassa - tapahtui tiedonkeruu sitten sähkötolpassa, pannuhuoneessa tai vaikka sateisessa metsässä. Pidemmässä dokumentaatiossa jopa koneellinen tekstin tuotanto sujuu puhumalla. Puheesta tekstiksi toiminto pelaa Android-laitteissa niin puhelimissa kuin tableteissa yllättävän hyvin ihan suomenkielellä. Puheen puhtaaksikirjoitus on varsin virheetöntä.
  • Jopa pitkiä dokumentteja on nykyisin mielekästä lukea näytöltä. Esimerkiksi useissa kunnissa päätöksentekijöille on hankittu tablet-laitteet asiakirjojen hallinnan tehostamiseen. Ammattikirjallisuudesta suuri osa on nykyisin ladattavissa erilaisiin mobiililaitteisiin, joista mainittakoon myös ePaper-tekniikkaa hyödyntävät lukulaitteet kuten Amazonin Kindle.
Olemme Hypermedia Oy:ssä jo pitkään toimittaneet asiakkaillemme erilaisia selainpohjaisia työkaluja, joilla viestintä ja moni muu yrityksen toiminto virtaviivaistuu.

Näppäimistöäkään ei välttämättä enää tarvita. Esimerkiksi Android-laitteissa
suomenkielistä tekstiä pystyy tuottamaan varsin nopeasti puhelimelle sanelemalla.
Älypuhelinten ja -tablettien puheentunnistus ja muunto tekstiksi on hämmästyttävän
hyvällä tasolla.
Me teemme Hypermedia Oy:ssä avaimet käteen -periaatteella yrityksen tarpeiden mukaisia helppokäyttöisiä tiedonkeruun sovelluksia. Näissä sovelluksissa yrityksen huolto pystyy iPad-laitteella tai Android-puhelimella tallettamaan esimerkiksi huoltotapahtuman työtiedot, tunnit, materiaalit ja muut kustannukset sekä kirjaamaan myös tapahtumaan liittyvät matkakulut. Mobiililaitteesta tieto siirtyy vaivattomasti yrityksen taustajärjestelmiin kuten laskutukseen ja kirjanpitoon. Laskutustiedot ovat useimmissa tapauksissa lähes reaaliaikaisesti valmiit kun huoltotapahtuma on päättynyt.

Toisena esimerkkinä "paperittomasta langattomuudesta" on myynnin tarpeisiin suunniteltu tarjoustyökalu. Apple-laitteissa kuten iPhonessa ja iPadissa toimivalla sovelluksella myyjä pystyy laatimaan "oikein lasketun" ja tyylikkään näköisen tarjouksen vaikka heti asiakkaan tiloissa. Asiakas saa tarjouksen liitteineen sähköpostiinsa saman tien.

Silloin kun tuollaisesta työtapahtumasta tarvitaan paperikopio, se onnistuu kätevästi PDF-printin avulla tai Google-pilvitulostimella suoraan älypuhelimesta. Blogin kirjoittajalta saat lisätietoja näistä sovelluksista ja kehityspalveluista.

Google Now ottaa uusia askeleita - "Google Now on Tap" avaa Androidin tietosiilot

Kuten tunnettua Google Now palvelu oppii ymmärtämään miten Android-puhelimen käyttäjänä päivääsi vietät ja missä liikut. Näiden tietojen perusteella palvelu ennakoi ja poimii omatoimisesti näytölle asioita, joista sinulle on yleensä hyötyä. Näyttöä pystyt myös itse säätämään.

Google "Now on Tap" on uusi laajennus palveluun, jossa puhelimen "ei-Google Appsit" tulevat myös tiedonhaun ja ennakoinnin piiriin. Sovellus hyödyntää koneoppimista lukien mitä tietoja näytölläsi näkyy ja tekee niiden perusteella entistä tarkempia ehdotuksia. Ominaisuus ei ole vielä saatavilla Android-puhelimiin, mutta sitä odotetaan vielä tämän vuoden aikana kun Android M -käyttöjärjestelmäversio tulee markkinoille. Android M on Android 5.0 "Lollipopin" seuraaja.

