johtaminen & yrittäminen

Mitä biologia opettaa yritykselle pysyvästä kilpailuedusta?

Biologian analogioista on liikkeenjohtotieteessä otettu oppia jo pitkään. Puhutaan laiteperheiden kuten Android-puhelinten ekosysteemeistä, markkinoiden evoluutiosta, toimialoilla olevista yrityspopulaatioista ikään kuin yritykset olisivat kasvi- tai eläinyksilöitä.

Biologian tuloksia voidaan käyttää kimmokkeena myös yritysten strategisen suunnittelun, johtamisen ja markkinoille sopeutumisen tapoja suunniteltaessa.

Boston Consulting Groupin Henderson Instituutin johtaja

Martin Reeves

ja Princetonin yliopiston ekologian ja kehitysbiologian professori

Simon A. Levin

ovat aiemmin kirjoittaneet biologian ja liikkeenjohdon ajatusten yhdistämisestä muun muassa

Harvard Business Review -aikakauslehdessä

. Tänään heiltä ilmestyi Scientific American -verkkosivuston blogissa innostava kirjoitus

samasta aihepiiristä.

Eläinten maailmassa kilpailu ratkeaa usein niiden lajien hyväksi, jotka kykenevät tehokkaaseen lajin sisäiseen yhteistyöhön.

Kirjoittajien mukaan markkinoiden kehittyessä maailmanlaajuisesti yhä vaikeammin ennustettaviksi ja hallittavaksi, kannattaisi yritysjohdon imitoida luonnossa hyväksi havaittuja taktisia ja strategisia toimintatapoja. Elollisten organismien tavat ovat kehittyneet vuosimiljardien aikana ja jo se tosiseikka, että jokin eliölaji on hengissä, kertoo lajin menestystarinasta sopeutua ja kyvystä löytää oma ekologinen lokero. Arviolta 95 - 99 prosenttia koskaan eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon - viimeisten vuosisatojen ansiosta ihminen on ollut suurin vaikuttaja tässä suhteessa.

Reeves ja Levin näkevät kestävillä biologisilla ja sosiaalisilla järjestelmillä kuten yrityksillä olevan kuusi ominaispiirrettä - ja nämä piirteet ovat suoraan sovellettavissa yritystoimintaan. Oheisissa näitä piirteitä selostavissa kuvauksissa on mukana tämän Innoyritys-blogin kirjoittajan laatimia käytännön esimerkkejä ja painotuksia- mikä selvyyden vuoksi todettakoon.

  1. Toiste, redundanssi. Kun yritys monistaa toimintansa elementtejä kuten käytössään olevaa tuotantokapasiteettia tai jakelukanavia, se syyllistyy tuhlaukseen mutta rakentaa samalla puskuria yllättäviä tapahtumia vastaan. Sama etu on mahdollisesti saavutettavissa, jos käytössä olevat koneet, välineet ja prosessit pystytään muuttamaan toiseen käyttötarkoitukseen nopeasti. DNA, joka kantaa geneettistä informaatiota sukupolvesta toiseen, sisältää valtavasti redundanssia.

  2. Sekakoosteisuus, vaihtelevuus (heterogeenisyys). Kuten maanviljelyn monokulttuureista tiedämme, jos tuholainen pääsee leviämään yhtä viljalajia kasvavalla pellolla, saattaa koko sato olla menetetty. Yritys, jolla on vaihteleva paletti kriittisiä elementtejä eli "munat" eivät ole sen paremmin myynnin, tuotekehityksen kuin valmistuksenkaan osalta yhden tyyppisissä ratkaisuissa eli "yhdessä korissa" välttää helpommin uhkana olevan täydellisen systeemin romahtamisen. Yhden tuotteen markkinoiden kysynnän pysähdys ei tällöin kaada koko yritystä. Ekologiassa lajien elinympäristön heterogeenisuus tasoittaa saaliin ja saalistajan tiheyksiä, mistä on seurauksena että lajien kannan koossa ei esiinny syklisyyttä. Esimerkiksi Keski-Euroopassa pikkunisäkkäiden kannat pysyvät vakaina koska pedoille on tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia saaliskohteita.

  3. Itsenäisistä osista koostuva järjestelmä, "modulaarisuus". Itselliset toiminnot, jotka on vain löysästi kytketty toisiinsa, saadaan helposti muunnettua eri tarkoituksiin. Yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa järjestelmäkamera, jonka kuvausominaisuudet pystyy muuttamaan linssiä vaihtamalla, kun taas älypuhelimen kameran ominaisuudet eivät jousta, vaikka kuvaajan tarpeet muuttuisivat. Taloustieteestä tiedämme miten tiukasti kytketty keskusjohtoinen (kommunistinen) suunnitelmatalous ei pärjännyt modulaarisesta miljoonien itsenäisten taloudellisten toimijoiden hajautetulle, lukemattomia löysiä toimijoiden välisiä kytkentöjä sisältävän markkinamekanismin voimalle. Eliöverkostojen modulaarisuuden ansiosta lajit pystyvät kehittymään ja sopeutumaan nopeasti uusiin ympäristöihin. Modulaarisina biologiset verkostot ovat toiminnallisia ja vain löysästi toisiinsa kytkettyjä itsellisiä yksiköitä. Modulaarisuutta esiintyy luonnossa eri tasoilla kuten soluissa molekyylitasolla niiden aineenvaihdunnassa, geenien säätelyssä, proteiinien rakentumisessa ja eläinten aivoissa.

  4. Mukautuminen, adaptaatio. Mitä nopeampi ja suurempi organisaation eri toimintojen adaptaatiokyky, sitä nopeammin se pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön yllättäviin muutoksiin, jotka voivat viedä jäykemmän sinänsä jopa tehokkaammin toimivan yrityksen mennessään. Mukautuvissa yrityksissä uusia ratkaisuja etsitään usein kokeilemalla, poimimalla opit parhaista kokeiluista sekä sitten parantamalla ja monistamalla näitä kaikkein toimivimpia. Lean-menetelmä on yksi tapa toimia adaptiivisesti. Luonnossa adaptaatioksi voidaan nimittää mitä tahansa eliön ominaisuutta, jonka ajatellaan lisäävän eliön kelpoisuutta. Piirre on adaptiivinen, jos se edustaa lajin tai sen yksilön elossa säilymistä tai lisääntymistä.

  5. Harkitsevaisuus, ennakointi. Vaikka monesti emme tiedä mihin suuntaan asiat menevät kun ne menestyvät, tiedämme helpommin mitä voi tapahtua, jos asiat menevät pieleen. Järkevä organisaatio tekee stressitestejä ja miettii, mitä tapahtuu jos vaikkapa yrityksen tärkeimmät asiakkaat hylkäävät yrityksen. Lentäjät tietävät, että on hyvä osata toimia lähes mahdottomissa tilanteissa ja harjoittelevat pakkolaskuja yhä uudelleen simulaattoreissaan. Luonnossa jotkin parasiitit osaavat hyödyntää isäntäänsä siten, että sille ei tule pysyvää vahinkoa vaan parasiitti pystyy jatkamaan isäntäolion hyödyntämistä niin kauan kuin se pysyy terveenä.

  6. Uppoutuneisuus, sulautuneisuus. Yritykset ovat monimutkaisissa yritysten ja julkisten toimijoiden sosiaalisissa verkostoissa kiinni. Toimitus- ja tuotantoketjut puolestaan verkottuvat toimialojen poikki, toimialat taas ovat kiinni kansallisissa ja ylikansallisissa talousjärjestelmissä. Keskinäinen vastavuoroisuus ja molemminpuolinen hyöty luovat vakautta ja jatkuvuutta näissä suhdeverkostoissa. Peliteoreettisesti veneen yksipuolinen keikuttaminen pelkän oman edun vuoksi ei välttämättä ole kestävä toimintamalli. Biologisissa yhteyksissä uppoutuneisuus voi saada fysiologisen yhteistoiminnan eli mutualismin piirteitä, josta pitkälle vietynä puhutaan symbioosina. 

Edellä kuvatut elävistä organismeista kerätyt toimintamallit ovat yksittäisinä ehkä selkeitä ja helpolta kuulostavia, mutta niiden tasapainoinen ja oikea-aikainen hyödyntäminen taitaakin sitten olla niitä kaikkein vaikeimpia juttuja. Yhden osajärjestelmän voit vielä optimoida pitkälle, mutta koko yritys saattaa kuitenkin edelleen jäädä alioptimaaliseen tilaan. Miten optimointikysymyksiä tutkitaan biologiassa, selviää tutustumalla

matemaattisen biologian eli biomatematiikan

tieteenhaaraan. Matemaattisia malleja sovelletaan muun muassa solu- ja molekyylibiologiassa, fysiologiassa ja populaatioekologiassa.

Miten menestyä monimutkaisessa maailmassa yksinkertaisilla säännöillä

Kaksi tohtoria, Donald Sull MIT Sloan School of Managementista ja professori Kathleen Eisenhardt Stanfordin yliopistosta ovat kirjoittaneet uuden haastavan, mutta hyvin hyödyllisen kirjan, jota on kutsuttu jopa vuoden "nörttikirjaksi". Heidän uusi kirjansa Simple Rules: How to Thrive in a Complex World antaa ajattelun työvälineitä, joilla päätöksenteko yrityksessä ja miksei myös omassa elämässä helpottuu.

Voiko olla olemassa yleispäteviä sääntöjä, joilla ongelmien ratkaisu helpottuu tai jopa hoituu kiitettävästi? Minkälaisia neuvoja Sull ja Eisenhardt tarjoavat lukijalle?

Sääntöjen säännöt:
  • Tarkista mikä liikuttaa neulaa, eli millä säännöllä on oleellista merkitystä asian liikkeelle saamiseksi
  • Valitse pullonkaula tai muu rajoite, joka pidättelee tai viivyttää sinua
  • Räätälöi omat säännöt
Sääntöjä on kahdenlaisia, sääntöjä joiden avulla teet parempia päätöksiä ja sääntöjä, joilla teet työt paremmin.

 Parempia päätöksiä yrityksessä syntyy rajasäännöillä (boundary), tärkeysjärjestyssäännöillä (priority) ja lopetussäännöillä.

Rajasäännöillä määrittelet numeeriset rajat, joiden sisällä toiminnan ja päätösten on liikuttava. Yritys esimerkiksi rekrytoi vuoden aikana vähintään kaksi, mutta enintään kuusi suunnitteluinsinööriä. Tärkeyssäännöillä hyväksyttävissä olevat vaihtoehdot voidaan asettaa mielekkäästi paremmuusjärjestykseen ja lopetussäännöillä tiedetään ajoissa, koska on korkea aika lopettaa jokin hanke tai yritys, joka ei näytä toimivan.

