Litteät linssit mullistavat optiikan älypuhelimista kaukoputkiin

Olemme tähän mennessä tottuneet ajatukseen että linssi on kaarevapintainen optinen kappale. Kappaleen kaksi pintaa ovat koveria tai kuperia, tosin toinen pinnoista voi olla tasainen.

Jo aivan lähitulevaisuudessa linssi voi olla myös täysin litteä. Vuonna 2013 esitteli Brittiläisen Kolumbian yliopiston insinööri ja yhdysvaltalainen tutkijaryhmä keinon valmistaa optisia linssejä suihkeen avulla. Nyt kesäkuun alussa Harvardin yliopiston tutkijaryhmä julkaisi Science-lehdessä menetelmänsä, jolla pystytään tekemään litteitä linssejä, joiden taitto-ominaisuuksia voidaan muuttaa sähköisesti.

Linssin perustana on nanokokoisten metalliantennien muodostama matriisirakenne, joka pystyy taittamaan valoa kaksiulotteisena pintana. Metallinen nanorakenne on titaanidioksidia (TiO), joka on edullinen ja yleisesti sekä teollisuudessa että kuluttajatuotteissa hyödynnetty kemikaali. Titaanidioksidia valmistetaan myös Suomessa Porissa ja sitä käytetään mitä erilaisimmissa tuotteissa kuten maaleissa, hammastahnoissa, papereissa ja muoveissa.

Perinteiset kameralinssit voidaan korvata uusilla litteillä linsseillä,
jotka ovat paperia ohuempia. Kuva: André Karwath
Tekniikan avulla on mahdollista rakentaa uudenlaisia pienikokoisia optisia mikroskooppeja, valovoimaisia linssejä älypuhelinten kameroihin, tavallisiin digikameroihin tai niiden avulla voidaan rakentaa radikaalisti keveämpiä virtuaalinäkölaitteita. Tutkijat uskovat, että uutta tekniikkaa voidaan hyödyntää jopa ohuiden ja silmään hyvin mukautuvien muovisten piilolinssien valmistuksessa.

Linssit voivat olla halkaisijaltaan hyvin pieniä tai sitten jättikokoisia, mikä myös lisää uuden tekniikan arvoa. Hinnaltaan ne jäävät murto-osaan nykyisten linssien hinnoista jo lähivuosina. Avaruustutkimus saa käyttöönsä hyvin tehokkaita ja äärimmäisen keveitä linssejä joita voidaan käyttää avaruuteen lähetettävissä kaukoputkissa ja luotaimissa.

Keksintö tuo myös muita etuja. Linsseistä saadaan erittäin kevyitä, sillä niistä pystytään tekemään paperia ohuempia samalla kun niiden muodostaman kuvan terävyys on parempi kuin nykyisten kaupallisten linssien.

Uudet linssit voidaan tehdä samankaltaisella litografia-menetelmällä, kuin millä nykyisin valmistetaan tietokoneiden muistisirut ja keskusyksiköt. Tekniikan ansiosta esimerkiksi nykyisin tarpeellinen linssin hionta jää työvaiheena pois.

Harvard John A. Paulson School of Engineering and Applied Sciences lehdistötiedote ja kuvia uudesta linssitekniikasta

Innovatiivinen syksy koittaa kun kesäloma on pidetty oikein

Monissa asiantuntija-ammateissa, johdon tehtävissä ja pienyrityksissä on koko joukko ihmisiä, jotka eivät rauhallisesta ja rentouttavasta kesälomasta erityisemmin piittaa. Älypuhelinta vilkuillaan, sähköpostia seurataan, "ollaan ajassa mukana". Monen ammattilaisen kohdalla lopputulemana on stressi ja loppuun palaminen ennemmin tai myöhemmin.

Sammutitko puhelimen? Luonnossa jää aikaa uusille ideoille.
Pienin ja samalla usein suurin vahinko, jonka digiriippuvuus ja töiden vienti lomalla uimarannalle ja lomakohteeseen aiheuttaa, on luovuuden ja luovan uudistumisen sammuminen. Aivot eivät ehdi palautua, saada uusia virikkeitä, eikä asianomainen ehdi katsoa maailmaa rauhallisesti aivan uudesta perspektiivistä.

Digiputki jatkuu samanlaisena pahimmillaan talvet - kesät. Hermoradat kytkeytyvät samalla tavalla kesät talvet, synapsit eivät löydä uusia reittejä jos niille ei ehdi hankkia ärsykkeitä uusista kokemuksista ja kiireettömistä elämyksistä. - Kuten ihmetellä luonnon menoa kiireettömästi ja eri kulmilta kuten Veikko Huovisen humoristisesti kuvaama Konsta Pylkkänen kirjassa Havukka-ahon ajattelija.

Riippuvuus digilaitteista ja tarve jatkuvaan verkon käyttöön saattaa muodostua suorastaan vahingolliseksi. Keskittymiskyky katoaa, luovuus sammuu, aidot ihmissuhteet vähenevät...   Psykologinen riippuvuus ja jatkuva internetin liikakäyttö on muodostunut niin isoksi ongelmaksi, että siitä on tullut kansainvälisesti merkittävä psykiatrian tutkimuskohde.

Älypuhelinten ja erilaisten kannettavien muiden sylikoneiden, tablettien ja terminaalien ansiosta työt tulevat lomallakin aivoihin, jos ne sinne päästää. Vaikka työ olisi kuinka upeaa, jää palautuminen kesken jos vapaat lomajaksot jäävät kovin lyhyiksi. Vapaus tarkoittaa irtiottoa puhelimesta ja sähköpostista, vaikka kuinka tuntuisivat tärkeiltä...

Elintaso ja kiire ovat tuoneet meille paino-ongelman, liikkumattomuuden ja nyt kaupan päälle yhä useampi meistä pilaa mielenterveytensä ja menettää onnensa jatkuvan tavoitettavuuden nimissä.

Psykologien ja lääkäreiden mukaan työlle on löydettävä vastapaino, vaihtelua oman työn arkeen. Lepääminen voi tällöin tarkoittaa aktiivista fyysistä toimintaa - sehän on meille useimmille asia, jota tietotyössä jää vaille. Lomalla pitäisi olla aikaa vaikka hyötyliikuntaan, jolloin esimerkiksi kauppareissut tehdään jalan tai polkupyörällä.

Luovuus, synteesikyvyt ja analyyttinen osaaminen ovat jälkiteollisessa yhteiskunnassa jopa tärkeämpiä ammatillisia voimavaroja kuin erityiset tekniset ja taloudelliset taidot. Jos haluat pitää henkilökohtaisen innovatiivisuutesi ja yrityksen kilpailukyvyn kunnossa, pidä kunnon pitkä ja rentouttava kesäloma. Digivehkeissä on lähes poikkeuksetta virtanappula, josta laitteen saa kytkettyä pois verkosta.

Optisen alan supernimi Carl Zeiss tuo markkinoille 250 patentin älylasit

Googlen virtuaalilasien piti olla kova tarina.  Laseista kohistiin paljon vuonna 2013, mutta kuluttajille asti ne eivät ehtineet. Historian roskakoppaan niitä ei ole kuitenkaan heitetty, vaan hanke on saanut uuden elämän eri ammattilaisille tarkoitetuissa älylasisovelluksissa.

Hype-käyrän kovimmassa pisteessä taitavat parhaillaan olla erilaiset 3D-virtuaalilasit kuten Google Cardboard. Niiden huono puoli on, että lasien käyttäjä ei näe muuta kuin silmien eteen projisoitavan keinotodellisuuden. Google Glass -tapaisten silmälasien käyttäjä sen sijaan näkee ympärillä olevan todellisuuden samalla kun saa dataa lasien pintaan heijastettuna.

Tämän kaltaiseen lähestymistapaan on tulossa uutta merkittävästi parempaa tekniikkaa Saksasta.

Saksalainen optisen alan suuryritys Carl Zeiss on kehittänyt uuden täysin uutta teknologiaa edustavan älykkään silmälasimallin. Yhtiö lisensioi uutta silmälasitekniikkaa maailmanlaajuisesti älylasialustaa tarvitsevien ICT-alan yritysten sovelluksien "raudaksi".