"Now on Tap" on onnistuessaan hyvin merkittävä Google-hakutoiminnon laajennus. Puhelimissa on nykyisin valtava määrä erilaisia sovellusohjelmia, appseja, ja niissä puolestaan paljon tietoa, jonka etsiminen on ollut osapuilleen mahdotonta Googlen avulla. Appsien tietosiilot avautuvat. Uusi palvelu pystyy puhelimessa yhdistelemään tietoja eri sovelluksista. Kuunnellessasi esimerkiksi musiikkia, se voi automaattisesti käyttää musiikin tunnistetietoja ja hakea taustatietoja esittäjästä puhelimen ruudulle.

Ongelmaton palvelu ei luultavasti ole kun se tulee markkinoille. Me ihmiset kykenemme vaihtelevalla tarkkuudella lukemaan toistemme ajatuksia. "Now on Tap" tulee mitä todennäköisimmin olemaan vielä epätarkempi tässä suhteessa. Pelättävissä on, että ohjelma tuottaa myös riesaa "asiattomilla" ehdotuksilla.

Kätevä ominaisuus sen sijaan on se, että sovellus pystyy lähes itsestään tarjoamaan eri appsien näytöllä näkyvästä tiedosta tilannesidonnaista lisätietoa, kuten esimerkiksi tuo edellä kertomani musiikkiesimerkki. "Google Now on Tap" aktivoidaan Android-puhelimen kotinappulaa painamalla siinä yhteydessä kun jostakin ruudulla näkyvästä halutaan lisätietoja.

Computerworld on julkaissut havainnollisen artikkelin "Google Now on Tapin" toiminnasta kuvin.

Ohessa Android Authorityn tekemä video asiasta. Tekniikka esiteltiin Googlen kehittäjätapahtumassa San Fransiscossa toukokuun lopulla.


Big data antaa mahdollisuuden isojen ongelmien ratkaisuun

Meitä on paljon - ja lisää syntyy jatkuvasti. Kun blogin kirjoittaja syntyi vuonna 1958, maapallolla eli 2,9 miljardia ihmistä. Tänä vuonna meitä on jo 7,3 miljardia. Kukaan ei luonnollisesti tiedä, miten paljon väestö vielä kasvaa. Kasvua hillitsee ainakin viljelykelpoisen maan ja muiden luonnonresurssien määrä.

Vihreä vallankumous, johon liittyy geenitekniikan ja viljelymenetelmien kehitys, ovat taanneet tähän asti ruuan kasvalle väestölle. Jatkossa yhä enemmän apua tulee tietotekniikan uusista edistysaskeleista kuten Big datasta. Tämä näkyi yllättävänkin vahvasti tämän kevään CeBIT-messuilla.

SAP:n osastolla viljelymaa erottui ja herätti erityistä
kiinnostusta kaiken tietotekniikan keskellä.
Eräs näyttävimmistä Big datan esittelyistä maatalouden kehittämiseksi messuilla oli SAP AG:n osastolla. Euroopan suurimpana ja maailman neljänneksi suurimpana ohjelmistotalona SAP esitteli sovellusta, jolla maatilan peltojen lannoitus ja hoitotoimet voidaan optimoida analysoimalla anturien keräämää datamassaa osapuilleen reaaliaikaisesti. Ratkaisu toimii maatilan päätöksentukijärjestelmänä (DSS). Anturit keräävät SAP:n huippumoderniin HANA-tietokantaan tiedot lämpötilasta, valon määrästä ja maaperän kosteudesta suoraan pellolta.

Luonnollisesti uusi digitaalinen maatalous (digital farming) on verkottunut yhtä lailla kuin teollinen internet. Myös maatiloilla aletaan puhua asioiden internetistä, IoT:stä (Internet of Things). Agronomit ja agrologit puhuvat näissä yhteyksissä myös tarkkuusviljelystä tai precision agriculture -tekniikoista.

Ohessa SAP:n tuottama messuvideo asiasta, kiinnostava jopa kotipuutarhurin kannalta:


Tietääkö tietokone vai olisiko laskuri parempi termi?