Menestyksellinen toiminta perustuu muutaman ydinsäännön kunnioittamiseen:
  • Miten? Säännöt, joilla jokin työ tehdään kunnolla.
  • Koordinaatiosäännöt. Säännöt, joilla tiimin tai useamman muun hankkeeseen osallistujan yhteistoiminta saadaan pelaamaan.
  • Ajoitussäännöt. Säännöt ja ohjeet joilla tiedetään, milloin on aika toimia.
Kirjassa on lukuisia käytännöllisiä esimerkkejä miten säännöt saa toimimaan omissa haasteissa.  Pullonkaulaongelma on klassinen kysymys ja usein avain moneen uuteen yrityshankkeeseen. Kun pystyt ratkaisemaan tehokkaasti asiakkaasi pullonkaulan, olet usein löytänyt tuotteen tai palvelun, joka menee kaupaksi muillekin. Mitä täsmällisemmin pystyt paikantamaan kapeikon tai pullonkaulan, sitä todennäköisimmin pystyt kehittämään siihen ratkaisun.

Esimerkiksi painonhallinnassa asian kanssa painiskelevan ongelma saattaa paikantua ajallisesti yösyöntiin. Tällöin painon pudottajan ongelma ei välttämättä ratkea sillä, että päivällä paastotaan, vaan etsimällä keinoa, jolla yösyöntiä kevitetään tai korvataan jollakin muulla toiminnalla.

Yrityksen tuotekehityksessä voidaan samoin lähteä siitä, että monimutkaisuus ei ole lopullinen kohtalomme. Valmistaja pystyy tekemään tuotteista paremmin käytettäviä kun paikallistaa, mikä loppukäyttäjälle on tärkeintä ja tällä hetkellä se vaikein asia. Pullonkaulan kuten esimerkiksi monimutkaisen käyttötilanteen paikallistaminen helpottaa tuotteen pelkistämisessä ja tekemisessä näin laadukkaammaksi. Apple ja miksei myös monet Android-puhelinten valmistajat ovat oivaltaneet puhelinten käyttöliittymissä tämän lähestymistavan merkityksen.

Kuten monet hyvät liikkeenjohdon kirjat, tämä kirja vaatii työtä ja omaa ajattelua, että kirjoittajien ohjeista, säännöistä ja sääntöjen säännöistä saa enemmän irti. Tässä suhteessa kirja on vaativaa luettavaa. 

Kathleen Eisenhardt puhuu yksinkertaisista säännöistä Stanfordissa pitämässään esitelmässä 2015:


Seuraa ajankäyttöäsi - toimi viisaammin

Tiedätkö mihin aikasi menee? Jos aikasi ei riitä kaikkeen mihin sen mielestäsi pitäisi, ajankäytön asiantuntijat suosittelevat ajankäyttösi analysointia. Kun tiedät mihin aikasi menee, voit miettiä keinoja, mihin se todella riittää ja voisitko käyttää sen mielekkäämmin. Uudet pilvipohjaiset palvelut ja älypuhelinten appsit tekevät ajankäytön seurannasta helpompaa kuin koskaan sekä yksilö- että tiimitasolla.

Frederick W. Taylor,  "kellokallejen isä"

Ajatuksen tehokkaammasta ajankäytöstä ja ajankäytön seurannasta levitti yritysmaailmaan jo 1910-luvulla Frederick Winslow Taylor, joka kehitti tieteellisenä liikkeenjohtona eli taylorismina tunnetun opin. Hänen mukaansa työn suorittamista piti seurata tarkasti ja tältä pohjalta kehittää parempia työtapoja. Digitaalisessa nanosekuntien maailmassa taylorismin perusajatus on läpäissyt koko yhteiskunnan ja kuuluu myös modernin tuotantotalouden työkalupakkiin.

Maailma on täynnä kelloja. Kello löytyy älypuhelimesta, tietokoneesta, toimiston seinältä, ranteestasi, television uutiskanavalta - vaikka mistä. Kellon ja muistiinpanojen avulla oman ajankäytön seuranta muuttuu mututiedosta mitatuksi tiedoksi luulojen sijaan. Web-selaimella tai älypuhelimella tietojen keruu omasta tai työryhmän ajankäytöstä ja aineiston analysointi käy vielä helpommin.

Yksi suosituimmista ajankäytön seurannan pilvityökaluista on Togglwww.toggl.com . Sovelluksesta on maksuton versio sekä Android että iOS laitteille. Työvaiheiden ja työvaiheiden sitominen eri projekteihin ja kuluvan ajan seuranta luonnistuu sovelluksella huippunopeasti muutamalla klikkauksella sen jälkeen kun olet kirjannut työvaiheen tai projekti on kerran sovellukseen. Sovelluksen rekisteröinti käy myös nopeasti esimerkiksi Google-tilin omistajalta.

Oman käyttökokeiluni perusteella sovellus on vakuuttavan tasoinen väline kaiken ajankäytön taltiointiin ja analyysiin. Togglin käyttöliittymä on englanniksi, joka voi joissakin yhteyksissä olla rajoittava tekijä. Ohjelmisto näyttää amerikkalaiselta, mutta kiinnostavaa kyllä sen kehittäjäyhtiö on virolainen Toggl OÜ.

RescueTime on toinen maksuton vaihtoehto ajankäytön seurantaan, se asennetaan tietokoneelle ja kerää tietoja automaattisesti siitä, mitä verkkopalveluja ja työvälineitä käytät tietokoneellasi. Ohjelma paljastaa halutessasi mielenkiintoisia piirteitä myös vapaa-ajastasi, kuten montako tuntia käytät kuukaudessa vaikkapa Facebookin tai YouTuben videoiden parissa. Hyviä muita vaihtoehtoja älypuhelimeen löytyy Google Play storesta esimerkiksi hakusanoilla “time tracker”. Vaihtoehdoista ei ole pulaa.

Työajan seurantaan on runsaasti myös kotimaisia vaihtoehtoja, monet ovat kuitenkin hintavia kun vaihtoehtona pienempiin tarpeisiin on maksuton mobiili- ja pilvisovellus. Työterveyslaitos, Suomen Ekonomit ry ja IBM tutkivat parhaillaan asiantuntijoiden työajan käyttöä hankkeessa, jossa seurantavälineenä käytetään kotimaista Aikani-mobiilisovellusta. Sen voi ladata maksutta AppStoresta ja Google Playsta.

Timothy Ferrisin kirjasta "Neljän tunnin työviikko" on tullut jo klassikko. Se on hyvä muistutus siitä, että työaikaan voi suhtautua muutenkin kuin Dolly Parton elokuvasta tunnetulla “Nine to Five” menetelmällä.

Kun olet saanut selville, mikä on ajankäyttösi nyt ja miten parhaiten voisit käyttää sen toisin, valittavana on monia teitä ajan järjestelyyn, tekniikoita kuten Pomodoro. 

Moni on havainnut tulokselliseksi hyvin perinteisen työn rytmittämisen eli tehokkaiden taukojen pitäminen samalla tavoin kuin aikoinaan teit koulussa. Viisikymmentä minuuttia työskentelyä, 10 - 15 minuutin tauko, jatkat reilulla työrupeamalla. Näin esimerkiksi MIT:n opiskelijoita kannustetaan toimimaan. 

Puhelimessasi ja tietokoneessasi on myös ajastin ja sen hälytystoiminto, jolla pystyt muistuttamaan itseäsi, että pysyt uudessa tehokkaammassa ja mielekkäämmässä työajassa.

Paras tapa tulevaisuuden ennakointiin

Jokainen säätieteilijä tietää, että jo huomisen sään ennustaminen on kohtuullisen epävarma hanke. Jokainen pörssimeklari, joka on toiminut ammatissaan pidempään, pitänee tulevaisuuden kurssien ennustamista säätäkin hankalampana ennustuskohteena. Tulevaisuuden tekniikan kehityslinjojen ja menestysten ennakointi ei myöskään ole niitä helpoimpia tehtäviä, jos kriteerinä on oikeaan osuminen. Ja kukapa haluaisi olla väärässä?

Kun parempaakaan tietoa ja menetelmiä ei ole käytettävissä, niin yksi suosituimpia tapoja pohtia tulevia kehityskulkuja on kuunnella erilaisia “asiantuntijoita”. Asiantuntemuksellakin on kuitenkin rajansa ja asiantuntijoiden joukossa yleinen mielipide tai sen keskiarvo voi johtaa pahastikin harhaan. Kaikki tunnemme sanonnan “joukossa tyhmyys tiivistyy”.

Ne tuote- ja yrityskehittäjät, jotka tuntevat omaavansa jonkinlaista itsenäistä toimintavapautta, voivat luottaa yhteen viisauteen, josta on monta muunnelmaa. Applen teknologian pioneereihin kuuluva Alan Kay totesi 1971, että “paras tapa tulevaisuuden ennustamiseen on keksiä se”. Kay tunnetaan parhaiten oliohjelmoinnin ja ikkunointiin perustuvan graafisen käyttöliittymän kehittäjänä. Molemmat tekniikat ovat käytössä lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa.

Kayn ajatus on paradoksi, josta liikkeenjohtotieteen perustajiin kuuluvalla Peter Druckerilla on oma muunnelmansa. Drucker totesi kirjassaan “Drucker on Leadership” ajatuksen muodossa “et voi ennustaa tulevaisuutta, mutta voit luoda sen”. Ajatuksen takana oli painottaa korkealuokkaisen strategisen suunnittelun merkitystä yrityksen tulevaisuuden menestystekijänä.

Arkiajattelulla ymmärrämme, että lahjakkainkin keksijä tai suurimmalla toimintavapaudella ja varoilla toimiva jättiyhtiö pystyy vain rajalliseen oman toimintansa ja kekseliäisyytensä suuntaamiseen. Druckerin sanoin: “Ainoa asia, jonka tiedämme tulevaisuudesta, on että se tulee olemaan erilainen.”

Kun ottaa huomioon sekä talouden että tekniikan nykyisen kehitysvauhdin, on ymmärrettävää ja rahan arvoista, jos pystyisimme luotettavasti ennakoimaan huomisen menestystekijät. Tulevaisuus pysyy tuntemattomana kaikilla menetelmillä luodaten. Erilaisten kehitysvaihtoehtojen luotaaminen sen sijaan on järkevää ja kannattavaa puuhaa. Usein tulevat taloudelliset ja tekniset muutokset mahtuvat normaalijakautuman ja ekstrapoloinnin tyyppisten matemaattisten reunojen ja mallien sisään, jolloin tuleviin muutoksiin pystyy ainakin sopeutumaan tai reagoimaan nopeammin.

Ennustaminen on vaikeaa, tiedustelu maksaa vaivan


Nöyryys on tunnetusti monessa asiassa paikallaan. Musta Joutsen on ilmiö tai tapahtumaketju, jota kukaan ei ennen sen ilmestymistä pysty ennakoimaan. Tällainen ilmiö saa hienoimmatkin strategiat ja menettelytavat näyttämään yhdellä puhalluksella kaatuvalta korttitalolta.