Lasien uutuusarvosta kertoo niille haetut 250 patenttia. Zeiss on esitellyt alkuvuodesta laseja sissimarkkinoinnin keinoin muun muassa Las Vegasissa CES-messuilla. Tarkempi raportti ja kuva laseista löytyy esimerkiksi Wired.comin ja Endgadget.comin sivuilta. Spiegel.de -sivulta löytyy raportti, jossa on haastateltu lasit kehittäneen Zeiss Smart Optics GmbH:n avainhenkilöitä hankkeen tiimoilta.

Zeissin uudet virtuaalilasit näyttävät lähes tavallisilta silmälaseilta, mikä saattaa merkitä virtuaalilasien kohdalla kaupallista läpimurtoa. Googlen lasit kameroineen torjuttiin osin siitä syystä, että ne futuristisine ulkonäköineen ja kameroineen suorastaan provosoivat osaa suuresta yleisöstä.

Tiivistetysti todeten uusien virtuaalilasien tekniikassa on vielä hiomista useiden eri raporttien perusteella, mutta kovin kaukana kuluttajatuotteesta Zeiss ei ihmelaseineen enää liene. Aikataulun osalta laskettaneen enemmän kuukausia kuin vuosia.

Knocki tuo koputtamalla ohjaamisen kotiin, hoitolaitoksiin ja työpaikalle

Knocki on pienen palohälyttimen kokoinen ja näköinen valkoinen digikiekko, joka mahdollistaa kaikkien pintojen muuntamisen ohjausvälineeksi. Kiinnittämällä Knockin vaikka pöytälevyn alapinnalle, voit pöytää koputtamalla ohjata televisiota, kodin lämmitystä, valoja, lukitusta, Spotifya... Lista on pitkä ja laite, joka muuttaa minkä tahansa pinnan kauko-ohjaimeksi tuo helpon käyttöliittymän mitä erilaisimpiin tarpeisiin.

Knocki-kiekko kiinnitetään 3M:n kaksipuolisella teipillä mihin tahansa pintaan kiinni. Laitteen kiihtyvyysanturi reagoi pinnan värähtelyyn kun sitä naputetaan tai koputetaan. Se lähettää käyttäjän opettaman naputuskomennon perusteella ohjauskäskyn halutulle laitteelle wifi-verkon kautta. Laite toimii neljällä AAA-paristolla.

Ihan vielä Knockia ei saa omaan käyttöönsä, mutta sen voi tilata joukkorahoitussivusto Kickstarterista. Yhden laitteen hinta on 69 dollaria ja se on luvattu toimittaa ennakkotilaajille eli laitteen joukkorahoitukseen osallistuville tämän vuoden joulukuussa.

Knocki tuo uuden vaihtoehdon puheentunnistuksella toimiville
automaatioratkaisuille. Koputa puuta tai muuta pintaa, johon
laite on teipattu kiinni, laite lähettää ohjauskäskyn eteenpäin
wifi-verkon kautta.

Knocki on yksi uusi tapa IoT:n eli asioiden ja esineiden internetin ohjausvälineeksi. Sen voi liittää IFTTT-verkkopalveluun, jolla saa hyvin edullisesti integroitua erilaisia laitteita, sovelluksia ja tietojärjestelmiä selainliittymällä.

Koputtamalla ohjaaminen on eräs yksinkertaisimmista tavoista ohjata mitä tahansa laitteita, joten Knocki sopii hyvin myös lasten, sairaiden ja vanhusten käyttöön. Onhan käyttäjän paljon yksinkertaisempaa käynnistää vaikkapa televisio naputtamalla pöytää pari kertaa. Näin voi olla tilanne, jos vaihtoehtona vanhuksella tai muista fyysisistä vaivoista kärsivällä on ensiksi löytää television kaukosäädin jostakin. Toisena haasteena voi vielä tämän jälkeen olla kaukosäätimen pienen virtanappulan painaminen reumaattisin sormin.

Knockin ohjelmointi hoituu sitä varten suunnitelluilla iOS ja Android sovelluksilla eli appseilla.Tekniikkana Knocki kilpailee osin puheohjauksella toimivien laitteiden kuten Amazon Echon ja tulossa olevan Google Home -laitteen kanssa.

Rakentuuko huomisen älykäs koti Google Homen puheentunnistuksen perustalle?

Google tuo syksyllä markkinoille uuden tavan ohjata kodin sähköisiä laitteita valoista tietokoneisiin ja viihde-elektroniikkaan. Kaliforniassa pidettävä Googlen kehittäjäkokouksen I/O 2016 osanottajat ovat saaneet kuulla koko joukon teknologiajulkistuksia. Tilaisuuden avaaja pääjohtaja Sundar Pichai korosti avauspuheessaan tekoälyn eli AI:n olevan tietojenkäsittelyn seuraava suuri ajanjakso. Tekoäly ja siinä onnistuminen lienee kaikille isoille IT-taloille kohtalon kysymys ensi vuosikymmenen aikana.

Näistä yksi kiinnostavimmista tekoälyn uusista sovelluksista on Google Home, virtuaalinen avustaja. Kyseessä on puheohjauksella toimiva paksun koristekynttilän kokoinen laite, joka kuuntelee ja antaa vasteen kysymyksiin ja palvelupyyntöihin omalla kaiuttimellaan. Laite liittyy erilaisiin kotiautomaation laitteisiin kuten termostaatteihin, lukkoihin ja muihin verkotettuihin laitteisiin, joita voi näin ohjata ja ohjelmoida puheella.

Google Home muistuttaa teknisesti Yhdysvaltain markkinoilla olevaa Amazonin Echoa. Sitä voi puheohjauksella pyytää soittamaan esimerkiksi musiikkia joko laitteen omasta kaiuttimesta tai muusta soittimesta.  Laitetta voi esimerkiksi käskyttää puheella kertomaan viimeisimmät uutiset tai vaikka televisiota tallentamaan ne. Sillä voi jopa tilata pizzan.

Google Homen mikrofonit on suunniteltu siten, että laite kuulee puheen kaukaakin samasta huoneesta. Se käyttää parannettua versiota Google Assistantista, joka on puhutun kielen tunnistamisalusta ja tekoälyjärjestelmä. Google Now ja muut Googlen puheentunnistusratkaisut käyttävät juuri Google Assistanttia esimerkiksi puhutun suomenkielen ymmärtämisessä ja muuntamisessa tekstimuotoon. Joka viides Google haku tehdään jo puhumalla.

Google Home käyttää puheentunnistuksessa luonnollisesti Googlen maailmanlaajuista laskentakeskusten verkostoa. Äänet ja kuvat tulkitaan ja muunnetaan biteiksi ja järkeviksi hakutehtäviksi, prosessoidaan Googlen kehittämissä huipputehokkaissa tekoälyprosessoreissa. Googlen omat Tensor Processing Unit (TPU) sirut käsittelevät tiedot TensorFlow koneälyohjelmalla, jonka yhtiö avasi avoimeksi lähdekoodiksi viime vuonna.

Taidatko tämän selvemmin asiaa esittää? Maapallo lämpenee nopeasti

 http://www.climate-lab-book.ac.uk/2016/spiralling-global-temperatures/

Tieteestä tiedottaminen on haastava tiedonvälityksen laji. Jotkut tiedemiehet osaavat kertoa asian niin, että lähes kuka tahansa pystyy ymmärtämään asian. Tässä aikasarja, jonka ymmärtämisen ei pitäisi olla vaikeaa - ja jonka pitäisi mennä varsinkin päättäjien tietoisuuteen. Aihetta olisi myös todelliseen toimintaan.

Kuvan animoitu grafiikka (gif) kertoo aikakautemme tärkeimmän uutisen. Maapallo on ihmisen toimesta lämpenemässä hurjaa vauhtia. Kaavio on julkaistu sen tekijän Readingin yliopiston ilmastotieteilijä Ed Hawkinsin luvalla. Aika energiatekniikan virheiden korjaamiseksi on käymässä vähiin.

Uudet akut lisäävät hajautetun aurinkosähkön tuotantoa ja laskevat energian hintaa

Aurinkosähkön aika alkoi maaliskuussa 1958. Tuolloin USA:n
ensimmäinen tekokuu, 1,5 kg painoinen Vanguard I ammuttiin
avaruuteen 0,1 watin aurinkokennoilla varustettuna. Satelliitti
on edelleen kiertoradallaan.