ENIAC:in ohjelmoinnista vastasivat naiset, raudasta miehet.
Sain viime viikolla päätökseen todella mielenkiintoisen kirjan lukemisen. Steven Jobsin elämäkerran kirjoittajan Walter Isaacsonin uusi mestariteos The Innovators: How a Group of Hackers, Geniuses, and Geeks Created the Digital Revolution. Kirja digitaalisen vallankumouksen historiasta 1800-luvulta meidän päiviimme. Mukana on myös yksi suomalainen, arvasit oikein, Linus Torvalds.

Blogin kirjoittaja on työskennellyt
tietokoneiden parissa 1970-luvun lopusta lähtien. Nämä vuodet me täällä Suomessa olemme puhuneet aina tietotekniikasta, automaattisesta tietojenkäsittelystä (ATK!) ja tietokoneista. Kirjan lukeminen englanniksi herätti allekirjoittaneen pitkästä aikaa uudelleen pohtimaan, miten väärä käsitys tietotekniikasta ja tietokoneista syntyy suuren kotimaisen yleisön mielissä sanasta "tieto" johtuen. Englantia puhuvat, saksaa puhuvat, ruotsia puhuvat mieltävät oman kielensä ansiosta jollakin tavalla selkeämmin, mistä ns. "tietokoneissa" on kyse.

Joskus opiskeluaikanani Ylioppilaslehti teki pitkän jutun tietokoneista ja kutsui niitä nopeiksi idiooteiksi. Sekin taisi olla liikaa. Idiooteilla on enemmän käsityskykyä kuin planeetan tehokkaimmilla matematiikkakoneilla, joita nykyisin tietokoneiksi kutsutaan. Tämän sanon, vaikka viihdyn ja työskentelen mielelläni päivästä toiseen näiden hyvin nopeiden, loogisten, mutta äärimmäisen vähä-älyisten laitteiden kanssa.

The computer, der Rechner, en dator, un ordinateur ovat germaanisten ja romaanisten kielten käyttämiä neutraaleja ja asiallisia termejä kuvaamaan laitetta, jota professori Osmo A. Wiio ehdotti kutsuttavan suomeksi "Laskuri" -nimellä.  Minusta ehdotus on niin hyvä, että laskuri kelpaisi sanana edelleen tietokonetta paremmin yleiseen käyttöön. Toki ymmärrän, että tietokoneesta on tullut erittäin vakiintunut ja sitkeästi kielessämme pysyvä termi.

Mielenkiintoisella tavalla tietotekniikkaa on alettu inhimillistää myös germaanisella kielialueella. Mitä muuta voidaan ajatella termistä "smartphone", älypuhelin? Älypuhelin on hieno laite, taskuun menevä laskuri, mutta ei sillä älyä ole. Sen käyttö vaatii älyä. Jättäisin äly- ja tieto-sanat inhimillisen ajattelun reviirille.

Tietotekniikan sijaan meilläkin olisi järkevämpää puhua vaikka informaatiotekniikasta tai informaatioteknologiasta. Näin siitäkin huolimatta, että informaatio-sana on vierasperäinen ja teknologia-sana on perinteisesti tarkoittanut valmistustekniikkaa.

Tieto-sana sotkee, stkee, vai mitä se nyt tarkoittaa?


Sana "tieto" sotkee asioita. Samalla sanalla viitataan useampaan eri asiaan, joihin muilla kielialueilla tehdään pesäero. Tieto viittaa suomen kielessä:
  1. tietoon, joka on tietoteorian mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus
  2. informaatioon, joka koostuu tulkittavissa olevaan järjestykseen asettuneeseen dataan
  3. dataan, siis esitykseen jolla ei itsessään ole merkitystä (ennen kuin se muodostaa informaatiota)
  4. tosiasiaan, joka on todellisuudessa oleva vastine todelle väittämälle
Tieto on englanniksi "knowledge", joka on inhimillisen tietojenkäsittelyn aluetta. Suomessa tiedon käsittely on sekä koneiden että ihmisten "puuhaa".  Toki tietämyksen hallinnasta puhutaan myös germaanisella kielialueella, mutta hallinnan apulaisena käytettävät laitteet ovat "laskureita". Computer tarkoitti jossakin 1900-luvun alussa laskutoimituksia työkseen  tekeviä henkilöitä. Nykyään computer on pitkään englannin kielessä käsitetty laitteeksi, joka tekee loogisia ja matemaattisia toimintoja sen mukaan, miten laskin on ohjelmoitu. 