Tekniikan yllättävän kehityksen kohdalla puhutaan disruptiivisista innovaatioista. Tuollaiset innovaatiot tulevat markkinoille usein niin sanotusti tyhjästä, ovat harvinaisia kuten Mustat Joutsenet ja syrjäyttävät radikaalisti parempina ja erilaisina vakiintuneet tekniset ratkaisut. Esimerkiksi Mooren lain avulla yritys pystyy suhteellisen luotettavasti ennakoimaan, kuinka nopeita ja edullisia tietokoneita se luultavasti saa käyttöönsä kolmen vuoden kuluttua. Disruptiivinen tekniikka tai muu yllättävä seikka, “Musta Joutsen” voi kuitenkin tehdä tenän. Markkinoille tuleekin uusi tekniikka tai kansantalouden iso muutos, joka tekee nuo tietokonehankinnat tarpeettomiksi.

Malleja työkaluja tekniikan ja teknologioiden kehityksen arviointiin löytyy hyllytavarana. Professori Clayton M. Christensen on juuri erityisesti tällaisten disruptiivisten teknologioiden ennustusmenetelmien kehittäjä. Menetelmien paras puoli ei välttämättä ole niiden tuottama ennuste tulevaisuudesta, vaan se, että arvion luonti vaatii yrityksen päättäjiltä perusteellista analyysia ja tiedustelua olemassa olevien teknologioiden nykytilasta.

Kuten sodankäynnissä, niin myös yritystoiminnassa mikään ei mielestäni voita huolellisen tiedustelutoiminnan merkitystä. Realistinen käsitys yrityksen ja sen liiketoimintaympäristön menneisyydestä ja nykytilasta on aina mahdollista saada käsiinsä. Jos sen sijaan päätöksenteko rakentuu luuloille nykytilasta ja luuloille tulevaisuudesta, ollaan sumussa täysin hyllyvällä avosuolla. Järkevät kiintopisteet hyödylliseen liiketoiminnan ohjaamiseen ovat tuolloin vähissä ja päätösten lopputulema on hyvinkin satunnaista.

Luuloille ja arviointimenelmille tulevaisuudesta ei välttämättä ole paljon tehtävissä, mutta nykytilan kartoittamisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan. Maailma on verkossa, hakukoneet ovat huippunopeita, "googlaaminen" maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti ja käytettävissä olevat tietovarastot ovat jopa uskomattomia. Ottaen huomioon tiedon määrän, disinformaation ja muut ongelmat, nykyhetkenkään tilanteen selvittäminen ei toki ole mitenkään yksinkertaista, mutta kannattavampi operaatio kuin päätöksenteko pelkkien luulojen ja mielikuvien varassa.

Sodankäynnin klassikko Sun Tzu (Sunzi) toteaa tiedustelun ja itseymmärryksen merkityksestä teoksessa Sodankäynnin taito seuraavaa: 
Siksi sanon: “Tunne itsesi ja tunne vihollinen, sadassakaan taistelussa et ole vaarassa. Kun et tunne vihollistasi, mutta tunnet itsesi, ovat mahdollisuutesi voittaa tai hävitä yhtäläiset. Jot et tunne sen paremmin vihollistasi kuin itseäsi, häviät varmasti jokaisen taistelun.”

--
PS. Ennustamiseen, mallien laatimiseen ja Mustiin Joutseniin pääsee teoreettisella tasolla kiinni esimerkiksi perehtymällä tieteenfilosofi Karl Popperin tuotantoon.

Haetko uutta työpaikkaa, sijoituskohdetta tai liikeideaa?

Netti on tunnetusti täynnä hyödyllistä tietoa. Osa löytyy heti hakukoneella, osa on hieman piilossa sivustojen omissa hakemistoissa. Huipputekniikan trendejä seuraavalle, uusia liikeideoita metsästävälle sekä riskirahaa, sijoituskohdetta tai työpaikkaa hakevalle suosittelen mielelläni "Enkelilistaa".

AngelList -sivustolla on listattuna jatkuvasti koko joukko maailman kiinnostavimpia uusia yrityksiä osoitteessa https://angel.co .

Sivustolta löytyy blogin kirjoitushetkellä tietoa 850124 yrityksestä, joista 1772 etsii tekijöitä töihin. Sivustolla on monipuoliset hakutoiminnot, joilla yrityksistä voi suodattaa itselle kiinnostavimmat.

Trendilistalta löytyy tänään esimerkiksi
  • Forkable, joka kehittää työpaikka-ateriat suunnittelevaa ja valmistavaa lounasrobottipalvelua. 
  • Medium.com, joka on uudentyyppinen kiinnostavaa lukemista tarjoava artikkelisivusto ja julkaisualusta
  • Flatbook, joka pistää majoituspalveluissa paremmaksi kuin Airbnb, siis yksityistä majoitusta hotellin laatutasolla
  • Buildzoom, joka aluksi USA:ssa tuo talo- tai huoneistoremonttiisi ammattilaisen tekemään tarjouksen ja itse remontin samalla logiikalla kuin Uber tekee kuljetuksissa. 
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Startupit, jotka listalta löytyvät, eivät luonnollisesti kaikki tule menestymään tai jäämään henkiin. Osa näistä tulee kuitenkin olemaan menestyjiä, jotka osaltaan tulevat muuttamaan meidän kaikkien elämää ja sekoittamaan monen perinteisen bisneksen pelisäännöt.

AngelList ei toki ole yksin listaamassa startup-yrityksiä. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Eurooppaan keskittynyt Startupexplore tai Gust.com. Gust.comin rahoituspalveluita on käyttänyt jo yli 200.000 aloittavaa yritystä ja sivustolla on myös monipuoliset hakutoiminnot. Näihin kannattaa tutustua.

Aktiivinen hitaus vie ojasta allikkoon haastavassa liiketoimintaympäristössä - aktiivinen odottaminen on viisautta

Suomen ja suomalaisten yritysten taloudellinen ympäristö on ollut myrskyisessä olotilassa jo pidempään. Kansantalouden kasvu antaa odottaa, rakenteiden muuttaminen tuottaa tuskaa. Johtajilta kysytään malttia ja harkintakykyä. Järkeviä lähestymistapoja ongelmien ratkaisemiseen on lukemattomia, mutta väärä aktiivisuus ongelmien edessä voi aiheuttaa vakavia vahinkoja yritykselle. Vanhaan ei ole paluuta, vaikka kokemus ja vaisto sanelisi omia reaktiotapoja.

MIT:n liikkeenjohdon professori Donald Sull on tutkinut miten uuteen markkinatilanteeseen joutuneet yritykset reagoivat muutoksen haasteeseen. Varsin usein reagointitapana on aktiivinen hitaus, active inertia. Aktiivisella hitaudella Sull kuvailee epäonnistunutta ongelmien korjaustapaa, joka perustuu siihen, että ongelmaa yritetään ratkaista vanhoilla menetelmillä, jotka ovat aiemmin toimineet. Kun kysyntä, teknologia tai yleinen suhdannetilanne muuttuvat täysin, ei arkipäiväinen asioiden tekeminen hieman nopeammin, hieman halvemmalla tai hieman paremmin auta.

 Sullin kirja "Why Good Companies Go Bad And How Great Managers Remake Them" esitteli aktiivisen hitauden käsitteen suurelle yleisölle jo vuonna 2005, mutta käsite on edelleen hyvin käyttökelpoinen. Tuon kirjan taustalla oli Sullin 1999 julkaistu tutkimus rengasteollisuudesta, jossa käsite nousee ensimmäisen kerran esiin.

Aktiivisella hitaudella liikkeenjohto laittaa yrityksen pyörät pyörimään entistä nopeampaa vauhtia ja upottaa yrityksen näin pahimmassa tapauksessa yhä syvemmälle suohon. Välittömän reagoinnin sijaan Sull neuvoo liikkeenjohtoa käyttäytymiseen, jota voisi kuvata myös suomalaisella sanonnalla "maltti on valttia". Tähän sopii myös Albert Einsteinin lausumaksi väitetty ajatus, että "emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla, jota käytimme kun loimme ne".

Einstein aitoa tekstiä lienee sen sijaan saman idean sisältävä toteamus 1940-luvun lopulta kun kylmä sota on nousemassa ja kansainväliset suhteet olivat rajussa muutoksessa: "Our situation is not comparable to anything in the past. It is impossible, therefore, to apply methods and measures which at an earlier age might have been sufficient. We must revolutionize our thinking, revolutionize our actions, and must have the courage to revolutionize relations among nations of the world. Cliches of yesterday will no longer do today, and will, no doubt, be hopelessly out of date tomorrow." -
Einstein (kirjoitus vuodelta 1948) " A Message to Intellectuals", Lähde: 'Albert Einstein' Green J. (Toimittanut), 2003 (s. 52)

 Sull ei tarkoita että aktiivisen hitauden vastapainona liikkeenjohto lopettaisi kaiken toiminnan. Ennen kuin aika on kypsä isommille uusille operaatioille tai reaktiolle muuttuneeseen tilanteeseen, ajan kannattaa käyttää tilanteen tarkempaan tutkimiseen, säästötoimenpiteisiin, koulutukseen, skenaariotyöskentelyyn ja vastaaviin toimiin. Viisautta on tietysti nähdä, koska on pakko toimia ja koska on viisaampaa siirtää yrityksen resursseja reserviin odottamaan parempia tilaisuuksia ja varata aikaa uuden "out-of-box" lähestymistavan kehittelyyn.

Liikkeenjohto voi olla liian varma siitä, että se näkee tulevaisuuden kuvan "kirkkaana" ja kauas. Kirkkaus ja luulo siitä, että tulevaisuus on tarkkaan ennustettavissa, voi ja usein on täydellinen harhanäky. Sull muistuttaa, että yrityksen tulevaisuuden näkeminen sumeana (fuzzy vision) avoimin mielin, voi olla turvallisempi tapa valmistautua huomisen yllätyksiin.

Muuttuneessa markkinatilanteessa kilpailijan siirtoihin vastaaminen vanhoilla tuotteilla alennetuin hinnoin tai muilla yksinkertaisilla totutuilla reaktiotavoilla ei välttämättä ole se järkevin tapa. Sull suosittelee "aktiivista odottamista" paremmaksi lähestymistavaksi. Aktiivinen odottaminen on tapa, jolla johto ei lukitse pitkän aikavälin odotuksia markkinoiden ja teknologian kehityksestä omiin toiveisiinsa ja pelkoihinsa, vaan pitää mielensä avoimena. Tällä toimintatavalla johto resurssoi yritystä kyvykkääksi toimimaan nopeasti kun uusia kasvun tilaisuuksia näyttää nousevan horisonttiin.

Kävellen ratkaiset ongelmat ja luot uutta bisnestä

Appsien ja pilvilaskennan aikana tulee helposti mieleen, että omaa ajattelutyötä ja ongelmanratkaisua helpottaa parhaiten sopivan ohjelmistoratkaisun löytäminen ja hyväksikäyttö. Ratkaisua haetaan tekstinkäsittelystä, asiakashallinnasta, analytiikasta, taulukkolaskennasta, miellekarttaohjelmistosta - ties mistä. Ja usein näistä onkin iso apu. Mutta. Mutta.