Ilman kehittynyttä akkutekniikkaa nykyinen älypuhelinten aikakausi olisi jäänyt toteutumatta. Monet meistä muistavat vielä, minkälaisia raahattavia kapistuksia ensimmäiset matkapuhelimet olivat. Akkutekniikan kehitys tulee muokkaamaan yhteiskuntaa myös laajemmin. Hybridi- ja sähköautoista kohistaan, niiden kauppa käy tosin vielä verkkaisesti.

Saksassa käytetään käsitettä Energiewende, energiakäännös. Liittotasavalta on siirtymässä energian tuotannossa uusiutuviin voimanlähteisiin ja myös energian jakeluverkoissa tulee isoja muutoksia. Meillä on Suomessa tähän asti puhuttu enimmäkseen tuulivoimasta ja biomassasta uusiutuvan energian lähteenä. No, varsinkin monet kesäasujat ovat havainneet kyllä, että aurinkopaneelit saattavat mökillä tuoda jo aika edullista mukavuutta lisää. Aurinkopaneelien hinnat ovat olleet jatkuvassa laskussa.

Uusiutuvan energian puolella akkutekniikan kehitys on aurinko- ja tuulienergian kohdalla seuraava iso kumous, jonka voi olettaa aika nopealla aikataululla muuttavan yrityksissä ja kotitalouksissa monia asioita. Deutsche Bankin analyytikon Vishal Shahin arvion mukaan aurinkopaneelijärjestelmien hinnat tulevat puolittumaan seuraavien viiden vuoden aikana .

Tekniikka on kehittynyt niin nopeasti sekä paneeleissa että niihin kiinnitetyssä tekniikassa, että monissa maissa aurinkosähkö on jo ilman julkisia tukitoimia 30 - 40 prosenttia edullisempaa kuin muut vähittäissähkön muodot. Yhteiskunnallisesti ja yksityistaloudellisesti kehityksen rinnalla oleellista on uuden akkutekniikan kehitys, jotta sähköä saataisiin myös silloin, kun aurinko ei paista ja tuulta ei ole tarpeeksi.

Noin vuosi sitten amerikkalaisen Teslan julkistama uusi kuluttajille kehittämä litium-ioniakku aurinkosähkön tallentamiseen herätti kansainvälisesti laajaa huomiota. Kuluneen vuoden aikana Tesla on saanut vastaansa kaksi merkittävää saksalaista kilpailijaa. Ensimmäisenä haasteen ehti esittää Dresdenissä päämajaansa pitävä Solarwatt "MyReserve" -ratkaisullaan ja pian tuli perässä Mercedes Benz omalla kotitalouksille suunnatulla akkumallistolla. Uusi mallisto on skaalautuva ratkaisu, jolla omien aurinkosähköpaneelien virtaa pystyy varastoimaan jopa 20 kWh:ta.

Tuollaisella puskurilla pyörittää jo kohtuullisen montaa sähkölaitetta vaikka vuorokauden - kaksi. Esimerkiksi ruuan säilytyksessä tyypillinen energian kulutus kotitalouksissa on 2 - 4 kWh:n luokkaa vuorokaudessa. Sähkölämmityksen ja käyttöveden lämmittämiseen tuo virtamäärä ei koko vuorokaudeksi riitä, mutta melkein kaikki muut sähköntarpeet sitten jo hoituvat tuosta akkuratkaisusta.

Mercedes-Benz on tullut aurinkosähkön kuluttajamarkkinoille
omalla tehokkaalla litiumioniakulla. 
Pienin Mersun "akuista" aurinkosähköjärjestelmään maksaa Saksassa noin 5000 euroa ja 20 kWh:n paristoratkaisun saa kaupasta noin 20.000 eurolla. Markkinoilta löytyy toki edullisempia akkuratkaisuja, mutta uudet litium-ioni akut tuovat uuden teholuokan aurinkosähkön mukavaan hyödyntämiseen.

Meillä aurinkosähköllä lienee jatkossa menestymisen mahdollisuuksia varsinkin eteläisessä Suomessa, jossa vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Meillä paras aika on kesällä, ja olemattominta sähkön kertyminen on joulukuusta tammikuun loppuun, jolloin aurinkoa ei juuri näy tai se on matalalla horisontissa. Aurinkosähkön yleistymistä tulee Suomessakin vauhdittamaan älykkään sähköverkon kehittyminen, jolloin kotitaloudet pystyvät helposti paitsi varastoimaan sähköä, myös tarjoamaan sitä myyntiin. Mercedes Benzin ratkaisumallissa yksi osa internetin avulla ohjattavaa sähköverkkoa on luonnollisesti oman sähkö- tai hybridiauton akun lataus nopeasti talon litiumioniakun avulla.

Multikopterien boomi jatkuu - täysautomaattinen lentorobotti tulossa markkinoille

Cebit 2016:ssa oli eräänä kuumana teemana multikopterit. Eikä ihme. Niistä on tullut pieniä, tehokkaita, kestäviä, nopeita, edullisia ja älykkäitä lentolaitteita. Laitteet käyvätkin kaupaksi ja tarjonta kasvaa hurjaa vauhtia. Ilmakuvaus ja ylipäänsä ilmakuvaa hyödyntävä sisällöntuotanto on saanut multikoptereista edullisen tavan avata uusia näkökulmia tuttuihinkin paikkoihin, kuten olen aiemmin tässä blogissa kirjoittanut.

Multikoptereista ja muista "lennokeista" eli miehittämättömistä ilma-aluksista on tulossa ensimmäisiä itsenäisesti liikkuvia kuluttajille tuotettuja robotteja. Ihan ensimmäisiä ne eivät tässä suhteessa kyllä ole. Ruohonleikkuuseen ja pölyjen imurointiin tarkoitetut robotit ovat päässeet jo jonkinlaiseen suosioon kuluttajien keskuudessa. Ilma-alusten robotisointi on käytännössä helpompaa kuin autojen, joten täysautomaattisia multikoptereita voimme odottaa aiemmin kuin robottiautoja - joiden kehitys on toki hurjassa vauhdissa. Voimmeko odottaa täysin automaattisia multikoptereita markkinoille jo vuonna 2017?

Multikoptereiden tekninen ja liiketaloudellinen merkitys muistuttaa tietotekniikan kehitystä 1980-luvulla. Uusia malleja ja ohjelmistoja laitteiden hyödyntämiseen vyöryy markkinoille. Tekniikka luo uusia radikaaleja käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia mitä erilaisimmilla toimialoilla.

Piilaaksossa riskirahoittajat Andreessen Horowitz ja Accel rahoittavat Skydio-nimistä yritystä, joka on kerännyt tuotekehittäjiä organisaatioista kuten MIT, Stanford, Google, Apple ja Tesla. Skydion tavoitteena on kehittää kuluttajamarkkinoille täysin ilman ihmisohjausta toimiva autonominen multikopteri. Yritys on esitellyt pilottilaitetta, joka lentää turvallisesti kun käyttäjä näyttää sille älypuhelimella lentosuunnan ja laite huolehtii tämän jälkeen itsenäisesti, ettei se törmää mihinkään esteeseen ja että se laskeutuu turvallisesti. Laite edustaa uutta sukupolvea, jossa laite reagoi lentoympäristöönsä älykkäämmin kuin normaali autopilotilla varustettu multikopteri.

Englantilainen pelastustiimi käytti multikoptereita 2015
Nepalin maanjäristyksen pelastustöiden johtamiseen.
Sotilas- ja kuluttajasovellusten lisäksi yrityspuolella on näköpiirissä monenlaisia sovelluksia älykkäille lennokeille. Multikoptereiden rinnalle on jo nyt noussut myös perinteisen lennokin näköisiä itsenäisesti toimivia "lentoalustoja". Erilaiset ilmasta käsin tehtävät seurantatehtävät ja kaukokartoitus ovat nopeasti kasva sovellusalue näille lennokeille ja lentolaitteille.

Miehitetyn helikopterin tilalla vaikkapa sähkölinjojen tarkistuksessa tai metsätuhojen arvioinnissa voidaan nyt käyttää miehittämätöntä lennokkia, joka on varustettu monipuolisella kameratekniikalla ja muilla antureilla. Yritykset kuten Airware ovat kehittäneet jo järjestelmäratkaisuja, joissa UAV-laitteiden (Unmanned Aerial Vehicle) välittämä kuva ja muu data siirretään pilveen ja sieltä yrityksen operatiivisiin tietojärjestelmiin.