Wikipediasta löytyy hyvä tiivistelmä, mitä "tietokoneilla" tehdään: "Computing is any goal-oriented activity requiring, benefiting from, or creating algorithmic processes - e.g. through computers." Mielenkiintoista on, että Computing -käsitettä ei ole edes artikkelina avattu suomalaisessa Wikipediassa. Meiltä puuttuvat sanat, vai aika ja energia asian täsmentämiseen?

Isaacsonin kirja pohtii lopussa sitä, voivatko tietokoneet (tätä termiä on jatkossakin pakko käyttää) kehittyä älykkäämmiksi kuin ihmisaivot ja ottaa vallan. Kirjoittajan mielestä tämä utopia pysyy utopiana. Olen samaa mieltä.

Tietotekniikka tunkeutuu yhä tiiviimmin kiinni arkipäiväämme. Näin kynnys ajatella puolijohteista koostettujen huippunopeiden laskimien ja yhä nerokkaampien ohjelmistojen ohittavan oman älyllisen suorituskykymme mataloituu jatkuvasti. Pelko tai toive on täysin turha, maailman tehokkaimmat tietokoneet eivät yllä edes kärpäsen aivojen laskentakapasiteetin tasolle. Olisi sinänsä vauhdikasta maalata tulevaisuuden kuvaksi tällainen evoluutiomalli, mutta ei siinä ole mieltä tosiseikkojen valossa. Ihmisen ja koneen symbioosi sen sijaan näyttää muodostuvan yhä lujemmaksi.

Olisiko lopulta laskuri, superlaskuri, digilaskuri tai jokin vastaava termi sittenkin pieni järkevä kielellinen jarrupala siirtämään mielikuviamme ICT-tekniikan rajoista ja olemuksesta realistisempaan suuntaan?

PS. Ensimmäisenä tietokone-sanaa käytti tiettävästi Volter Kilpi vuonna 1944 ilmestyneessä scifi-teoksessa Gulliverin matka Fontomimian mantereelle. Reikäkorttiyhdistys taas vaihtoi nimensä Tietokoneyhdistykseksi syksyllä 1960. Elektronisten laskureiden inhimillistämisellä on Suomessa pitkä historia. 


Löydä suomalaiset messut yhdestä osoitteesta

Netissä törmää jatkuvasti mitä mielenkiintoisimpiin ja hyödyllisimpiin palveluihin. Törmäsin juuri äsken yhden hankkeen yhteydessä uudehkoon kotimaiseen pilvipalveluun, josta löytyy tieto ilmeisesti kaikista kotimaisista messuista.

Messujen järjestäjälle palvelu tarjoaa myös erilaisia lisäarvojuttuja. Osoite messupaikka.fi kannattaa pistää mieleen.

Tämän vuoden messut löytyvät palvelussa sivulta http://messupaikka.fi/messut-2014/


Isoja lukuja webistä joilla yllätät asiakkaasi ja tiimisi

Internet on iso juttu. Nämä luvut tai suuruusluokat on hyödyllistä painaa mieleen, kun joku alkaa ihmetellä, miten iso juttu internet tai Internet tai web tai älypuhelimet oikein ovat. Internet Live Stats kertoo:

  1. Maailmassa on melkein 3 miljardia internetin käyttäjää (meitä on maapallolla kaikkiaan 7,3 miljardia)
  2. Web- eli verkkosivustoja maailmassa on hieman yli miljoona (1.067.000) - näistä tosin aktiivisia sisältöään päivittäviä tai muuten toimivia on vain viidennes eli reilut 200.000
  3. Maailmassa lähetetään tänään yli 140 miljoonaa sähköpostia
  4. Google-hakujen määrä on tänään noin 2,7 miljardia
  5. Uusia blogikirjoituksia (kuten tämä) ilmestyy tänään tiistaina noin 2,5 miljoonaa kappaletta - on siinä lukemista
  6. Facebookissa on tänään jo 1,3 miljardia rekisteröitynyttä käyttäjää ja uusia tietokoneita on tänään ostettu jo uskomattomalta kuulostavat 513.000 kappaletta - ja älypuhelimia 2,5 miljoonaa
Jotenkin tuntuu, että elämme jonkinlaisessa tietoyhteiskunnassa. Vai miksi haluaisit tätä kutsua?