Tehokkain menetelmä luovan ajattelun lisäämiseen.
Törmäsin mielenkiintoiseen tutkimukseen, joka kertoo menetelmästä lisätä oman luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun tehoa enemmän, kuin mihin ainutkaan apps, tietokone, tabletti tai muu digivimpain pystyy. Merkittävän tehonlisäyksen yksinkertainen "salaisuus" on kävely ulkoilmassa.

Stanfordin yliopiston tutkijat Marily Oppezzo ja Daniel L. Schwartz mittasivat tutkimuksessaan kokeellisesti neljällä eri tavalla, mikä merkitys kävelyllä on ihmisen henkiseen suorituskykyyn, sekä luovaan divergenttiin ajatteluun että suoraviivaisempaan konvergenttiin ongelmanratkaisuun.

Tutkimus todistaa oikeaksi filosofi Friedrich Nietzschen aforismin, jonka mukaan "kaikki todella suuret ajatukset syntyvät kävelemällä" (Alle wahrhaft großen Gedanken kommen einem beim Gehen). 

 "Give Your Ideas Some Legs: The Positive Effect of Walking on Creative Thinking" tutkimuksen mukaan kävelyllä oli suuri vaikutus luovuuteen. Keskimääräinen luovuuden lisääntyminen oli 60 prosenttia. Ihmiset keksivät enemmän hyviä ratkaisuja, mutta myös huonoja. Keskustelu kävelyn aikana ei sinänsä ollut erityisen merkittävä luovuutta lisäävä tekijä, itse kävely ulkoilmassa oli tärkein vaikuttava tekijä. Konventionaalista konvergenttia ajattelua kävely hieman haittasi istumiseen verrattuna.

Kävelyllä on tunnetusti lukuisia muitakin hyödyllisiä vaikutuksia liittyen verenkiertoelimistön kuntoon, muistitoimintojen tehostumiseen ja dementian ehkäisyyn. Osa näistä kävelyn eduista on saavutettavissa sisätiloissa vaikka juoksu- tai kävelymatolla.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että luovuuden kannalta ulkona tapahtuva kävely oli jonkin verran tehokkaampi apu kuin kävely sisätilassa, mutta ero ei ollut kovin huomattava. Mutta istumiseen verrattuna luovuuden lisäys oli neljässä eri koejärjestelyssä hyvin merkittävä. Lähes kaikkien osanottajien luovuus lisääntyi kävellessä istumiseen verrattuna. Suurin lisäys luovan ajattelun ideoiden ja luovien analogioiden kehittelyssä saavutettiin kun koehenkilöt kävelivät ulkona.

Taitaa olla niin, että neuvotteluhuoneiden käyttöä kannattaisi valvoa ja istuttaa ihmisiä ratkaisemaan ongelmia yhdessä vasta reippaan kävelyn jälkeen...

Johtamisen perustana Lean vaiko klassikoiden ajatukset?

Lean-ajattelu on johtamisoppi, joka keskittyy tuottamattomien toimintojen poistamiseen. Tavoitteena on vähentää kaikkea turhaa, lisätä joustavuutta ja avoimuutta muutoksille. Tässäkö menetelmässä lääke strategiseen joustavuuteen ja liiketoiminnan menestykseen?

Ehkä osatotuus, mutta ei ratkaisu. “Ei ole mitään uutta auringon alla” voisi kokenut ja johtamiskirjallisuutta harrastanut liikkeenjohtaja todeta.

Kulloinkin muodissa olevat johtamisen metodit, mekaaniset säännöt ja johtamistavat vievät usein yksisilmäisesti noudatettuna ojasta allikkoon. Pikaisesti muodissa olevaan johtamisoppiin katsoen näyttää, että metodin kehittäjä on ajatellut kaikkea ja menetelmä on monipuolinen ja kurinalainen mylly, jolla yritys siirtyy uuteen aikaan. Kannattaa ehkä kuitenkin miettiä, mikä voi neuvojen avulla mennä sittenkin pieleen omissa siirroissa.

Tänä päivänä varovainen pitää olla monessa yrityksessä etenkin Leanin ja ketterän kehityksen (Agile) käytössä. On parempi perehtyä ensin ongelmaan ja käydä mielessään läpi useampi työkalu eli metodi, ennen kuin ryhtyy korjaamaan ongelmaa ja muuttamaan yritystä. Joihinkin tehtäviin tarvitaan vasaraa, joihinkin porakonetta ja toisiin taas sahaa. Strategisissa kysymyksissä johtamisen klassikot ovat edelleen yksi parhaita neuvonantajia edessä avautuvien vaihtoehtojen viisaaseen punnitsemiseen.

Yllättävän moni Lean-ajatteluun perehtynyt blogisti onkin kaivanut esiin liikkeenjohdon strategian klassikoista kiinalaisen Sunzin, joka aiemmin tunnettiin paremmin nimellä Sun Tzu. Sun Tzun kirjallinen tuotanto saattaa olla luovan tiimin aikaansaannos yksittäisen kenraalin sijasta. Kirjallista ryhmätyötä tai ei, tämä ei vähennä Sun Tzun strategisen ajattelun arvoa.

Useasti on kysytty, mitä hyötyä liikkeenjohdolle on perehtyä sodankäynnin teorioihin.
Liiketoiminnassa, kuten sodassakaan, mikään ei ole pysyvää. Sun Tzun sanoin: “Ja kuten vedellä ei ole pysyvää muotoa, ei sodassakaan ole pysyviä olosuhteita”.

Vuonna 551 ennen ajanlaskun alkua kirjoitettu kirja Sodankäynnin taito sisältää esimerkiksi seuraavan edelleen ajankohtaisen viisauden:

“...Jos komentaja on viisas, hän pystyy havaitsemaan olosuhteiden muuttumisen ja toimii vastaavasti. Jos hän on rehellinen, hänen miehensä voivat olla varmoja palkitsemisesta ja rankaisemisesta. Jos hän on inhimillinen, hän rakastaa ihmiskuntaa, tuntee myötätuntoa muita kohtaan ja arvostaa heidän ahkeruuttaan ja uurastustaan. Jos hän on rohkea, hän saavuttaa voiton tarttumalla epäröimättä tilaisuuteen… Jos kenraali ei ole rohkea, hän ei kykene voittamaan epäilyksiään eikä luomaan suuria suunnitelmia.”

Tuota havaitsemiskykyä ja toimeen tarttumista tarvitaan kipeästi aika monessa yhteiskunnan organisaatiossa, muuallakin kuin yrityksissä. Helppoja ratkaisuja ei myrskyisässä liiketoimintaympäristössä ole. Tarvitsemme uusinta tietoa, uusinta metodiikkaa kuten Leania ja Agilea, mutta myös aktiivista ajattelua, johon johtamistaidon klassikot kuten Drucker ja Sunzi tuovat oman arvokkaan panoksensa.

ICT messut kevät 2016 - poimintoja tietotekniikan messutarjonnasta

Keräsin omaan yrityksemme suunnittelukäyttöön tietoa kevään 2016 messutarjonnasta. Arvelin, että tiedoista voi koostettuna olla hyötyä muillekin, joten päätin laittaa tiedot blogin lukijoiden saataville. Tiedot on poimittu messujen ja tietotekniikkakonferenssien järjestäjien omilta kotisivuilta.

Luettelo ei ole millään muotoa kattava, vaan omiin tarkoituksiin poimittu ja painottaa isoja ammattimessuja. Miksi messuille? Tietoa saa verkon kautta helposti, mutta kontaktit ja asioiden uudet yhteydet avautuvat ehkä helpommin messuilla. Messujen keskeistä antia ovat myös seminaarit, konferenssit ja kongressit, joissa pääsee kuulemaan alansa huippuja.


Tammikuu
Kiinnostavaa
Paikka
Finnish Innovation Day for Health Industry
Helsingin Messukeskus
Järjestäjä Wakaru - IT-palvelunhallinnan kehittämisen ja IT projektien johtamisen yritys
Helsingin Messukeskus
CES Consumer Technology Association
“Virtual is the new reality”, 50.000 kansainvälistä osallistujaa, hinta alk. 200 €, CES jäsenyys yleensä vaaditaan
Las Vegas, Nevada, USA
Helmikuu


the world’s biggest and most influential mobile event – had a record-breaking 94,000+ attendees from 200 countries in 2015, liput alk. 749 €
Barcelona, Espanja
Rund 900 Aussteller und 1600 Referenten aus 42 Ländern präsentieren über 25.000 Fachbesuchern / 25 € - maksuton
Nürnberg, Saksa
Maaliskuu


CeBIT 14 - 18.3.
Nr 1. Liput alk. 55 €
Hannover, Saksa
e-commerce Helsinki 2016 on kaksipäiväinen tapahtuma
Maksuton, Myymälä 2016 rinnan, näytteilleasettajalista
Helsingin Messukeskus
D-Congress
1 päivä, “Nordens mötesplats för digital handel”
Göteborg, Ruotsi
Internet World - Die E-commerce Messe
N. 15.000 kävijää, kongressi E-kaupan tulevaisuudesta
München, Saksa
Huhtikuu


Edellinen tapahtuma keräsi 4.596 vierailijaa kahden päivän aikana
Helsingin Messukeskus
Omaa hardware-tuotantoa tarvitsevalle tai laitealustan / integroidun järjestelmän myyntiä suunnittelevalle, 3.500 elektroniikkavalmistajaa
Hong Kong, Kiina
Toukokuu


“one of Europe’s largest and most international information-communication-technology conferences” // financial tech - fintech companies, päivälippu n. 300 €
Luxemburg


Jos jotakin hintoja edellä on mainittu, ne ovat ns. minimihintoja sisäänpääsyyn. Tarkat ajankohdat löytyvät järjestäjien omilta sivuilta, kuukausitason tarkkuus lienee oikein kaikissa.

Yleensä ammattimessuilla on pääsymaksujen osalta kaksi päälinjaa, joko niille pääsee joko kutsuttuna (tai ilman kutsua ilmaiseksi) tai sitten niillä käyttää rahaa helposti yli tuhat - kaksituhatta euroa seminaari- ja konferenssimaksuihin yleisten matkakulujen päälle. Kolmas vaihtoehto on näiden yhdistelmä, osa pääsee tapahtumaan ammatillisin ja kaupallisin syin ilmaiseksi, muut maksavat. Järjestäjien verkkosivuilta löytyvät tarkemmat tiedot.

- Todettakoon vielä, että blogin kirjoittajalla eikä kirjoittajan edustamalla yrityksellä ole mitään erityistä kaupallista intressiä mihinkään järjestäjätahoon. Poiminnat messulistalle on tehty journalistisin perustein ilman, että järjestäjät olisivat maksaneet maininnasta listalla. 

Yksinkertainen on tuottavaa - mutta varaudu kustannuksiin

Digitalisaatio on päivän mantra, joka sisältää lupauksen tehokkaammasta yrityksestä, tehokkaammasta yhteiskunnasta. Viime kädessä se on kuitenkin vain väline, sarja tekniikoita organisaatioiden prosessien tehostamiseen ja laadun nostamiseen.