Multikopterit tuovat uutta tuottavuushyötyä myös rakennusalalle isoihin rakennusprojekteihin ja maarakennusalan urakointiin. San Franciscossa toimiva Skycatch on kehittänyt multikopterijärjestelmän, jossa multikopteri kuvaa ja muokkaa digitaalisesta ilmakuvasta 2D ja 3D-piirrokset suoraan CAD- ja BIM-järjestelmiin eli rakennuksen tietomalliksi (Building Information Model). Skycatchin laitteet ja softa tekevät isossa skaalassa saman kuvaantamisen, johon Googlen projekti Tango pyrkii rakennusten sisällä.

Lentokalustoa saa tunnetusti halvalla, mutta pilvipalvelut ovat tuoneet jo myös ilmakuvien karttaohjelmistot ja kuvien analysointiohjelmistot käytännössä kaikkien ulottuville. Esimerkiksi DroneDeploy tarjoaa pilvestä supertietokoneen laskentatehoa, jolla multikoptereiden ottamasta valtaisasta kuvamateriaalista saa rakennettua kuvatun alueen kartta-aineiston hyvinkin yksityiskohtaisesti. Palvelussa saa ajettua kuvista tarvittaessa kartan ja 3D-mallin jopa 1 sentin tarkkuudella, toisaalta hieman epätarkemman kartan saa DroneDeployn pilvessä muodostettua omista ilmakuvista jopa ilmaiseksi.

Multikoptereiden merkityksen kasvun havaitsee hyvin myös kotimaisilla aiheen harrastajien foorumilla. Multikopterit.net -keskustelupalstoilla alan harrastajien keskustelu nopeasti kehittyvästä tekniikasta käy huomattavan vilkkaana. Multikopterit ja muut UAV-laitteet kiinnostavat tänään myös tietotekniikan näkökulmasta maailmaa seuraavia. Niiden taloudellinen, tekninen ja toki myös sotilaallinen merkitys on jo nyt iso. Laitteiden ja järjestelmien markkinakasvun arvio on 19 % vuosittain vuosien 2015 - 2020 välillä.

Haetko uutta työpaikkaa, sijoituskohdetta tai liikeideaa?

Netti on tunnetusti täynnä hyödyllistä tietoa. Osa löytyy heti hakukoneella, osa on hieman piilossa sivustojen omissa hakemistoissa. Huipputekniikan trendejä seuraavalle, uusia liikeideoita metsästävälle sekä riskirahaa, sijoituskohdetta tai työpaikkaa hakevalle suosittelen mielelläni "Enkelilistaa".

AngelList -sivustolla on listattuna jatkuvasti koko joukko maailman kiinnostavimpia uusia yrityksiä osoitteessa https://angel.co .

Sivustolta löytyy blogin kirjoitushetkellä tietoa 850124 yrityksestä, joista 1772 etsii tekijöitä töihin. Sivustolla on monipuoliset hakutoiminnot, joilla yrityksistä voi suodattaa itselle kiinnostavimmat.

Trendilistalta löytyy tänään esimerkiksi
  • Forkable, joka kehittää työpaikka-ateriat suunnittelevaa ja valmistavaa lounasrobottipalvelua. 
  • Medium.com, joka on uudentyyppinen kiinnostavaa lukemista tarjoava artikkelisivusto ja julkaisualusta
  • Flatbook, joka pistää majoituspalveluissa paremmaksi kuin Airbnb, siis yksityistä majoitusta hotellin laatutasolla
  • Buildzoom, joka aluksi USA:ssa tuo talo- tai huoneistoremonttiisi ammattilaisen tekemään tarjouksen ja itse remontin samalla logiikalla kuin Uber tekee kuljetuksissa. 
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Startupit, jotka listalta löytyvät, eivät luonnollisesti kaikki tule menestymään tai jäämään henkiin. Osa näistä tulee kuitenkin olemaan menestyjiä, jotka osaltaan tulevat muuttamaan meidän kaikkien elämää ja sekoittamaan monen perinteisen bisneksen pelisäännöt.

AngelList ei toki ole yksin listaamassa startup-yrityksiä. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Eurooppaan keskittynyt Startupexplore tai Gust.com. Gust.comin rahoituspalveluita on käyttänyt jo yli 200.000 aloittavaa yritystä ja sivustolla on myös monipuoliset hakutoiminnot. Näihin kannattaa tutustua.

HDR - mikä merkitys sillä on uuden television ostajalle?

Suomessa on vähitellen päästy HDTV-lähetysten makuun, mutta uutta vielä parempaa 4K televisiota pukkaa markkinoille. Näiden myötä valmistajat kehua retostelevat myös termillä HDR, High Dynamic Range. Miten se vaikuttaa television laatuun tai katselukokemukseen?

HDR televisioista on maailmalla puhuttu tänä keväänä paljon. Uusi näyttötekniikka tarkoittaa, että HDR vastaanottimen kuvassa valkoinen on kirkaampaa, musta mustempaa ja värit elävämpiä, "dynaamisempia".

Jos televisiota ostaessa emmit, onko vastaanotin HDR-laite, tarkista että siinä on UltraHD Premium -merkintä. Televisiovalmistajien UHD liittoutuma (UHD Alliance) myöntää tuon tunnuksen HDR-vaatimukset täyttäville laitteille.

Esimerkki HDR-tekniikalla käsitellystä kuvasta.
HDR on aiemmin ollut parhaiten valokuvauksen harrastajien tuntema käsite. HDR tarkoittaa tällöin kuvankäsittelyä, jossa samasta näkymästä eri valotuksilla otettu kuva yhdistetään yhdeksi laajempisävyiseksi kuvaksi. Kehittyneillä laskusäännöillä kuvan kontrastista pyritään rakentamaan mahdollisimman luonnollinen.

Televisiossa päästään uusien LCD-näyttöjen, etenkin OLED-näyttöjen kirkkausskaalan ansiosta laajempaa kontrastiin ja sävyasteikkoon luonnollisemmin kuin ennen. Televisioissa HDR:ään päästään vähemmän "keinotekoisemmin"silmää huijaamatta kuin valokuvauksessa tunnetussa tekniikassa.
Lopputuloksena on yhä luonnollisemmalta näyttävä laajasävyinen kuvanlaatu.

HDR-laatuista kuvamateriaalia ei löydy tv-lähetyksistä todennäköisesti vielä pitkään aikaan, mutta kylläkin joistakin suoratoistopalveluista ja YouTubesta jo lähitulevaisuudessa. Nettiyhteydessä on syytä olla potkua, sillä HDR vie enemmän kaistaa kuin HDTV tai pelkkä 4K-sisältö. Netflixiin HDR-sisältöä on luvassa 2017 aikana. Toinen vaihtoehto ovat kuvalevyt, eli uusille Blue-ray soittimille HDR on luvattu vielä 2016 aikana. Ultra HD levyt pystyvät liitettynä HDR-televisioon toistamaan kaksi kertaa enemmän värisävyjä kuin täyden teräväpiirron televisiot, eli nykyiset Full HD-laitteet.

Aktiivinen hitaus vie ojasta allikkoon haastavassa liiketoimintaympäristössä - aktiivinen odottaminen on viisautta

Suomen ja suomalaisten yritysten taloudellinen ympäristö on ollut myrskyisessä olotilassa jo pidempään. Kansantalouden kasvu antaa odottaa, rakenteiden muuttaminen tuottaa tuskaa. Johtajilta kysytään malttia ja harkintakykyä. Järkeviä lähestymistapoja ongelmien ratkaisemiseen on lukemattomia, mutta väärä aktiivisuus ongelmien edessä voi aiheuttaa vakavia vahinkoja yritykselle. Vanhaan ei ole paluuta, vaikka kokemus ja vaisto sanelisi omia reaktiotapoja.

MIT:n liikkeenjohdon professori Donald Sull on tutkinut miten uuteen markkinatilanteeseen joutuneet yritykset reagoivat muutoksen haasteeseen. Varsin usein reagointitapana on aktiivinen hitaus, active inertia. Aktiivisella hitaudella Sull kuvailee epäonnistunutta ongelmien korjaustapaa, joka perustuu siihen, että ongelmaa yritetään ratkaista vanhoilla menetelmillä, jotka ovat aiemmin toimineet. Kun kysyntä, teknologia tai yleinen suhdannetilanne muuttuvat täysin, ei arkipäiväinen asioiden tekeminen hieman nopeammin, hieman halvemmalla tai hieman paremmin auta.