E-kirjat & inforäjähdys

Googlen hakukone on tehnyt tiedon hakemisesta salamannopeaa. E-kirjat ovat tuoneet saman ilmiön kirjojen lukemiseen ja etenkin niiden hankintaan. Kirjastojen digitalisointi on jo varsin pitkällä lukuisten kansallisten hankkeiden johdosta. Digitalisointiin on tuonut "turbovääntöä"myös Google Books skannaushanke. Maaliskuussa 2012 Google oli skannannut valittujen huippuyliopistojen kirjastojen kokoelmista 20 miljoonaa kirjaa. Huhtikuussa 2014 skannattujen kirjojen määrä nousi jo yli 30 miljoonan nimikkeen.

Google Books -hanke palvelee Googlen liiketoiminnassa varmaan useampaakin eri tarkoitusta.  Yhtiö itse ilmoittaa tarkoituksena olevan maailman kaikkien julkaistujen kirjojen - kaikilla kielillä - saamista virtuaaliseen kortistoon, josta niitä on helppo hakea. Jo nyt sivustolta pystyy tekemään monipuolisia hakuja ja löytää nopeasti palveluita joista kirjan voi hankkia helposti itselleen.

On arveltu, että maailman koko kirjatuotannon tekstien lataaminen yhteen jättiläismäiseen tietokantaan mahdollistaa myös huippuluokan tekoälyratkaisun kehittämistä. - Googlelle syntyy tietokanta, joka sisältää kaiken mitä ihmiskunta on tähän asti oppinut ja tallentanut kirjamuotoon.

Googlen skannaamista kirjoista lähes kaikki eli 93 prosenttia ovat tähän asti olleet tietokirjallisuutta. Skannattavaa riittää. Vuonna 2010 yhtiö arveli, että maailmassa oli julkaistu 130 miljoonaa yksittäistä kirjanimikettä - ja vuosittain uusia kirjoja kirjoitetaan noin 2,2 miljoonaa lisää! Suomenkielistä kirjallisuuttakin tulee vuosittain yli 13.000 nimikkeen verran lisää. Yhtiö on kuitenkin arvellut saavansa skannusurakan päätökseen tämän vuosikymmenen lopussa.

Haasteen Googlen kirjojen tallentamiseen ja varsinkin verkossa näyttämiseen ovat tuoneet tekijänoikeuksiin liittyvät riidat, joista yksi merkittävä on edelleen USA:ssa menossa seuraavaan oikeusasteeseen.

Suomenkielistä kirjallisuutta älypuhelimeen

Jännityskirjoja ja kaunokirjallisia teoksia löytyy verkosta valtaisa määrä Google Booksin ulkopuolelta sähköisen kirjallisuuden verkkokaupoista ja kirjastopalveluista. E-kirjojen myyjiä on tullut myös Suomeen jo lukuisia.

Moni Android-puhelimen käyttäjä lienee hiljan havainnut, että - yllätys, yllätys - myös Google Play -myymälästä löytyy e-kirjoja valtaisa määrä. Joukossa on sekä maksullista että maksutonta kirjaa. Valikoiman tekee erityisen kiinnostavaksi suomen- ja ruotsinkielisen kirjavalikoiman tulo myymälään.

Googlen e-kirjoissa tiedostomuotona on yleensä ePub, joka mahdollistaa kirjan tekstikoon joustavan säädön omien mieltymysten mukaiseksi. Joissakin Play-myymälän vanhemmissa kirjoissa teoksen pystyy lukemaan vain alkuperäisen sivukuvan mukaisessa muodossa ja noita kirjoja älypuhelimella ei kyllä jaksa lukea hankalan käyttöliittymän vuoksi. PC:llä vanhan kirjan lukeminen kuvasivuina sen sijaan pelittää, tai riittävän isolla tabletilla.