Lähes itsestäänselvyys, mutta kuitenkin usein unohdettu tosiasia: Liiketoimintaprosessien jatkuva kehittäminen kuuluu yrityksen perustehtäviin, jos se aikoo pysyä hengissä. Kehityskohteiden valinta on joskus helppoa, kun näkee että työt todella "mättävät" ja vaativat uudelleen ajattelua. Useimmiten kuitenkin käy niin, että totumme hankaliin prosesseihin.

"Mehän olemme aina tehneet näin. Kun tämä kerran toimii, niin ei sitä kannata alkaa muuttamaan." Molemmat väitteet ja ajattelumallit ovat yleisiä, eivätkä huomioi sitä, että työt voisivat edetä joutuisammin, jos työnkulun vakiintuneita käytäntöjä kyseenalaistettaisiin.

Johtuuko kiireestä, huomaamattomuudesta vai mistä inhimillisestä piirteestä, mutta yritysten liiketoimintaprosessit tuppaavat muovautumaan lähes itsestään monimutkaisiksi, tuhlaaviksi ja jäykiksi - jos niihin ei kiinnitetä huomiota ja tehdä korjausliikkeitä. Usein näitä korjaavia toimia on syytä tehdä toistuvasti. Monimutkaisuuden pitäisi olla sietämätöntä!

Valmistusmenetelmät ja käytettävä tekniikka ovat tekijöitä, jotka itsessään voivat tehdä prosesseista monimutkaisia.

Uusi tietotekniikka ja älykkäät tuotantolaitteistot ovat tuoneet kuitenkin merkittävää uutta potentiaalia prosessien virtaviivaistamiseen ja joustavaan muunteluun. Tämä potentiaali: robotiikka, älykkäät työstökoneet, logistinen optimointi sisältää myös mahdollisuuden liiketoiminnan nopeampaan uudelleen ohjaukseen. Nopeasti uudistettavissa olevat liiketoimintaprosessit antavat yritykselle näin suuremman strategisen joustavuuden vastata liiketoimintaympäristön muutoksiin.

ICT on luonut sekä ennen näkemättömän paineen että mahdollisuudet prosessien älykkääseen yksinkertaistamiseen ja tehostamiseen. Teollisissa prosesseissa puhutaankin nyt kaiken verkottamisesta pitkissä toimitus- ja palveluketjuissa, jotka ylittävät eri yritysorganisaatioiden rajat. Asioiden Internet, teollinen internet, teollisuus 4.0 kuvaavat uutta pitkien integroitujen liiketoimintaprosessien maailmaa.

Pilvilaskenta, tietovarastoinnin kehitys ja lukemattomat mobiiliratkaisut ovat tuoneet runsaasti uusia  mahdollisuuksia uudistaa ennen niin jäykkiä liiketoimintaprosesseja. Niistä voidaan tehdä modulaarisempia ja kustannustehokkaampia.

Yksinkertainen on vaikeaa ja kallista

Tuo edellä todettu on lupaus tehokkaammasta yrityksestä, joka kustannustehokkaiden tuotanto- ja palveluprosessien avulla pysyy kilpailukykyisenä. Kolikon toinen puoli on, että yksinkertaisten ja samalla laadukkaiden prosessien synnyttäminen ei ole mikään helppo juttu.

  • Mihin kustannustekijöihin kannattaa puuttua ja miten? Jotta prosesseja voi lähteä kehittämään, on ymmärrettävä ja selvitettävä koko joukko asioita. Tämä analyysi ja kartoitus vie onnistuakseen oman aikansa ja vaatii asiantuntemusta. 
  • Pikaiset "pikkuparannukset" prosessissa voivat usein vain lisätä monimutkaisuutta ja toimia laastarina, josta on apua vain hetken. 
  • Perusselvityksen jälkeen itse uuden toimintaprosessin, mahdollisesti vaadittavan kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu vie lisää johdon ja asiantuntijoiden aikaa.
  • Toteutusvaiheessa uusi työnjako, prosessiin osallistuvien kouluttaminen, prosessin sisäänajo, vanhan järjestelmän romuttaminen ja uuden vaatimat investoinnit. Kustannuksia siis syntyy useassa vaiheessa. Prosessin aito uudistaminen voi olla hyvinkin kallista siinä kuin uuden tuotteenkin kehittäminen. Hyvää saa harvoin ilmaiseksi.

Inhimillistä on lisäksi, että vakiintuneiden prosessien muuttaminen herättää myös vastustamista ja helposti toiminnan järkiperäistäminen muuttuukin sitten yrityksen aidoksi muutosjohtamisen hankkeeksi.

Prosessien yksinkertaistaminen ja laadun nostaminen paremmilla toimintaketjuilla kyllä sitten yleensä palkitaan yrityksen kohentuneena kilpailuetuna.

Miten tutkia asiaa, jota ei ole?

Mitä hyötyä yritykselle on markkinatutkimuksista? Kriittisesti tarkasteltuna markkinatutkimusten ongelmat ovat kahtaalla:
  • Kuluttajilta tai yrityspäättäjiltä kysytään usein mielipidettä asiasta, josta heillä ei ole muuta kuin menneisyydestä saatua tietoa - jos edes alkeellista käsitystä mistä heillä pitäisi olla mielipide.
  • Kyselyn tai haastattelun kohteena olevilta pyydetään kulutus- ja käyttötietoja toteutuneesta tilanteesta, jota harvoin pystyy ekstrapoloimaan ennustettavalla käyrällä tulevaisuuteen.

Markkinatutkimus muodostaa näin yrityksen päätöksenteossa historiallisen peruutuspeilin tilanteesta, joka on ollut. Uusien tuotteiden ja konseptien markkinapotentiaalin tutkimisessa kulutuskäyttäytymisen nykytilan tai historian selvittäminen antaa vain lievää osviittaa ratkaisun tulevasta potentiaalista - tai riskistä. Miten voi tutkia asiaa, jota ei ole? 

Lean-menetelmän parhaita puolia on ajatus prototyyppien ja mallien kehittämisestä ja niiden testaamisesta kohderyhmässä. Tässä lähestymistavassa on useita etuja, kuten:
  • Olemassa olevasta, kokeiltavissa olevasta tuotteesta tai muuten erittäin havainnollisesta mallista on kohderyhmään kuuluvan vastaajan helpompaa muodostaa luotettavampi mielipide, kuin ylimalkaisesti esitellystä konseptista.
  • Käyttökokeiluista saatavan kokemuksen ja mittausten perusteella tutkittavan ratkaisun tulevaisuuden kysyntäkäyrän arviointi helpottuu.

Jäljempänä mainittua menettelytapaa voi toki kutsua myös markkinatutkimukseksi, mutta valtaosa ainakin allekirjoittaneelle tulleista kysymyksistä ja markkinoijien haastatteluista kohdistuu joko omaan kulutushistoriaan tai tämän hetken käyttäytymistilanteeseen. Kyselyt sisältävät lähes deterministisen mallin tai otaksuman, jolla kuluttajan tai yrityksen käyttäytyminen huomenna on historiallinen jatkumo. Epäjatkuvuus, markkinahäiriöt, yllättävät kysyntäsyklit ja muut tekijät jäävät huomiotta. 

Koemarkkinointi aidoin uusin tuottein ja prototyyppien kenttätestit eivät ole halvimpia tapoja selvittää tuotteen mahdollisuuksia, mutta yhä useammassa liiketoiminnassa ainoa täyspäinen tie eteenpäin. Sama pätee uusiin liiketoimintamalleihin. Näin esimerkiksi taksiliikenteen markkinoita edelleen järisyttävä Uber teki. Yritys lähti heti beta-ohjelmiston valmistuttua tarjoamaan uutta kuljetuspalvelua San Franciscossa maaliskuussa 2010. Jatko siitä on ollut uuden digitaalisen talouden historiaa.

Tässä Uberin kiehtova tarina aikajanana:

Suunnitteluajattelun ydin - tee prototyyppi!

Lean ja suunnitteluajattelu ovat kuumia aiheita yritysten tuotannonohjauksen ja tuotekehityksen tehostamisessa.

Jos informaatiovyöryn keskellä et itse ole ehtinyt saamaan selkoa, mistä suunnitteluajattelussa on kyse, paljastan sen ytimen. Design thinking -mallin ydin on protoilussa, prototyyppien tekemisessä, prototyypin testauksessa. Prototyypit ovat suunnitteluajattelun hedelmiä, joihin kiteytyvät uuden ajattelumallin tärkeimmät piirteet ja joilla ajatuksen toimivuutta pystytään testaamaan sen kohderyhmässä.

3D-tulostimet kuten CubePro Trio 3D Systemsiltä ovat tehneet
prototyyppien rakentamisen entistä helpommaksi.
Hieman laajennettuna ja tarkennettuna prototyypin toteuttamisessa on kyse uudenlaisen prototyypin hahmottamisessa ja rakentamisessa. Pelkkä lineaarinen tai johdonmukainen pienten ja vähittäisten lisäominaisuuksien suunnittelu olemassa olevaan tuotteeseen tai palvelumalliin on kovin vaatimatonta suunnitteluajattelua. Kyseessä on tuolloin pikemminkin maailman yleisin tuotekehityksen toimintamalli, jota kutsuisin "inkrementalismiksi".

Suunnitteluajattelussa yritys miettii asiakaskunnan ongelman ratkaisun uusiksi. Otetaan täysin kuvitteellinen esimerkki naulaamiseen liittyvästä prototyypin kehittämisestä.

Ongelmana tai haasteena voi työkalunvalmistajalla olla kehittää tehokkaampi naulaamismenetelmä. Vasaroita valmistavassa yrityksessä perinteinen tuotekehitys voisi keskittyä isomman vasaran suunnitteluun, jolla naulaamiseen käytettävä iskuvoima kasvaisi. 

Suunnitteluajattelussa tarvetta lähestytään uudella tavalla. Tuotekehittäjät katsovat kiinnittämisen haastetta toisenkin kerran, hylkäävät vasaran parantamisen peruslähtökohtana. He lähtevät kehittämään kokonaan toisenlaista menetelmää tai työkalua naulaamiseen.

Näin ongelmanratkaisun seuraavana vaiheena voikin olla prototyypin kehityshanke, jossa yritys kehittää sähköporakoneisiin sopivan naulainlisälaitteen. Tai proto saattaa esitellä ergonomista uudenlaisesta  komposiittimateriaalista valmistettua naulausvälinettä, jolla pienemmälläkin painalluksella naula saadaan jouhevasti iskettyä paikalleen. Muitakin ratkaisuja kokeillaan. 

Lean-ajattelua on, että prototyyppi on karkea ja nopea "kokeilu", usein myös pelkistetty malli, jossa ei ole mitään ylimääräistä. Monesti  kyseessä on fyysinen malli, mutta kyse voi olla myös ohjelmistosta, videosta tai vaikkapa selkeästä piirroksesta. Malli viedään nopeasti testiryhmän käsiin, mielellään siihen kohderyhmään, jota uuden ratkaisumallin tai tuotteen kuvitellaan eniten hyödyntävän. Mallista kerätään palaute, ja jos palaute näyttää lupaavalta, jatketaan uuden mallin kehittämistä eteenpäin.