 Sullin kirja "Why Good Companies Go Bad And How Great Managers Remake Them" esitteli aktiivisen hitauden käsitteen suurelle yleisölle jo vuonna 2005, mutta käsite on edelleen hyvin käyttökelpoinen. Tuon kirjan taustalla oli Sullin 1999 julkaistu tutkimus rengasteollisuudesta, jossa käsite nousee ensimmäisen kerran esiin.

Aktiivisella hitaudella liikkeenjohto laittaa yrityksen pyörät pyörimään entistä nopeampaa vauhtia ja upottaa yrityksen näin pahimmassa tapauksessa yhä syvemmälle suohon. Välittömän reagoinnin sijaan Sull neuvoo liikkeenjohtoa käyttäytymiseen, jota voisi kuvata myös suomalaisella sanonnalla "maltti on valttia". Tähän sopii myös Albert Einsteinin lausumaksi väitetty ajatus, että "emme voi ratkaista ongelmiamme samalla ajattelulla, jota käytimme kun loimme ne".

Einstein aitoa tekstiä lienee sen sijaan saman idean sisältävä toteamus 1940-luvun lopulta kun kylmä sota on nousemassa ja kansainväliset suhteet olivat rajussa muutoksessa: "Our situation is not comparable to anything in the past. It is impossible, therefore, to apply methods and measures which at an earlier age might have been sufficient. We must revolutionize our thinking, revolutionize our actions, and must have the courage to revolutionize relations among nations of the world. Cliches of yesterday will no longer do today, and will, no doubt, be hopelessly out of date tomorrow." -
Einstein (kirjoitus vuodelta 1948) " A Message to Intellectuals", Lähde: 'Albert Einstein' Green J. (Toimittanut), 2003 (s. 52)

 Sull ei tarkoita että aktiivisen hitauden vastapainona liikkeenjohto lopettaisi kaiken toiminnan. Ennen kuin aika on kypsä isommille uusille operaatioille tai reaktiolle muuttuneeseen tilanteeseen, ajan kannattaa käyttää tilanteen tarkempaan tutkimiseen, säästötoimenpiteisiin, koulutukseen, skenaariotyöskentelyyn ja vastaaviin toimiin. Viisautta on tietysti nähdä, koska on pakko toimia ja koska on viisaampaa siirtää yrityksen resursseja reserviin odottamaan parempia tilaisuuksia ja varata aikaa uuden "out-of-box" lähestymistavan kehittelyyn.

Liikkeenjohto voi olla liian varma siitä, että se näkee tulevaisuuden kuvan "kirkkaana" ja kauas. Kirkkaus ja luulo siitä, että tulevaisuus on tarkkaan ennustettavissa, voi ja usein on täydellinen harhanäky. Sull muistuttaa, että yrityksen tulevaisuuden näkeminen sumeana (fuzzy vision) avoimin mielin, voi olla turvallisempi tapa valmistautua huomisen yllätyksiin.

Muuttuneessa markkinatilanteessa kilpailijan siirtoihin vastaaminen vanhoilla tuotteilla alennetuin hinnoin tai muilla yksinkertaisilla totutuilla reaktiotavoilla ei välttämättä ole se järkevin tapa. Sull suosittelee "aktiivista odottamista" paremmaksi lähestymistavaksi. Aktiivinen odottaminen on tapa, jolla johto ei lukitse pitkän aikavälin odotuksia markkinoiden ja teknologian kehityksestä omiin toiveisiinsa ja pelkoihinsa, vaan pitää mielensä avoimena. Tällä toimintatavalla johto resurssoi yritystä kyvykkääksi toimimaan nopeasti kun uusia kasvun tilaisuuksia näyttää nousevan horisonttiin.

Täsmätieto lähiympäristöstä seuraava iso trendi?

Mikrosiruja ja muuta elektroniikkaa valmistetaan ennätysmäisiä määriä ja sitä on saatavilla yhä pienemmin kustannuksin. Montako tietokonetta teillä on kodissanne, entä toimistossa?

Mikä on erilaisten ja eri kokoisten näyttöjen määrä, joihin hyödynnät työpäivän aikana kotona, autossa, ravintolassa, toimistossa, lentoasemalla?

GPS:n, mobiili- ja wifi-paikannuksen myötä älypuhelimeen tulevat älykkäästi paikkaan sidotut palvelut kuten kartat ja säätiedot. Täsmätiedon saatavuus ja "ilmestyminen" lähiympäristöstä tai mistä tahansa esineestä lähimpään käytettävissä olevaan näyttöruutuun taitaa olla seuraava iso askel paikkatiedon kehityksessä. Internet alkaa puhua "itsestään" älykkäästi riippuen, minkä tilan, laitteen tai esineen parissa olet.

Apple toi pari vuotta sitten markkinoille omat mainosmajakkansa, Bluetooth-tekniikkaan perustuvat pienet radiotaajuustekniikan iBeacon-lähettimet. Kukin lähetin lähettää vastaanottajan puhelimeen oman räätälöidyn sanomansa käyttäjän lähestyessä "majakan" sijaintipistettä.

Langattomia sisätiloissa toimivia tekniikoita kehitetään eri puolilla maailmaa kovaa vauhtia. Eri tekniikoiden hyödyntäminen kaupallisesti on vasta alkutekijöissään, mutta näköalat ovat lupaavia. Uusimpana sisäpaikkoihin liittyvänä kuvaantamis- ja paikantamistekniikkojen kokonaisuutena esimerkkinä Googlen Project Tango, joka hyödyntää tietokoneiden konenäköä paikan, tilan ja ympäröivän maailman hahmottamisessa.

Älykästä lähiympäristöä voidaan luoda useilla eri tavoilla. Passiivisimpia ratkaisuja ovat erilaiset viivakoodit kuten QR-tekniikka. Aktiivisempia tekniikoita edustavat älysiruihin kuten RFID-tekniikkaan (Radio Frequency Identification) perustuva paikantaminen. Projekti Tangossa käytetään yhtenä tekniikkana infrapunapaikannusta, mutta useita muitakin mahdollisuuksia paikantamiseen on.

Näitä ovat esimerkiksi ultraääneen ja UWB eli erittäin laajakaistaiseen radiotekniikkaan perustuvat sovellukset. UWB:ssä tietoa siirretään pienellä teholla lyhyillä kantataajuisilla pulsseilla. Autoteollisuus hyödyntää impulssiradiotekniikkaa esimerkiksi peruutussensoreissa. Lähes kaikki tarkat menetelmät hyödyntävät eri radiotaajuustekniikoita, mutta myös maan magneettikenttää voidaan käyttää apuna ja mitata käyttäjän sijaintia älypuhelimen magnetometrillä.

Googlen avoin Eddystone kilpailee iBeaconin kanssa


Google on yksi keskeisimmistä ympäristön täsmätiedon, älykkään lähiympäristön, kehittäjistä. Yhtiöllä on Physical Web -hanke. Sen ideana on mahdollistaa suoraviivainen älykkäiden laitteiden hyödyntäminen ilman appseja kaikkialla, missä liikumme.

IoT, esineiden internet, ei voi toteutua laajassa mitassa, jos jokaista laitetta varten tarvitaan oma sovellus. Eddystone-majakkatekniikka, joka on avointa lähdekoodia hyödyntävä hanke, muuntaa mitä erilaisemmat laitteet ja ympäristömme älykkääksi universaalilla tavalla. Kun lähestyt vaikkapa kissaa, sen pannassa oleva Eddystone Bluetooth 4.0 -siru kertoo lähimpään näyttöruutuun, vaikkapa tablet-tietokoneeseen, mikä on kissan nimi, omistaja ja muuta hyödyllistä. Näin, jos olet sallinut tiedon automaattisen näytön. Vastaavasti bussi, jossa istut, lähettää älypuhelimeesi tietoa siitä, minkä niminen on seuraava pysäkki ja koska auto pysähtyy siinä.

Jos käytössäsi on Nexus 6 puhelin tai Nexus 9 tabletti, voit kokeilla Eddystone-lähetystä ilman erillistä Eddystone-majakkasirua. Markkinoille on juuri tulossa yhdistelmälähettimiä, jotka lähettävät paikkatietoa sekä iBeacon-tekniikalla että avoimella Eddystone -standardilla. Esimerkiksi Estimote.comista voi kolmen lähettimen kehityssarjan tilata nyt maaliskuussa 2016 hintaan 99 dollaria.