Google on selvästi noussut haastajaksi Amazonin e-kirjojen liiketoiminnalle. Amazonin Kindle-lukulaitteet ja -lukuohjelmat ovat edelleen ykkösasemassa käytettävyydeltään - ja myös yksikköhinnoiltaan. Google tulee niitä kuitenkin lähelle niin älypuhelinten, tablettien kuin PC:n ruudulta tapahtuvan kirjojen lukusovellusten osalta. Pohjoismaisten kielten kirjavalikoiman kohdalla Google Playn myymälä menee Amazonin ohi, mutta myymälän palvelutasossa ja navigoinnissa Amazon on edelleen haastajaa reilusti edellä.

Google Play myymälästä löytyy nykyisin myös suomenkielistä kirjallisuutta, jota on helppo lukea vaikka älypuhelimella tai jopa PC:n ruudulla.


Applella on myös pitkään ollut tasokas e-kirjakauppa netissä. Applen iBooks myymälässä on myös laajahko valikoima suomenkielistä uutta kirjallisuutta. IPadin ja iBooksin "hyllyyn" ladattujen kirjojen käyttökokemus on kokonaisuudessaan miellyttävä, joskaan se ei täysin yllä e-Ink näyttöä käyttävien lukulaitteiden kuten Kindle Paperwhite -mallin tasolle.

Tuon arvion olen muodostanut henkilökohtaisten käyttökokemusteni perusteella Kindle, Android ja iOS (Apple) e-kirjamaailmoista, sekä niihin liittyvien pääte- ja lukulaitteiden käyttäjänä.

Hyvä kotimainen kokonaiskatsaus e-kirjojen tilanteesta: http://www.klaava.fi/Kirjat/Suomenkielisi_e_kirjoja_saa_n_ist_kaupoista

PS. Microsoftilla on e-kirjapuolella vielä hieman työtä konekäännösten ja kirjakaupan viimeistelyn kanssa. Tässä näyte Windows 8.1 version "kirjahyllyn" käyttöliittymästä. Laske kielivirheet!






Älypuhelimen työkalujen valintaan on oma hakukone

Päivän hyötylinkki. Google ja Bing ovat hyviä hakukoneita tavallisten web-asiakirjojen ja tekstien hakemiseen. Mutta miten löytää sopiva Apps omaan puhelimeen? Älypuhelinten ja tablettien ohjelmistojen tulva on tunnetusti valtaisa. Quixey auttaa Android-, Windows Phone ja iPad -käyttäjää sopivien työkalujen eli Appsien etsinnässä.

Tutustumisen arvoinen. Hakukone ymmärtää englantia. Ohessa esimerkki hausta word processor, tuloksia löytyi Androidille kolmisenkymmentä erilaista.

https://www.quixey.com/

Huippunopeaa hakua Chromen puhehaku-toiminnolla

Klikkaat mikrofoni-kuvaketta ja esität kysymyksen puhumalla. Hyvin todennäköisesti Google ymmärtää kysymyksesi ja vastaa ennen kuin olisit ehtinyt naputella kysymystä. 

Android-puhelimista tuttu Googlen puhehakutoiminto on loistava apuväline myös PC:n käyttäjälle! Aika harva tuntuu vielä oivaltaneen, että hakuja pystyy myös PC:ssä tekemään puhumalla. Ominaisuus on kuitenkin huomattavan hyödyllinen.

Harva meistä pystyy kirjoittamaan hakuikkunaan yhtä nopeasti kuin pystyy puhumalla esittämään kysymyksen. Puhehaku toimii minusta erinomaisesti ja hyvin nopeasti!

Erikoistermit vieraalla kielellä on tosin edelleen helpointa kirjoittaa tai liittää kopioimalla hakuikkunaan, Chrome ymmärtää vieraskieliset jutut "suomeksi" ja siitä ei saa järkevää kysymystä aikaiseksi.

Puhehakuun tarvitset vain uuden Chrome-selaimen ja tietokoneen, jossa on mikrofoni. Monessa kannettavassa on mikrofoni valmiina ja kaikkiin koneisiin saa helposti asennettua esim. USB-väylää hyödyntävän mikrofonin.

Puhehaun käyttö on yksinkertaista. Tässä Googlen ohje.