Pieniä, nopeita, edullisia ja radikaaleja protoja, nopeaa palautetta, paljon yritystä ja erehdyksiä. Tässä on lean- ja suunnitteluajattelun yhteispeli pelkistetyimmillään.

Design thinking -käsitteen esitteli ensimmäisen kerran taloustieteen nobelisti Herbert A. Simon vuonna 1969 ilmestyneessä kirjassaan The Sciences of the Artificial. Hyppään asiasta hieman syrjään, mutta blogin kirjoittajalla oli ilo tavata Simon 1980-luvun lopulla Laxemburgissa Itävallassa pidetyssä kokouksessa. Tapaaminen ja keskustelu järjestelmäteorian, päätöksenteon tutkimuksen teoreetikon ja tekoälyn suurmiehen kanssa oli ikimuistoinen.

Simonin kirjan ilmestymisen jälkeen maapallo on tehnyt monta kymmentä kierrosta auringon ympäri. Jotkin kumoukselliset, sinänsä itsestään selviltä tuntuvat ajatukset tarvitsevat pitkän tovin syntymänsä jälkeen ennen läpimurtoaan. Suunnitteluajattelu näyttää kuuluvan tähän joukkoon, mutta nyt sen aika on koittanut.

Kahdeksan tapaa lisätä yrityksesi palvelujen myyntiä toisille yrityksille

Myyntityö on tunnetusti haastava taitolaji, jossa kompastumisen paikkoja on paljon. Onnistumisen ilokin tuntuu sitten suurelta kun myynti sujuu. Yhdysvaltain liittovaltion pienyrityshallinnon, U.S. Small Business Administration, verkkosivusto on aarre englannin kieltä osaavalle yrittäjälle. Sivusto sisältää korkeatasoisia neuvoja ja maksutonta koulutusmateriaalia niitä etsivälle.

Törmäsin sivustolla Caron Beesleyn blogikirjoitukseen, jossa hän antaa hyviä vinkkejä yrityspalvelujen myyntiin toisille yrityksille. Mielestäni nämä ohjeet pätevät hyvin täällä meilläkin asiantuntijayrityksille, jotka myyvät palvelujaan toisille yrityksille.

Miten tämä tehdään käytännössä?

  1. Peruslähtökohtana yrityspalvelujen myynnissä on valita riittävän kapea osa markkinoista ja keskittyä sen hoitamiseen erinomaisesti. Näin yritys saa markkinoilla tunnistettavan profiilin ja erottuu kilpailijoistaan.
  2. Nouse asiantuntijaksi omalla markkina-alueellasi. Asiantuntemusta voi osoittaa esimerkiksi julkaisemalla omaa blogia, tarjoamalla maksuttomia työpajoja ja seminaareja, julkaisemalla asiantuntevia artikkeleja ja uutiskirjeitä.
  3. Luokittele asiakassuhteesi niiden kannattavuuden mukaan. Mitä yhteisiä piirteitä parhailla asiakkaillasi on, ketkä mieluiten suosittelevat palveluitasi? Tämä on yksinkertaisinta markkinatutkimusta ja antaa hyviä vinkkejä mitä ja kenelle kannattaa jatkossa tarjota lisää yrityksesi palveluita.
  4. Tunnista ja näytä tekijät, jotka erottavat sinut kilpailijoista. Positiivinen erottuminen kilpailijoista tekee palvelujesi myynnistä vähemmän haavoittuvan hintakilpailulle. Tunnista palveluistasi tekijöitä, joista on aidosti hyötyä ostajillesi ja jotka he myös ymmärtävät.
  5. Sovita viestintäsi muotoon, jonka kohderyhmäsi on helppo ymmärtää. Tarkista että puhut ostajiesi kannalta olennaisista asioista selkeällä sanomalla. Vastaa asiakkaidesi tarpeisiin, kipupisteisiin, haaveisiin ja toiveisiin.
  6. Myy enemmän olemassa oleville asiakkaillesi. Kun olet jo aiemmin tunnistanut parhaimmat asiakkaasi, mieti mitä uutta he saattaisivat tarvita tai miten muuten pystyt parantamaan heidän palveluaan.
  7. Ole valmistautunut myyntisyklin kaikkiin vaiheisiin. Huolehdi valmiilla toimintalistoilla siitä, että myyntisyklin eri vaiheissa tiedät heti, miten myyntiprosessia viedään eteenpäin.
  8. Käännä myyntipotentiaalisi optimoidulla viestinnällä maksaviksi asiakkaiksi. Tietotekniikka antaa tähän tänä päivänä helppokäyttöiset välineet. Yrityksen verkkosivut ja blogi herättävät alkukiinnostuksen, uutiskirjeet ja sähköpostipäivitykset tarjoavat lisää ajankohtaista tietoa palveluista ja henkilökohtaisella yhteydenotolla viet kaupanteon kalkkiviivoille. 

Kukaan ei osaa eikä ehdi tekemään kaikkea itse. Tämä pätee myös digitaaliseen markkinointiin ja asiakastietojen hallintaan. Jos yrityksesi tarvitsee apua verkkosivujen ja verkkoviestinnän kehittämisessä, sähköpostimarkkinoinnissa tai asiakashallinnan järjestelmissä, ota yhteys blogin pitäjään. Verkkosivuiltamme www.hypermedia.fi saat myös alustavan käsityksen, löytyykö meiltä mahdollisesti etsimäsi ratkaisu.

Kesälukemista eri innovaatio- ja muutosjohtamisen verkkomedioista

Näin kesällä on mukava välillä pysähtyä, lomailla, nauttia luonnosta ja rennosta kesälukemisesta. Poimin seuraamistani blogeista ja verkkolehdistä tuoreita ajatuksia, tekstisalaattia jonka osilla ei välttämättä ole juuri mitään keskinäistä yhdistävää tekijää. Jokainen löytäköön yhteydet itse.

Tekstisalaattia rennoin ottein muutosjohtamisesta ja innovoivasta organisaatiosta, ja muusta kiinnostavasta:

  • Yksisarvinen, unicorn, on taruolento. Se kuvataan valkeana hevosena tai nuorena vuohena, jolla on kierteinen sarvi keskellä otsaa. Siitä on tullut riskisijoittajien uusi tunnus. Tuoreet teknologiayhtiöt, jotka saavuttavat miljardin dollarin tasearvon sijoittajien näkökulmasta, ovat tarumaisia "yksisarvisia". Google tai Amazon eivät koskaan olleet miljardin dollarin yrityksiä ennen julkista listautumistaan, tänään teknologiateollisuus on täynnä tuon kriteerin täyttäviä yrityksiä, joista todellakin maksetaan miljardi tai enemmän. Tässä Fortunen lista yksisarvisista, joukossa muun muassa Airbnb ja Uber: http://fortune.com/unicorns/snapchat-5/
  • Luova, omaperäinen ajattelu ei välttämättä ole ainoa tae uusien innovaatioiden syntyyn. Tiukoissa kulttuureissa tavanomaisiin ratkaisuihin pyrkivä loogisesti etenevä konvergentti ajattelu saattaa olla hedelmällinen tapa synnyttää uusia innovaatioita. Pääsääntöisesti innovaatiot pitävät kuitenkin löysän kulttuurin maista, jossa suositaan divergenttiä ajattelua. Divergentti tai myös lateraaliksi kutsuttu ajattelu etenee yleensä ei-lineaarisesti.

    Konvergentin ajattelun toimivuudesta raportoivat tutkijat Administrative Science Quarterlyssä julkaistussa tutkimuksessa. Minkälaisia sitten ovat tiukat kulttuurit?  Tiukoissa kulttuureissa on paljon vahvoja normeja ja vähän poikkeavan käyttäytymisen sietoa. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Pakistan, Malesia ja Intia. Löysän kulttuurin maita taas ovat esimerkiksi Viro, Unkari ja Israel.

    http://asq.sagepub.com/content/60/2/189.abstract

  • Jätetään lehmät ja possut henkiin. Jos uudet biotekniikan yritykset, kuten Modern Meadow onnistuvat, syömme jatkossa lihaa, joka on tuotettu prosessiteknisen menetelmin monistamalla eläinten lihasoluja tankissa. Taatusti "häiritsevä" eli disruptiivinen teknologia. Jos tämä muuttuu todeksi, maataloutemme on todellakin eri näköistä kuin tänään. http://www.modernmeadow.com/faq/

  • Windows 10 tulee markkinoille tämän kuun lopussa, mutta jos olet varannut maksuttoman päivityksen itsellesi, voi olla, että saat sen vasta myöhemmin elokuussa. Information Week kertoo tarkemmin Microsoftin päivitystaktiikasta: http://www.informationweek.com/software/operating-systems/windows-10-launch-later-than-you-think/d/d-id/1321183

  • Mihin yrityksen ylimmän johdon pitäisi keskittyä ja käyttää aikansa?

    Tätä kysyy innovaatioguru Jeffrey Phillips. Hän muistuttaa Peter Druckerin viisaudesta, jonka mukaan nykyaikaisella yhtiöllä on kaksi todellista tarkoitusta: markkinointi ja innovointi, kaikki muu toiminta edustaa kustannuksia.

    Monet uudemmat johdon opit kuten Six Sigma -ajattelu ovat iskostaneet tehokkuusajattelua ylimmän johdon toimintamalliksi. Tämä on johtanut isoissa yrityksissä vähäiseen liiketoiminnan erilaistamiseen kilpailijoihin verrattuna ja kasvun hidastumiseen. Ilmiö näkyy hyvin esimerkiksi Talouselämä-lehden 500 suurinta listan yritysten tuloslistaan perehtymällä. Siis: Druckerin mukaan yrityksen tärkein tehtävä on innovointi, uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien tuonti markkinoille. Siinä on hyvinvoinnin moottori yksittäiselle yritykselle, että koko yhteiskunnalle.

    http://innovateonpurpose.blogspot.fi/

Perustietojen onnistunut hallinta parantaa verkkokaupan kannattavuutta

Liiketoimintakriittisen perustiedon hallinta on yhä keskeisemmäksi nouseva osa julkaistavan tuotetiedon hallintaa. Sama englanninkielisin alan termein ilmaistuna: Master data management (MDM) on yhä keskeisemmäksi nouseva osa Product Information Management (PIM) -ratkaisuissa.


Tehokas perustietojen hallinta ja sen osajoukko julkaistavan tuotetiedon hallinta
alentavat sähköisen liiketoiminnan kustannuksia ja ovat yhä kriittisempiä tekijöitä
menestyksellisessä tietohallinnossa.


Tuotetiedon hallinta on osa yrityksen kaiken liiketoimintakriittisen datan hallintaa. Lähestymistapa on tullut yhä suositummaksi yritysten tietohallinnossa, niiden pyrkiessä yhdenmukaistamaan tiedonhallintaa. Perustietojen hallinnan kehittäminen ja käyttöönotto on yrityksessä luonteeltaan strateginen päätös ja sen läpiajo organisaatiossa kestää yleensä pitkään.