Firefox tekee Androidista miellyttävän lukulaitteen

Oranssina loistava symboli kertoo, että
käyttäjä on valinnut Firefoxin näyttä-
mästä web-sivusta lukutilan.
Applen iPhone ja iPad ovat tunnetusti korkeatasoisia laitteita, joissa Safari-selain tarjoaa lukemista selkeyttävän Reader-toiminnon. Reader siivoaa web-selaimessa näkyvästä web-sivusta kaiken ylimääräisen "kuonan". Lukija näkee vain pääartikkelin tekstin kuvineen - poissa ovat valikot, tietoiskut, mainokset, web-sivun laatimat tekstimääritykset ja koristelut. Sivu muistuttaa sanomalehden tekstiä tai ladottua kirjaa.

Tällä hetkellä vastaavaa korkeatasoista lukukokemusta lähelle pääsee Android-puhelimissa ja tableteissa helpoimmin Firefox-selaimella. Sen saa ladattua maksutta Google Play -storesta. Suosittelen selainta, jos haluat lukea tekstejä pieneltä näytöltä helppolukuisessa muodossa. Suomenkielinen ohje lukutilatoiminnon (Reader View) käyttöön löytyy myös Firefoxin sivuilta. Lukuisista saatavilla olevista Android-selaimista Firefox on mielestäni ylivoimainen lukunäkymän hallinnan osalta.

Chromen eri versioissa Google on aika ajoin testannut lukija-toimintoa, mutta esimerkiksi eilen en saanut toimintoa aktivoitumaan sen paremmin Chromen uudessa versiossa kuin Chrome Beta -versiossakaan.

Firefoxin PC-versioon on saatavilla oma lukija, tätä kannattaa kokeilla:

https://addons.mozilla.org/fi/firefox/addon/reader/

Mobiili- ja työpöytäsovellusten rajat murtuvat - matkalla laiteriippumattomaan tietojenkäsittelyyn

Infoworld-verkkojulkaisun toimittaja Galen Gruman julkaisi menneellä viikolla erinomaisen artikkelin "Welcome to the postmobile future".  Artikkeli on erinomainen muistutus kaikille tietohallinnosta ja sovelluskehityksestä vastaaville tahoille seikasta, joka mobiililaitteiden vyöryssä on välillä unohtunut.

Olemme menossa maailmaan, jossa samaa työtä halutaan tehdä kaikilla laitteissa mitä erilaisimmissa paikoissa ja tilanteissa. Oleellista on suunnitella tietojärjestelmän peruspiirteet oikein ja vasta sitten miettiä, miten palvelu saadaan toimimaan hyvin eri käyttöjärjestelmissä ja näyttöruuduilla. Windows, Linux tai Android, DB2 tai MariaDB eivät ole tärkeitä, oleellista on asiakastarpeen tehokkaasti ratkaiseva ja hoitava tietojärjestelmä.

Meillä ei jatkossa pidä olla erillisiä mobiili- tai työpöytäsovelluksia, vaan sovelluksia, jotka toimivat tarkoituksenmukaisesti mobiili- ja pilvisovelluksina, kuin myös ohjelmointirajapintoina sekä ratkaisuina erikoislaitteiden ja pelikonsoleiden kautta.

Tietojärjestelmään pääsee jatkossa montaa tietä ja palvelukokemus on korkeatasoinen, syntyi se mitä kautta tahansa. Käyttöjärjestelmien ja eri muotoisten laitteiden muodostamat raja-aidat kaatuvat. Yksi perussyy tähän on, että lähes kaikkien sovellusten vaatima laskentateho löytyy joko laitteista itsestään tai nopean verkon läpi laskentakeskuksesta.

Itsenäisten työpöytäohjelmien ja toisaalta myös supistettujen mobiiliohjelmistojen aika alkaa olla ohi. Sovellukset koostuvat monimuotoisista client-osista, sienirihmamaisesta verkkorakenteesta ja taustalla pilvilaskenta pitää tietojärjestelmän kokonaisuuden ja datan yhtenäisenä.

Projekti Tango mullistaa älypuhelimet - ja paljon muuta

Google ja eri laitevalmistajat tulevat tämän ja vuoden 2017 aikana tuomaan kokonaan uudenlaisia älypuhelimia markkinoille. Uudet älypuhelimet tietävät ja oppivat itsenäisesti ymmärtämään, missä tilassa ne liikkuvat. Ne tunnistavat etäisyydet seiniin, lattiaan, kattoon ja huonekaluihin ja muodostavat itselleen 3D-kuvan ympäristöstään. Kun käyttäjä liikkuu tilassa älypuhelin tietää ilman GPS- tai ulkoista radiosignaalia missä kohtaa se kulloinkin on.

Uudet älypuhelimet muuttuvat projekti Tangon tekniikalla Kinect-tyyppisiksi ohjainlaitteiksi ja Wii-tyyppisiksi kaukosäätimiksi samanaikaisesti. Triviaalia, mutta yksi sovellus tulee olemaan tietokonepelien ohjaus - kännykkä riittää jatkossa pelikonsoliksi.

Muuttaako Tango-tekniikka tapojamme yhtä paljon kuin GPS?
Älypuhelimen anturit tietävät jo tällä hetkellä paljon puhelimen sijainnista ja suhteesta ympäristöön, mutta projekti Tangon tekniikalla tarkkuus ja nopeus, jolla puhelin oikaisee tietoa omasta sijaintipaikastaan ympäristössä nousee moninkertaiseksi. Radiomajakat pystyvät seuraamaan älypuhelimen liikettä ja sijaintia karkealla tasolla mutta Tango-puhelin tietää lähiympäristöstään automaattisesti "lähes kaiken".

Niissä on tutkan kaltainen infrapunalähetin ja infrapunakamera joka kerää takaisin kohteista heijastuvan valon. Laajakuvakamera yhdistää päälle kuvan mitatusta ympäristöstä. Liikkeen laskemiseksi Tango-puhelimessa on huipputarkat kiihtyvyys- ja ilmapuntarianturit sekä gyroskooppi. Uuden sukupolven Android-käyttöjärjestelmä laskee kaiken ympäristötiedon yhteen ja tietää näin, missä ovat portaat, kukkavaasi ja kuinka monta senttiä on matkaa lähimpään kirjahyllyyn.

Uusi Tango-ominaisuudet sisältävä puhelin pystyy korvaamaan mittanauhan, klikkaat vain esimerkiksi pöydän toisessa kulmassa puhelimen osoitinta, suuntaan pöydän toiseen päähän ja laite laskee pöydän pituuden saman tien. Multikopteriin asennettuna Tango-laite (Android-tietokone) varmistaa automaattisesti, että multikopteri ei vahingossakaan törmää mihinkään koska Tango-laite tietää koko ajan missä se liikkuu ja mitä esteitä 3D-tilassa on.

Ensimmäiset Tango-puhelimet tulevat kesällä 2016

Projekti Tangon ensimmäiset laitteet ovat jo kehittäjien saatavilla, myös laitteiden ohjelmointityökalut ovat kansainvälisesti ohjelmistotalojen ulottuvilla. Tosin tätä blogitekstiä kirjoitettaessa Project Tango -kehittäjätabletin kohdalla tilanne näyttää siltä, että varastosta ei löydy ainuttakaan laitetta. Ei ihme, kun ajattelee Tangon potentiaalia.

Äsken  25. helmikuuta Barcelonassa päättyneillä messuilla Lenovo julkisti maailman ensimmäisen Tangoon perustuvan älypuhelimen.
Uudet älypuhelimet tulevat myyntiin tänä kesänä ja ne saavat seurakseen useita jännittäviä Android-sovelluksia VR- eli virtuaalitodellisuudesta mittasovellukseihin ja 3D-palapeleihin.

Edellä oli vain lyhyesti esimerkkejä, mihin uusi Tango-teknologia pystyy. Luvassa lienee raju ja nopea mullistus monien ICT-sovellusten kohdalla - jälleen kerran. Tämä tango tulee soimaan pitkään.

Suunnittele infografiikkaa nopeasti Google for Work -työkaluilla

Google for Work ympäristön teksturi (asiakirjat, Docs), esitykset (diat, Slides) ja piirto-ohjelma (piirustukset, Drawings) antavat kukin mahdollisuuden luoda infografiikkaa. Käyttöliittymä on kussakin sovelluksessa varsin pelkistetty, mutta käytännössä huomattavan monipuolinen esimerkiksi vektorimuotoisten piirrosten lisäämiseen.