VPN antaa uuden tavan tehdä Google-hakuja ilman rajoja

Muinaisina Internetin alkuaikoina netissä oli pääsy kaikkialta kaikkialle ilman teknisiä kommervenkkejä. Nyt kun meitä netin käyttäjiä on pari miljardia ja risat (2,4 miljardia tarkkaan ottaen) netin hakukoneet ja monet sisällön tuottajat kuten televisioyhtiöt ovat pirstoneet palvelunsa paikallisiksi. Netti näyttää avoimelta, mutta sisällön tuottajat räätälöivät näyttämänsä nettinäkymät ja palvelut yhä useammin erilaisiksi sen mukaan, mistä päin maailmaa käyttäjä nettiä surffaa. Näin myös Google menettelee.

Googlen hakuikkunassa on helppo asetuksista vaihtaa hakukoneen kieli, mutta hakutulosten näkökulma pysyy Suomessa suomalaisena - ainakin vähintään ja osittain. Sama haku, joka tehdään Iso-Britanniassa, Leipzigissa, Tukholmassa tai Chicagossa, antaa Googlessa vastauksena useimmissa tapauksissa hakijalle erilaisen kärkitulosten listan. Tuloslista mukautuu sen perusteella, missä käyttäjän tietokoneen IP-osoite paljastaa käyttäjän koneen fyysisesti sijaitsevan.

Helpoin ja usein ainoa järkevä tapa vapautua maantieteen kahleista, joihin Googlen hakuikkuna käyttäjää nykyisin ohjaa, on käyttää nettiä VPN-verkkoyhteyden avulla. VPN-yhteydellä web-käyttäjä voi kirjautua verkkoyhteyden "tunnelin" toisessa päässä haluamassaan maassa nettiin ja näyttää kyseisen maan nettikäyttäjältä. Virtuaalinen erillisverkko eli VPN lisää myös nettikäyttäjän tietoturvaa ja yksityisyyttä, anonymiteettiä.

VPN-yhteyttä käytettäessä käyttäjä voi hetkessä vaihtaa verkkoasetuksista, minkä maan internet-käyttäjältä näytät verkkopalvelun tuottajan näkökulmasta. Näin Googlen hakurobotti eli "ikkuna" pitää sinua halutessasi amerikkalaisena käyttäjänä, ei suomalaisena - ja tarjoaa parhaimmat hakukoneen ominaisuudet, joita Suomessa joutuu odottamaan toisinaan pitkäänkin. Tai, jos haluat katsoa, miten Googlen hakukone antaa tuloksia Ranskassa, kytkeydyt VPN-yhteydellä johonkin ranskalaiseen palvelimeen jota VPN-tarjoajasi palvelinlistaltaan tarjoaa. Vaihdon jälkeen näytät Googlen silmissä ranskalaiselta nettikäyttäjältä.

Käytännössä VPN-yhteyksien käyttöönotto hoituu helpoimmin ja laadukkaimmin siten, että hankit luotettavan VPN-palvelun joltakin tunnetulta palvelun tarjoajalta. Yhtään merkittävämpää kotimaista palvelun tarjoajaa en itse ole löytänyt, mutta koko joukko päteviä kansainvälisiä palvelun tarjoajia löytyy. Käytännössä VPN palvelun hankkiminen on helppoa, ikävin puoli on, että siihen tarvitaan yleensä joko luottokortti tai PayPal-tili. Vuosihinta palvelulla jää yleensä 50 - 60 euroon ja sillä pääseekin sitten surffaamaan entistä vapaammin ja turvallisemmin ympäri maailman.

Verkon käyttäjällä on oikeus liikkua netissä anonyymisti, VPN-tunneloinnin käyttö ei siis ole millään muotoa laitonta - paitsi joissakin diktatuurimaissa. Kaikkea tekniikkaa voi toki käyttää myös väärin, mutta siitä vastaa tietysti jokainen itse.