Tuotetiedon hallinnassa on mahdollista toteuttaa MDM:n hyödyntäminen joko käyttämällä esimerkiksi ERP-järjestelmään sijoitettua perustietokantaa tai sijoittamalla tuotetietojen osalta Master Data julkaistavan tuotetiedon hallintajärjestelmään.

Master datan hallinta on yritysmaailmassa vuosia jatkuneesta kehitystyöstä huolimatta edelleen hyvin haasteellista, ja useissa onnistuneissa MDM-hankkeissa onkin edetty asiassa portaittain. Työ on tehty aloittamalla esimerkiksi asiakasdatan tai tuotedatan perustietojen tehokkaasta haltuunotosta. Uusilla kevyemmillä ja modulaarisilla ratkaisutavoilla, joissa hyödynnetään netin mukanaan tuomia integraatiotekniikoita tehokkaampi perustietojen hallinta ja sen edut ovat nyt yhä useamman pk-yrityksen ulottuvilla.

Mitä hyötyä paremmasta tuotetietojen hallinnasta on yrityksen markkinoinnissa?

Useimmissa yrityksissä myynnissä olevien tuotteiden tietojen hallinnassa on merkittäviä kehittämismahdollisuuksia. Julkaistavan tuotetiedon hallintajärjestelmä, Product Information Management (PIM) avaa useita mahdollisuuksia lisätä myyntiä ja vähentää yrityksen sisäisiä tehottomuuksia markkinointi- ja myyntiprosessin eri vaiheissa.

Tehokkaalla julkaistavan tuotetiedon hallinnalla tarpeellinen ja laadukas tieto on oikeaan aikaan sitä tarvitsevien saatavilla oikeassa paikassa helpottamassa ostopäätöksen tai muun päätöksen tekoa. Muut päätökset voivat olla esimerkiksi huoltoa ja käyttöä koskevia. 

Kaupan myynti- ja jakelukanavat ovat voimakkaassa murroksessa. Kuluttajat hankkivat tuotteita yhä kauempaa kansainvälisistä verkkokaupoista, mutta samoin muuttuvat yritysten hankintakanavat. Ostostavat monipuolistuvat. Osa tuotteista hankitaan paikallisesti marketista, erikoisliikeestä tai paikallisesta tukusta, osa tilataan kauempaa - mikä vain on mukavinta, nopeinta ja edullisinta. A.T. Kearney konsulttitoimiston tutkimus vahvistaa edellä kuvatun käyttäytymismallin.

Valmistajien kannalta monikanavaisuus merkitsee sitä, että palvelukokemukselta ja hinnoittelulta vaaditaan johdonmukaisuutta. Hurja hintaero tai palvelutason kokemus, tai ristiriitaiset tiedot tuotteesta vaikeuttavat ostajan päätöksentekoa hänen vertaillessaan eri tuotteita ja hankintapaikkoja.

"Viheliäinen verkkosivusto ei vahingoita ainoastaan verkossa tapahtuvaa kauppaa; jokainen kosketuspiste kertoo koko yrityksestä", A.T. Kearneyn raportin laatijat toteavat. 

Kosketuspisteiden, eri myyntikanavien ja -medioiden yhdistämisessä PIM-järjestelmä näyttää voimansa. Kustakin tuotteesta on olemassa vain yksi totuus ja ostajille välittyvä tuotetieto on yhdenmukaista joka paikassa ja kanavassa. Yritys saa perustietoon eli Master Dataan sidotun tuotetiedon päivitettyä kaikkiin medioihin ja kanaviin yhdestä järjestelmästä käsin. Tuotetietoa on yksittäisestä tuotteesta edelleen vaihteleva määrä eri käyttötarkoituksiin ja sen esitystapa sovittuu median mukaan, mutta se on aina voimassa olevaa ja virheetöntä.

PIM-mallin tapaa hallita tuotetietoja voi kuvata yhdellä tapaa sipulina.

Sipuli havainnollistaa yhden tuotteen tietorakenteen tiettynä hetkenä. Rakenne on hierarkinen, kerroksinen kuten sipuli, mutta kerrosten määrä ja sisältörakenteet vaihtelevat. Vaihtelu tarkoittaa sitä selvää seikkaa, että tuotteiden fyysinen rakenteet ja fysikaalinen olemus eroaa jopa saman toimialan tuotesalkun tuotteissa  ja vaatii omia tietorakenteitaan. Esimerkiksi sähkötekniikassa ja vesitekniikassa tuotteiden kuvailuun tarvittavat määreet eroavat jo fysikaalisella tasolla toisistaan - ampeereista hydrostaattisen paineen yksiköihin.


Julkaistavan tuotetiedon hallinta olisi vielä varsin yksinkertaista, jos tuotetietojen hallinta tapahtuisi yhden valmistajan tai kaupan omien tuotteiden nimikkeiden, hintojen ja muun myyntimateriaalin hallitsemiseksi.

Hyvin yleinen tilanne on, yhden kauppiaan tai tehtaan organisaation hallussa on usein vain pieni osa tuoterakenteen kannalta merkityksellisestä tiedosta.

Yrityksen jakelussa ja myynnissä olevien tuotteiden valikoimaa kuvaava tuoteluettelo voi rakentua kymmenistä - jopa sadoista eri toimittajien hinnastoista ja tuotetarjonnasta syntyvästä tilannekuvasta. Tilannekuva eli myynnissä olevien tuotteiden valikoima elää verkkokaupan tai myyntijärjestelmän sivuilla jopa tunneittain. Nimikkeitä tulee lisää, poistuu, hinnat muuttuvat, tuotteiden ominaisuudet muuttuvat ja myynnin tukimateriaalit kuten mainokset ja videot uudistuvat.

Järjestelmäintegraatiota tarvitaankin PIM-ratkaisussa sekä yrityksen sisäisten järjestelmien että toimittajien ja jälleenmyyjien järjestelmien suuntaan.

Julkaistavan tuotetiedon hallinta - uutta potkua monikanavaiseen markkinointiin

Sähköinen kaupankäynti on tuonut tukku- ja vähittäiskauppaan koko joukon uusia toiminta- ja ohjausmalleja. Tietojenkäsittelyssä on tapahtunut muutamassa vuodessa voimakas murros. Murroksen myötä asiakasrajapinnassa käytetään yhä enemmän erilaisia itsepalvelujärjestelmiä kuten verkkokauppoja ja tuotetiedot sisältäviä aineistopankkeja hakupalveluineen. Digitalisaation myötä tieto leviää mitä erilaisimpiin kanaviin ja muotoihin - kaikkiin digitaalisesti.

Kaupan ja erityisesti tukkukaupan työvälineeksi monikanavaiseen digitaalisen markkinointiin ja myyntiin ovat nousemassa niin sanotut "julkaistavan tuotetiedon hallintajärjestelmät". Nimitys on johdettu englanninkielisestä termistä Product Information Management eli PIM. Yritysten laitesuunnittelussa, tuotannossa ja huollossa vakiintunut termi "tuotetiedon hallinta", Product Data Management, PDM kattaa useimmissa tapauksissa tuotteen koko elinkaaren hallinnan.

Historiallisesti Product Data Management -järjestelmät ovat kehittyneet tuotteisiin liittyvän teknisen tiedon hallinnan kuten CAD-dokumenttien luomien osatietojen ja komponenttien, nimikkeiden organisoinnista käsin. Product Information Management -järjestelmä taas lähtee liikkeelle siitä, kun myytävä tai markkinoitava tuote on valmis. PIM-järjestelmä auttaa kauppaa, valmistajia ja tukkukauppoja organisoimaan kaiken yrityksen tarjonnassa olevan tuotetiedon päivitykset, hinnastojen tuotannon, tarjousasiakirjojen laadinnan ja tuotetietojen eri medioihin menevän markkinointiaineiston hallinnan ja julkaisun.   

Pelkistetysti näiden kahden järjestelmäkäsitteen PIM:n ja PDM:n kohdealuetta havainnollistaa oheinen kaavio.


PIM-järjestelmän käyttö keskittää markkinoitavien tuotteiden tiedon hallinnan ja käsittelyn yhteen järjestelmään. Julkaistavan tuotetiedon hallintajärjestelmässä käsitellään kaikkia tuotetietoja. Yleensä ERP-järjestelmässä myytävät tuotteet sisältävän vain niukan Master datan, johon PIM-järjestelmässä lisätään kaupallisesti merkityksellisiä tietoja kuten pidempiä tekstikuvauksia, kuvia, asennusoppaita, käyttöohjeita, videoita ja vastaavia.

PIM-järjestelmän työkaluilla rikastettu tuotetieto saadaan muotoiltua automaattisesti eri mediatyyppien vaatimiin muotoihin. Samasta aineistosta saadaan hetkessä verkkokaupan vaatima html ja html5-koodi ja painetuissa luetteloissa vaadittava Adobe Indesign-taittoohjelman ymmärtämä XML-muotoinen sivuaineisto.

Kaavio Hypermedia Oy:n Invite PIM -järjestelmän toiminnoista.


Ota yritystapahtuman järjestelyt tehokkaasti omiin käsiin

Tapahtumien langat ovat järjestäjän käsissä PC:n ääressä, tabletissa ja
älypuhelimessa Invite-portaalin tapahtumahallinnan sovelluksella.

Tapahtumien markkinointia ja järjestämistä voi tehdä monenlaisin työkaluin. Yksi monipuolisimmista web-alustoista isompien asiakastapahtuminen markkinointiin on Drupal-julkaisujärjestelmä. Blogin kirjoittajan yritys on toimittanut useammankin "Invite" -nimellä kulkevan Drupal-alustan myös tapahtumien markkinointitarkoituksiin. Nyt olemme tapahtumien ja koulutustilaisuuksien järjestäjien iloksi laajentaneet web-ratkaisua Event management -ominaisuuksilla, jotka helpottavat taustalla tehtävää tapahtuman järjestelytyötä.

Hankalasti luettavien Excel-listojen ja lappusten tilalle kokousten ja muiden yritystapahtumien järjestelyistä vastaava ammattilainen saa käyttöönsä helppokäyttöisen suomenkielisen työkalun, jossa kaikki tilaisuuksien tiedot ja aikataulut pysyvät järjestyksessä. Invite Event sovelluksen avulla järjestäjä organisoi asiat nopeasti ja pystyy myös vaikka tabletilla tai älypuhelimellaan seuraamaan, kuka vastaa mistäkin tapahtuman osasta ja mihin mennessä eri työvaiheet on hoidettu, jotta tilaisuus onnistuu.

Invite-portaalin tapahtumanhallinnan työkalu antaa tapahtuman järjestäjälle työkalun, jolla järjestäjä pitää kaikki langat käsissään, oli kyseessä sitten yrityksen suunnittelupalaveri tai iso kansainvälinen konferenssi. Sovellus yhdistää Drupal-julkaisualustan ja Applen tytäryhtiön Filemaker-ohjelmistotekniikan saumattomaksi tapahtumamarkkinoinnin työkaluksi.

