Vaarantaako web tulevaisuutemme?

"Elämme vaarallisia aikoja. Koskaan aiemmin ei niin monella ihmisellä ole ollut pääsy niin runsaaseen tietoon ja samalla kuitenkin haluttomuus oppia siitä mitään. Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä valtioissa muuten älykkäät ihmiset väheksyvät älyllisiä saavutuksia ja torjuvat asiantuntijoiden neuvot." - Tom Nichols

Onko Wikipedian ja Googlen syytä, että meillä on yleistynyt uusi "ihmislaji", joka luulee olevansa kaikkitietävä ja -osaava - ja joka näin vaarantaa jopa koko lajimme tulevaisuuden? Professori Tom Nichols kysyy aiheesta loistavassa blogikirjoituksessaan ja sen pohjalta kirjoittamassaan uudessa kirjassa "The Death of Expertise" eli "Asiantuntemuksen kuolema".

Parhaassa tapauksessa Wikipedia ja Google antavat meille vastauksia ja lisäävät yleissivistystämme. Facebook, Twitter ja muut sosiaalisen median kanavat juoruavat ja tarjoavat mielipiteitä. Kumpikaan kanava ei välttämättä auta meitä hoitamaan terveyttämme tai korjaamaan autoamme, jos tarvittava erityisosaaminen ja perehtyneisyys puuttuu. Yhä useammat ihmiset kyllä luulevat tietävänsä ja luottavat ensimmäiseen vastaan tulevaan verkkosivulla näkyvään väittämään. Näin on käynyt erityisesti Yhdysvalloissa, mutta ilmiöön törmää kyllä koti-Suomessakin.

Hyvin merkittävän esimerkin asiantuntemuksen halveksunnasta tarjoaa jälleen virinnyt keskustelu rokotteiden hyödyistä ja riskeistä.

Meillä on pieni osa ihmisistä vakuuttunut, että rokotukset ovat vaarallisia ja että tämän vuoksi lapsia ei pidä rokottaa. Google-haku löytää useita kotimaisia sivustoja, joissa näennäisen tieteellisesti ja viitteitä käyttäen todistellaan, mitä vahinkoja rokottaminen aiheuttaa. Lääkärit eivät näitä sivustoja yleensä laadi eivätkä ylläpidä. Miksi ylläpitäisivätkään? Lääkäreiden pitkä tieteeseen perustuva koulutus ja kokemus kertovat, että rokotuksista on paljon enemmän hyötyä sekä yksilöille että yhteiskunnalle kuin rokottamatta jättämisestä.

Perinteisen median valtakaudella sanomalehdet ja Yleisradio huolehtivat puolestamme, että väärää tietoa esimerkiksi terveyteen liittyvistä kysymyksistä levisi huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Nyt tietoa, valheita ja harhaluuloja tulee vastausehdotuksina omiin tiedonhakuihin silmänräpäyksessä. Liian usein luotamme näihin vastauksiin ja vielä useammin, vaikka tieto sinänsä olisi oikeaa, meiltä itse kultakin puuttuu laajempi osaaminen ja ymmärrys, jolla osaamme arvioida tiedon laajemman merkityksen. Kuvittelemme herkästi olevamme aitoihin asiantuntijoihin rinnastettavia yhtä päteviä "pika-asiantuntijoita" Wikipedian tai Google-haun tuodessa dataa kysymyksiimme. Näin, oli kyse sitten yhteiskunnan johtamisesta, auton korjaamisesta tai eläinrasvojen vaikutuksesta kolesterolitasoomme.

Jos enemmistö asiantuntijoista väittää toisin kuin itse uskomme, kehitämme oman mielipiteemme tueksi sopivan teorian asiantuntijoiden, poliitikkojen tai suurpääoman salaliitosta, jolloin vältymme tarkastelemasta kriittisesti omaa tiedonmuodostustamme ja uskomuksiamme.

Maailmanlaajuinen luulotautiepidemia on siis vakavasti otettava riski. Meiltä puuttuu liian usein lähdekritiikin ja median oikea lukutaito. Me emme tällöin osaa ratkaista, mihin lähteisiin luotamme ja mitä vältämme. Pahinta on, jos kuvittelemme että subjektiiviset mielipiteemme ovat totuus ja että totuus on mielipidekysymys, ei objektiivisesti tutkittavissa oleva asia.

On hulluutta luottaa mihin tahansa verkossa kuten sosiaalisessa mediassa levitettyyn tietoon. Yhtä lailla on hulluutta olla luottamatta asiantunteviin lähteisiin kuten usein siteerattuihin huippuasiantuntijoihin, joilla saattaa olla takanaan jopa kymmenien vuosien kokemus omasta aihepiiristään.

Subjektiivisesti voin olla sitä mieltä, että olet terve, ainakin näytät siltä, mutta objektiivinen mittaus ja tutkimus paljastavat että sinulla on 39 asteen kuume ja keuhkoputken tulehdus. Subjektiivisesti voin olla kymmenien - tuhansien verkkosivustojen perusteella sitä mieltä, että ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö on roskaa. Objektiiviset kansainvälisen tiedeyhteisön mittaukset ja laskelmat osoittavat täysin päinvastaista. Oikealla reagoinnilla tietoon on merkitystä - otanko oikeita lääkkeitä tai valitsemmeko uusiutuvia energialähteitä.

Kasvavaksi ongelmaksi nousee postmoderni harha, jossa luottamus mihin tahansa netissä julkaistuun tietoon kasvaa suureksi, kun taas koulutettujen asiantuntijoiden ja tieteellisten menetelmien väheksyntä nousee pinnalle. Mielipiteet ja disinformaatio ovat tietenkin tosiasia jos niin uskoo tai niitä mittaa poliittisten mielialojen selvittämiseksi, mutta pelkästään luulojen avulla navigointi ja toimiminen vaarantavat pahimmillaan niin yksilön kuin yhteiskunnan olemassaolon.  Näin pitkälle tilanne on mennyt etenkin Yhdysvalloissa, jossa suuren yleisön tietämättömyys, disinformaatio ja laajamittainen asiantuntemuksen halveksunta nosti Donald Trumpin hallinnon maan johtoon.

Tuskin mikään osoittaa selvemmin, miten USA:ssa osa suuresta yleisöstä halveksii asiantuntemusta, on äänestää täysin asiantuntematonta, sivistymätöntä ja tasapainotonta henkilöä maailman mahtavimpaan virkaan. Valinnan seuraukset ovat jo nyt nähtävissä.

Onneksi Suomessa tilanne on vielä kohtuullisen hyvä USA:han verrattuna. Tieteen Tiedotus ry julkaisee Tiedebarometria jonka mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen ja koulutukseen yhtä selvästi kuin aiemminkin. Päinvastoin kuin mitä julkisessa keskustelussa on väitetty, niin harva suomalainen on kääntänyt viime vuosina selkäänsä tieteelle.