VPN on monipuolinen suojaustekniikka, josta selkeä, joskin varsin tekninen esitys löytyy tästä:
https://www.yksityisyydensuoja.fi/content/virtuaalinen-erillisverkko

Kun tarjoajia kansainvälisiin tunneloituihin verkkoyhteyksiin löytyy useita, jätän harkinnan ja VPN palvelun valinnan blogin lukijan omalle kontolle. Tässä alla linkki kolmeen sivustoon, joilla on pitkän listat eri palveluntuottajista ja katsauksia kaupallisiin VPN-tarjoajiin. Noihin tässä listaamiin sivustoihin ja niiden suosituksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Listoista löytynee tutkimisen ja kokeilun jälkeen sopiva VPN-tarjoaja.

https://www.bestvpn.com/top-10-vpn-providers/

http://www.vpndienste.com/

http://netforbeginners.about.com/od/readerpicks/tp/The-Best-VPN-Service-Providers.htm




Herkullisempaa ruokaa - löydä oikea resepti Googlen uudella hakutoiminnolla

Googlen englanninkielisellä web-sivustolla on uusi hakutoiminto, jota varmaan moni käyttäisi myös kotimaisten ruokareseptien suodattamisessa Googlen suomenkielisessä hakutoiminnossa. Kansainvälistä eli englanninkielistä versiota, jossa reseptihaku toimii, voi kyllä käyttää Suomessakin pienellä kikkailulla.

Googlen hakuikkuna näyttää aina melkein samanlaiselta, mutta käytännössä kieliversio vaikuttaa, mitä hakutoimintoja pystyy käyttämään. Englanninkieliseen Google-reseptihakuun pääset ehkä helpoimmin seuraavalla tavalla.

1. Klikkaat Googlen reseptihakuesimerkkiin: http://www.google.com/insidesearch/features/recipes/

2. Saat todennäköisesti virheilmoituksen: Valitsemasi hakuvaihtoehto ei ole tällä hetkellä käytettävissä. 

3. Vaihda ikkunan asetuksista kieli englanniksi ja klikkaa Search tools -valikosta, reseptihaku alkaa toimimaan tämän jälkeen.



Suomalaisista ruoka-ohjeita sisältävistä sivustoista ainoastaan www.kotikokki.net -verkkopalvelu näyttää uudistaneensa hakupalvelunsa uuteen mikromuotojen (microformat) -aikaan. Google auttaa keittoajoissa ja kalorimäärän suodattamisessa, ainesosat pitää lukea Kotikokki.netin omilta sivuilta.

Siis mihin? Microformat eli mikromuodot ovat uudehkoa web-tekniikkaa verkkosivujen sisällön yksityiskohtaisempaa kuvailua varten. Web-sivuilla olevia tietoja voidaan kuvata standardilla tavalla mikromuodon avulla. Tiedot voivat olla esimerkiksi arvosteluja, tapahtumia, tuotteita, yrityksiä tai henkilöitä.

Jos ja kun ruokareseptisivu on koodattu hRecipe-mikromuodolla, web-sivujen käyttäjä voi poimia itselleen sopivan ruokareseptin valikoimalla esimerkiksi keittoresepteistä juuri ne, jotka sisältävät lohta ja paprikaa ja joiden valmistusaika vie alle puoli tuntia. Tässä kuvakaappauksessa vielä lisäesimerkki Googlen reseptihausta:



Pari sanaa asiasta lisää, jos ylläpidät ruokablogia tai ruuanlaittoon liittyvää web-sivustoa. Google tuo myöhemmin Eurooppaan (ja toivottavasti myös sitten tänne Suomeen) edellä selostamani reseptihaun. Jotta reseptisi oli älykkäästi löydettävissä ja suodatettavissa, muutama lyhyt ohje ja linkki:

Hakuun liittyvät reseptin tiivistelmän näyttö kuten yllä näkyvässä kuvassa. Katkelma reseptistä näytetään Googlen sivulla tiivistelmäpalana. Kyseessä on web-sivun muokkausta vaativa koodaus. Jotta Google osaisi laatia reseptikatkelman, reseptisivu pitää siis koodata Rich Snippet / Schema.org standardin ymmärtämällä tavalla. Suomenkielinen ohje asiasta on jo olemassa.

Reseptikatkelman osana sivuston ylläpitäjä voi kertoa myös reseptin ainesosat, jotka kuvaillaan hRecipe -mikromuotostandardia käyttäen. Sivuston koodausapua uuteen mikromuotojen vaatimaan aikaan voit kysyä myös blogin pitäjän yrityksestä Hypermedia Oy:stä.


Tietoja mikromuodoista