Toimitamme ratkaisua myös tapahtumien suunnittelusta ja johdosta vastaaville myös erillissovelluksena, joka toimii PC:ssä, Macissa, iPhonessa ja iPadissa sekä Web Direct -sovelluksena kaikissa Android-laitteissa. Sovellus on edullinen Apps, joka ei vaadi Filemaker-lisenssiä. Työryhmäkäyttöön on Invite Event -sovelluksesta on saatavilla Filemaker Server -pohjainen palvelinversio.

Yhdistämällä sovellus Invite-portaaliin saadaan tapahtumaan ilmoittautuneiden tiedot siirtymään automaattisesti tapahtumahallinnan sovellukseen ja yrityksen muihin rekistereihin. Näitä voivat olla esimerkiksi asiakasrekisteri tai sähköpostimarkkinoinnin järjestelmät kuten Mailchimp. Invite-portaalissa tehtäviin tapahtumaan liittyviin ilmoittautumisiin voidaan liittää myös tilaus- ja suoramaksutapahtumat. Käytettäessä portaalia tilaisuuksien palvelumyyntiin kuten lippujen myyntiin, majoittumisiin ja ruokailuihin, voidaan asiakkaille tarjota haluttaessa kaikkia yleisiä verkkomaksutapoja.

Yritystapahtuman suunnitteluun muutama vinkki

Yritystapahtumia on joka lähtöön. Lähes kaikissa tapauksissa uusi digitaalinen tekniikka ja sovelukset antavat lisää mahdollisuuksia parantaa tilaisuuden onnistumismahdollisuuksia:
  • Perusta tapahtumalle oma verkkosivu tai verkkosivusto, jolla pystyt tehokkaasti esittelemään tulossa olevaa kokousta, teemapäivää tai konferenssia.
  • Kerää verkkolomakkeella ennakkoon tietoja osallistujien mieltymyksistä ja toiveista kuten ruokailuista ja kuljetuksista.
  • Kommunikoi tehokkaasti - lähetä ilmoittautumisvahvistukset ja väliaikamuistutuksia tapahtuman lähestyessä.
  • Kerää palautetta mahdollisimman tuoreeltaan joko tapahtuman aikana tai välittömästi tapahtuman jälkeen.  Verkkolomake on yksi keino, mutta palaute voidaan kerätä myös haastattelutekniikalla. Isoissa tapahtumissa palautetta voidaan mitata epäsuoraan sosiaalisessa ja muussa mediassa näkyvänä julkisuutena ja sen luokitteluna.
  • Tapahtuman sisältö, sisällön kiinnostavuus ja positiivinen tunnelma sekä sopivuus yrityksen tavoitteisiin ovat koko homman pihvi tai sielu. Tilaisuuden suunnittelu kannattaa aloittaa tapahtuman tavoitellusta tuloksesta, tulokseen vievästä sisällöstä ja sisällön "tarjoilusta".Sen jälkeen yksityiskohtien hoitaminen kunnialla pitää vieraat tyytyväisinä.
  • Tilaisuuden alkusuunnittelussa moni on havainnut hyväksi eri Mindmap eli miellekarttaohjelmistot, joilla tapahtuman ideat saa jäsennettyä ja hallintaan ennen päätöksentekoa.
  • Tapahtumamarkkinoinnin suunnittelijan avuksi ilmestyi viime vuonna päivitetty 4. uudistettu laitos Eija Häyrisen ja Helena Vallon kirjasta "Tapahtuma on tilaisuus". Kirja on ainoa kattava suomenkielinen alan teos.

Tiedon louhinnalla lisäkannattavuutta myös pienyrityksessä

Liiketoimintakriittisen tiedon saa helposti valmistuksen ja palveluprosessin
avuksi yrityskohtaisesti toteutetulla edullisella Filemaker Pro -sovelluksella.
Kolmas teollinen vallankumous on tulossa teollisuuteen ja se tulee koskemaan myös pieniä teollisuuden yrityksiä. Halvat anturit, nopeat internet-verkot ja suurten datamassojen uudet käsittelytavat tulevat suosimaan uuden digitaalitekniikan nopeita soveltajia. Minkään yrityksen ei tarvitse jäädä isojen jalkoihin uuden teollisen internetin läpimurron vuoksi.

Muutama nopea vinkki, miten pieni teknologiayritys ottaa tiedon louhinnasta liiketoiminnan kannalta positiivisen niskaotteen:
  • Anturit tuottavat yhä suurempia määriä dataa ja tarve niiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi eri laitteissa ja järjestelmissä kasvaa.  Nyt nämä datamassat pystyy pienyrityskin ottamaan hallintaan esimerkiksi edullisella Filemaker Pro -sovelluksella. Mittatiedot tallentuvat relaatiotietokantaan, joka tuottaa visuaalisesti helppolukuista tietoa esimerkiksi valmistusprosessin tai vaikkapa autopesun eri pesuohjelmien ja pesunesteiden tilasta haluttuina ajankohtina. 
  • Suurten datamassojen louhintaan Google for Work -pilvityökaluihin liitty Google Fusion Tables -työkalu, jolla näistä datoista on helppo tehdä ymmärrettäviä, suodatettavia ja visualisoitavia. Fusion-taulussa voi olla satojatuhansia rivejä tietoa, jota prosessoidaan Googlen jättiläismäisessä laskentaympäristössä. Tehokkaan työkalun saa huomattavan edullisesti, sillä yhdelle käyttäjälle Google Apps for Work -palvelun lisenssihinta on 4 euroa kuukaudessa. 
  • Suodatetut ja prosessoidut datat pystytään dynaamisesti visualisoimaan selainpohjaisesti esimerkiksi yrityksen intranetissä. Google Chart Tools on mainio työkalu tällaisten selaimella toimivien mittaritaulujen rakentamiseen. Selaimessa saadaan reaaliaikaisesti näytettyä tehokkaasti histogrammeina, käyrinä ja vaikka karttatietoina antureiden tai muiden järjestelmien kautta keräämä ja päivittyvä tilanne. 
  • Säilytä oikea perspektiivi. Business Intelligence eli liiketoimintatiedon hallinta isoja datamassoja hyödyntäen on monitahoinen haaste, johon Big data on vain yksi vastaus. Otantamenetelmät, datan laatu ja edustavuus vaativat tiedon käsittelyprosessin suunnittelijalta kokemusta, osaamista ja näkemystä - muuten Big datasta tulee "Big mistake".
  • Edellä kuvatuista ohjelmistoratkaisuista kannattaa kysyä lisää vaikka tämän blogin kirjoittajalta Hypermedia Oy:stä.

Pidä yrityksesi hengissä - keskity uusiin mahdollisuuksiin

Talouselämän uudistuminen tapahtuu vähän samalla tapaa kuin luonnossa kaikkien eliöpopulaatioiden kehitys. Yritysten, jotka eivät saa riittävästi tuloja asiakkailtaan, kohtalona on toiminnan hiipuminen tai konkurssi. Uudet yrittäjät, jotka löytävät elintilaa liiketoiminnalle uudella tai muuten vain tehokkaammalla toimintatavalla, täyttävät markkinoilla resurssitilan, jonka poistuneet tai huonommin menestyvät yritykset ovat jättäneet. Liiketoimintaympäristöä muokkaavat kilpailu, teknologinen muutos, politiikka ja vastaavat tekijät.

Yritykset ovat sosiaalisia organisaatioita ja kuolevaisuudessaan osin samanlaisia kuin yksittäiset organismit tai eliöpopulaatiot. Mitkään niistä eivät elä ikuisesti. Dinosaurusten tilalle ovat tulleet nisäkkäät ja kaksijalkaiset kädelliset - ihmiset. Lentoliskojen kadottua tilalle tulivat varpuset, haukat ja muut linnut. Videovuokraamot ovat vaihtuneet Netflixiin ja YouTubeen. Amerikkalaisten tietokonevalmistajien tilalle ovat tulleet kiinalaiset elektroniikan sopimusvalmistajat. Hevoskärryjen valmistajat ovat aikaa sitten vaihtuneet autotehtaisiin.

Yksittäisen yrityksen elinkaaren pituuteen vaikuttavat markkinoiden tila, sattuma ja ratkaisevasti yrityksen johdon asenne liiketoiminnan kehittämiseen. Näin voisi tiivistää Stanfordin Graduate School of Business -korkeakoulun luennoitsijan Mark Leslien äsken ilmestyneen ansiokkaan artikkelin sanoman. Tie yrityksen kukoistuksesta rappioon ja kuolemaan on kovasti eri pituinen eri yrityksillä.

Leslie luonnehtii yritysten johtajien jakaantuvan kahteen väkeen. Toisia yritysjohtajia motivoivat ja ajavat eteenpäin uudet mahdollisuudet ja toisten intohimona on operatiivisen tehokkuuden kehittäminen. Ne johtajat, joita motivoivat mahdollisuudet ja halu strategiseen uudistumiseen (transformaatio), kasvattavat liiketoimintaa ja pidentävät yrityksen elinkaarta radikaalisti.  Aina näin ei käy, maailma on täynnä historiaan kadonneita yrityksiä jotka ovat ottaneet riskejä - mutta onnistuessaan jälki on näyttävää. 

Operatiivisen tehokkuuden tuijottajat ovat usein suuri vaara yrityksen pitkäkestoisen menestyksen kannalta. Yritysjohtaja, joka on saanut yhtiönsä menestymään, on menestyksen lakipisteessä vaaran paikassa. Halu pysyä hyvässä tuotteessa ja toimiviksi osoittautuneissa työtavoissa hallitsee ajatusta. Toimintaa tehostetaan, tuloksia haetaan opitulla tavalla.

Mikään ei maailmassa kuitenkaan pysy paikallaan, uudet teknologiat, uudet kilpailijat, uudet kulutustavat syövät kannattavan markkinan. Mikäli yritys ei ajoissa etsi ja löydä uusia markkinoita, sen tie on kuljettu ennemmin tai myöhemmin loppuun.

Yrityshistoria on täynnä klassisia tarinoita, joissa yrityksen johto on joko uudistanut ajoissa yrityksen liiketoiminnan strategisella tasolla tai sitten nukkunut onnensa ohi. Menestystarinoita kuten Oracle ja Apple, epäonnistumisia kuten Kodak, sekä tuoreita tapauksia, jotka ymmärtäneet uudistumisen välttämättömyyden mutta joilla hyppy on kesken - Nokia on tässä suhteessa jännittävässä vaiheessa.

Paras aika uudistumiseen ja omien menestystuotteiden "henkiseen" hylkäämiseen on yrityksessä silloin, kun kauppa käy ja kassassa on rahaa. Uudistuminen vaatii nimittäin useimmissa tapauksissa löysiä, ylimääräisiä resursseja - rahaa, aikaa ja päteviä ihmisiä. Tuo hetki kun yritys niittää tulosta menestystuotteillaan, on vain useimmissa yrityksissä se epätodennäköisin hetki, jolloin johto haluaa siirtyä mukavuusalueelta epävarmuuden ja uuden oppimisen tuskan kentille.