Käyttäjästä voi tuntua siltä, että valmiita graafisia muotoja työkalussa ei ole riittävästi. No, tämän on aina voinut ratkaista tuomalla työkaluun muista lähteistä ladattavia kuvia. Jonkin aikaa piirrostyökalussa on ollut myös kätevä ominaisuus, jolla Slides- ja Drawing-työkalun käyttäjä voi Google for Workin omasta arkistosta voi etsiä tekoälyllä valmiita symboleita - ja näitä on valmiina koko joukko.

Etsintä tapahtuu esitys- eli Slides-työkalussa seuraavasti:

  •  Esitys on työn alla, siis avoinna. Valitset Lisää Piirros ja menee avaamaasi tekstikenttään. Tekstikentässä voit lisätä Lisää | Erikoismerkki -kohdasta erikoismerkin. Merkkejä voit hakea avainsanoilla tai, mikä on uutta, piirtämällä karkean esimerkin etsimästäsi kuvakkeesta tai symbolista. Kirjoitetussa muodossa haku ymmärtää ainakin englantia, ei suomea eikä ruotsia. Tuo tekstipohjainen kuvahaku on Googlen tekoälyä, mutta vielä enemmän sitä on kentässä, joka antaa mahdollisuuden hakea omalla piirroksella.  Ohessa hain tomaattikuvaa piirtämällä kuvan, joka jotenkin muistutti tomaattia (tai omenaa). Hakutuloksiin ilmestyi useita vastauksia, joista tomaatti vastasi omaa tarkoitustani.
  • Jos sopiva kuvake löytyy, klikkaat ja kuvake siirtyy esityksen tekstikenttään, johon lähdit erikoismerkkiä etsimään. Tekstikentässä oleva kuvake on oikeasti kirjasin (fontti), jota voi suurentaa kuten kirjasia ja kokoa voi muuttaa kuten muillakin fonteilla.  Nopeasti piirretty tomaatti, vai mitä? 

 PS. Google Drawings ohjelmasta kuvan voit tallentaa vaikka PNG-tiedostomuotoon, jolloin voit käyttää kuvaa lähes kaikkialla - tekstinkäsittelyssä, webissä, sähköpostissa ja niin edelleen.

Ohjaa puhelintasi ja tablettia puheella - Androidin puheentunnistus ymmärtää puhuttua suomea jo hyvin

Puheohjaus ja suomenkielinen puheentunnistus on tullut hiipien arkisiin laitteisiimme kuten älypuhelimiin. Oletko jo testannut, pystytkö ohjaamaan omaa puhelintasi omalla äänelläsi näpyttelyn sijaan?

Nämä seuraavat käyttövinkit koskevat Android-puhelimia. Puhetuki löytyy useimmista uudehkoista Android-puhelimista ja tableteista (Android 4.4 tai uudempi). Puheentunnistus aktivoituu, kun sanot OK Google. Näytölle tulee tuolloin mikrofoni, joka odottaa puhekäskyäsi.

Seuraavat toiminnot tottelevat tällä hetkellä suomenkielistä puhetta, testasin toiminnot Nexus 5 puhelimella. Puheentunnistus käynnistyy sanomalla puhelimelle OK Google, jonka jälkeen antaa komentosanan kuten "käynnistä" tai "navigoi" tai teet hakuikkunassa puhutun kyselyn. Puheentunnistus ei välitä isoista tai pienistä kirjaimista, siksi alla olevissa teksteissä kaikki puhuttu on esitetty pienillä kirjaimilla.

OK Google toiminto pitää olla puhelimessa kytkettynä ja puhelimen pitää oppia tunnistamaan käyttäjän ääni, jotta toiminnot pelaisivat. Itsellä järjestelmä oppi muutaman yrittämisen jälkeen tapani sanoa "okei kuukl". Nykyisin puheen tunnistus aktivoituu näin lausumallani tavalla lähes aina ensimmäisellä kerralla. Tässä Googlen lisäohjeita äänitoiminnon aktivoinnista.

Näin ohjaat puhelintasi äänikäskyin eli äänikomentojen avulla. Toiminto on yllättävän nopea ja helppokäyttöinen:

  • Käynnistä sovellus: ok google, käynnistä kello [sovelluksen nimi, esim. kello, Spotify jne] 
  • Tiedon haku: ok google, kuka on amerikan presidentti [haku käynnistyy ilman käskyä OK Google ilmaisun jälkeen, tässä tapauksessa Google näyttää ruudulla ensimmäisenä  vastaukseksena luonnollisesti tekstin Barack Obama valokuvan kera, sitten linkki Wikipedian artikkeli Yhdysvaltain presidentti, ja lisää Googlen hakukoneen antamia linkkejä - ihan normaali Googlen hakuvastaus siis puhuttuun kysymykseen]. Puhelimen kieliasetuksista ja kyselykielestä riippuen puhelin voi antaa myös puhutun vastauksen, suomeksi vastaukset ovat vain tekstiä.  Toisin on esimerkiksi englannin ja saksan laita. Esimerkiksi ääneen esitetty kysymys "wo ist Sibelius geboren?" laittaa puhelimen vastaamaan saksaksi ääneen "Hämeenlinna". Tuo että laite ei puhu suomea, ei ole iso puute, kun pitkät suomenkieliset puhutut kysymykset toimivat hyvin. Esimerkiksi selkosanainen kysymys "Minkälainen sää on huomenna" näyttää puhelimen ruudulla heti kärkeen Forecan sääennusteen lähipäiviksi. 
  • Navigointi: ok google, navigoi mannerheimintie viisi, helsinki [puhelimen Google-navigointi käynnistyy ja alkaa antaa karttakuvaa ja selostaa ajo-ohjetta]
  • Navigointi 2: ok google, navigoi koti [puhelimen Google-navigointi käynnistyy ja alkaa antaa karttakuvaa ja selostaa ajo-ohjetta kotiin nykyisestä sijaintipisteestäsi, navigoi työ  ohjaa vastaavasti työpaikalle]
  • Palveluiden paikallistaminen eli Navigointi 3: ok google, missä on lähin Alko [näyttää kartalla lähimmät Alkon myymälät, huoltoaseman, apteekin tms. riippuen mitä etsit] 
  • Oletko eksyksissä eli Navigointi 4: ok google, missä olen [näyttää kartan ja sijaintipaikkasi]
  • Valokuvaus, videon kuvaus: ok google, ota valokuva / video [käynnistää kameran tai valikon, josta voit valita omista kamera-sovelluksistasi sopivan]
  • Soittaminen: ok google, soita ETUNIMI SUKUNIMI [hakee puhelimen muistista numeron ja kysyy, mihin haettuun henkilöön sidotuista puhelinnumeroista soitetaan, esimerkiksi työ- vai kotinumero]
  • Ajan ottaminen, hälytys: ok google, ota aikaa kahdeksan minuuttia [käynnistää kellon tiimalasifunktion ("munakello") ja alkaa laskea määräaikaa 8 minuutista alaspäin, kunnes määräaikana antaa hälytyksen]
  • Herätyksen asettaminen: ok google, herätä minut seitsemän viisitoista aamulla [käynnistää herätyksen ja pyytää vahvistuksen (yksi klikkaus), että herätys halutaan toimivaksi klo 07.15]
  • Puhelimen asetusten muuttaminen: ok google, avaa lentokonetila asetukset [asetusvalikosta avautuu kohta lentokonetila, jossa puhelimen lentokonetilan voi aktivoida tai poistaa, näin pääsee myös esimerkiksi wifi- ja bluetooth-asetuksiin nopeasti kiinni]
  • Viesti tai tekstiviesti: ok google, tekstiviesti ETUNIMI, SUKUNIMI [hakee henkilön yhteystiedot, käynnistää tekstiviestisovelluksen johon voi kirjoittaa sanoman. Itse viestiä ei valitettavasti voi sanella tekstikenttään kuten esim. Hangout-appsissa.]
Puhekomennot toimivat sujuvasti paitsi puhelimessa, myös uusissa ja uudehkoissa Android-tableteissa. Testasin toimintoja Samsung Galaxy Tab S2 -tabletilla. Äänikomennot toimivat hienosti myös kyseisessä laitteessa, esimerkiksi hakujen teko ja asetusvalikkojen avaaminen puhumalla kävivät vaivatta ilman laitteen opettamista tunnistamaan omaa ääntäni.

Vielä pieni varoituksen sana. Jos wifi-kenttä puuttuu tai on heikko, tai mobiilidata ei pelitä nopeasti, pitää käyttäjän usein hyväksyä puhelimensa tai tabletin ilmoituksen, että puheentunnistusta ei pystytä suorittamaan. Tämä johtuu siitä, että vaativa puheentunnistuksen prosessointi tehdään pilvessä eli Googlen konesalissa. Tällöin langattoman yhteyden Android-laitteen ja pilven välillä tulee olla riittävän nopea ja luotettava.

Android-käyttöjärjestelmä muuttaa ICT-arkkitehtuurin ja liiketoiminnan pelisäännöt

Se joka hallitsee käyttöjärjestelmän kehitystä, hallitsee ohjelmistoteknologian kehitystä. Joka tapauksessa käyttöjärjestelmillä on ollut valtava merkitys ICT-alan liiketoiminnan ja teknologian tulevaisuuteen.

Maailma on vuosien 2015 - 2016 aikana siirtynyt PC-tekniikkaa hallinneen Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmäperheen aikakaudesta Linuxin ja erityisesti Android-käyttöjärjestelmän aikaan. Kaikki tuntevat Bill Gatesin, jonka johdolla Microsoft 1990-luvun alussa vastasi Applen graafisen käyttöjärjestelmän haasteeseen ja vakiinnutti Windowsin hallitsevaksi mikrotietokoneiden (ja myöhemmin palvelimien) käyttöjärjestelmäksi.

Windowsin käyttäjien ja asennusten määrä on edelleen massiivinen. Maailmassa on tänä vuonna käytössä on noin  1,5 miljardia PC-laitetta. Android-käyttöjärjestelmä tunnetaan lähinnä älypuheliminen ja tablettien käyttöjärjestelmänä - jotka käytännössä ovat taskuun tai kämmeneen sopivia tietokoneita. Android-laitteiden määrän kasvu ollut nopeaa. Alkaa lisäksi näyttää siltä, että järjestelmästä tulee kaikkialla käytettävä järjestelmä PC-laitteista televisioihin ja erilaisiin IoT- eli teollisen internetin sovelluksiin asti.

Vuodesta 2015 lähtien Android on ollut kaikkein käytetyin käyttöjärjestelmä maailmassa
Android-asennusten määrä oli toukokuussa 2015 1,4 miljardia laitetta. Tänä vuonna Android-älypuhelimia myytäneen kaikkiaan noin 2,9 miljardia kappaletta, minkä päälle tulevat vielä lisänä kaikki muut Android-laitteet kuten kämmenelle mahtuvat "supertietokoneet".  Näistä uusista superlaitteista esimerkkinä vaikkapa Pine64, jolla on hintaa alle 15 euroa! Vanhaa Android-laitekantaa toki poistuu, mutta oma karkea arvioni on, että toimivaa Android-laitekantaa on maailmassa tällä hetkellä yli 4 miljardia kappaletta. Isoja lukuja.

Käyttöjärjestelmävaltikan siirto muuttaa ICT-alan kilpailun sääntöjä oleellisesti, sen on hyvä jokaisen PC-ratkaisuihin tottuneen havaita. Uusi ICT-maailma perustuu Androidiin ja pilvilaskentaan.

Andy Rubin loi Android-käyttöjärjestelmän.
Kuten tietotekniikassa näyttää olevan tapana, on Androidinkin kasvu käynyt nopeasti. Suomalaisittain merkittävää on muistaa, että Android lepää Linus Torvaldsin kehittämän Linux-käyttäjäjärjestelmän päällä, mikä tavallaan tekee Linuxista vielä isomman jutun kuin Android on itsessään.

Android pääsi vauhtiin asteittain vuonna 2005, kun Google osti sen kehittäneen Android Inc.:n. Andrew E. Rubin tuli kaupan mukana Googlen palvelukseen, jossa hän vastasi vuoteen 2013 asti Androidin kehittämisestä. Nykyisin hän on perustamansa riskisijoitusyhtiö Playground Globalin toimitusjohtaja. 

Android Centralin historiallisesti tarkka tarina kertoo, miten käyttöjärjestelmä syntyi ja siirtyi Googlen vetämänä nykyiseen asemaansa. Vaatimaton alku sai silloisten jättiläisten Nokia, Microsoftin ja Applen vähättelemään uuden käyttöjärjestelmän merkitystä vielä vuonna 2007. Sitaatti: "Nokia, Microsoft and Symbian made it most clear today that they don't perceive danger from the new initiative and corresponding Android OS, with Nokia stating it quite bluntly: "We don't see this as a threat."

Olisi kiinnostavaa tietää, kuka tai ketkä Nokialla onnistuivat synnyttämään noin "kaukokatseisen" arvion Androidin merkityksestä - ja miksi? Nyt Androidin markkinaosuus älypuhelimissa on yli 85 prosenttia. Yksi selitys ei ainakaan päde: Stephen Elop aloitti Nokian toimitusjohtajana vasta 2010.

Kävellen ratkaiset ongelmat ja luot uutta bisnestä

Appsien ja pilvilaskennan aikana tulee helposti mieleen, että omaa ajattelutyötä ja ongelmanratkaisua helpottaa parhaiten sopivan ohjelmistoratkaisun löytäminen ja hyväksikäyttö. Ratkaisua haetaan tekstinkäsittelystä, asiakashallinnasta, analytiikasta, taulukkolaskennasta, miellekarttaohjelmistosta - ties mistä. Ja usein näistä onkin iso apu. Mutta. Mutta.

Tehokkain menetelmä luovan ajattelun lisäämiseen.
Törmäsin mielenkiintoiseen tutkimukseen, joka kertoo menetelmästä lisätä oman luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun tehoa enemmän, kuin mihin ainutkaan apps, tietokone, tabletti tai muu digivimpain pystyy. Merkittävän tehonlisäyksen yksinkertainen "salaisuus" on kävely ulkoilmassa.

Stanfordin yliopiston tutkijat Marily Oppezzo ja Daniel L. Schwartz mittasivat tutkimuksessaan kokeellisesti neljällä eri tavalla, mikä merkitys kävelyllä on ihmisen henkiseen suorituskykyyn, sekä luovaan divergenttiin ajatteluun että suoraviivaisempaan konvergenttiin ongelmanratkaisuun.

Tutkimus todistaa oikeaksi filosofi Friedrich Nietzschen aforismin, jonka mukaan "kaikki todella suuret ajatukset syntyvät kävelemällä" (Alle wahrhaft großen Gedanken kommen einem beim Gehen). 

 "Give Your Ideas Some Legs: The Positive Effect of Walking on Creative Thinking" tutkimuksen mukaan kävelyllä oli suuri vaikutus luovuuteen. Keskimääräinen luovuuden lisääntyminen oli 60 prosenttia. Ihmiset keksivät enemmän hyviä ratkaisuja, mutta myös huonoja. Keskustelu kävelyn aikana ei sinänsä ollut erityisen merkittävä luovuutta lisäävä tekijä, itse kävely ulkoilmassa oli tärkein vaikuttava tekijä. Konventionaalista konvergenttia ajattelua kävely hieman haittasi istumiseen verrattuna.

Kävelyllä on tunnetusti lukuisia muitakin hyödyllisiä vaikutuksia liittyen verenkiertoelimistön kuntoon, muistitoimintojen tehostumiseen ja dementian ehkäisyyn. Osa näistä kävelyn eduista on saavutettavissa sisätiloissa vaikka juoksu- tai kävelymatolla.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että luovuuden kannalta ulkona tapahtuva kävely oli jonkin verran tehokkaampi apu kuin kävely sisätilassa, mutta ero ei ollut kovin huomattava. Mutta istumiseen verrattuna luovuuden lisäys oli neljässä eri koejärjestelyssä hyvin merkittävä. Lähes kaikkien osanottajien luovuus lisääntyi kävellessä istumiseen verrattuna. Suurin lisäys luovan ajattelun ideoiden ja luovien analogioiden kehittelyssä saavutettiin kun koehenkilöt kävelivät ulkona.

Taitaa olla niin, että neuvotteluhuoneiden käyttöä kannattaisi valvoa ja istuttaa ihmisiä ratkaisemaan ongelmia yhdessä vasta reippaan kävelyn jälkeen...