Kohti innovatiivisempaa maataloutta

Miten ruokimme maailman tulevaisuudessa? Onko meillä tarvittava teknologia olemassa, tarvitaanko paljon uusia innovaatioita? Eniten tarvitsemme uudenlaista asennetta ja innovatiivisia toimintamalleja. Amerikan maantieteellinen seura esittelee teemasivustossaan selkokielisesti, minkälaisia haasteita ja vaihtoehtoja meillä on edessämme lähivuosina. Tässä kuuluisan maatalouden ja kestävän kehityksen tutkijan, tri Jonathan Foleyn laatiman esityksen keskeisiä havaintoja:

Maatalous tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja, etenkin metaania, kuin kaikki henkilö- ja kuorma-automme, junamme ja lentokoneemme yhteensä. Maatalous kuluttaa myös makean veden varastoistamme eniten, saastuttaa vesistöjä ja uhkaa planeetan elimistön monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä. Miten pystymme kaksinkertaistamaan elintarvikkeiden tuotannon samalla kun alennamme viljelyn aiheuttamaa kuormaa ympäristöllemme?

Vuonna 2050 meitä on kaksi miljardia enemmän kuin tänään. Tuolloin maapallon väkiluku nousee yhdeksään miljardiin ihmiseen. Samaan aikaan kehittyvien maiden elintaso nouse ja vaurastuvan väestön ruokavalio suosii enemmän karjatalouden tuotteita. Lihan, maidon ja munien tuottamiseksi taas tarvitaan enemmän soijaa maissia. Samalla veden ja energiankulutus kasvaa.

Maatalouden mekanisointi, keinokastelu, lannoitteet ja lajien geneettinen jalostus vastaavat kasvavaan kysyntään. Siihen pystytään osin vastaamaan myös kehittämällä luomuviljelyä.

Foleyn suosittelemat askeleet kohti kestävää maataloutta. Meillä on olemassa keinot ratkaista elintarvikehuollon isot haasteet. Näillä toimilla pystytään hänen mukaansa enemmän kuin kaksinkertaistamaan käytettävissä olevien elintarvikkeiden määrä:
  1. Jäädytetään maatalouden ekologinen jalanjälki
  2. Kasvatetaan enemmän elintarvikkeita niillä tiloilla, jotka meillä on
  3. Käytetään nykyisiä voimavaroja tehokkaammin
  4. Muutetaan ihmisten ruokavaliota
  5. Vähennetään tuhlausta
Innovaatiot ja uusi ajattelu ovat tarpeen, jotta edellä kuvatut toimenpiteet muuttuvat todellisuudeksi. Kehittyneissä maissa yksi parhaista tavoista tehostaa elintarvikehuoltoa on lopettaa ruuan haaskaaminen.

Käytännössä tehokkaita toimia:
  • Tarjotaan ihmisille pienempiä annoksia, 
  • käytetään keittiössä hyväksi tähteeksi jääneet elintarvikkeet sekä 
  • pienennetään kaupan ja ravintoloiden kautta kulkevan ruoan hävikkiä.  
Esimerkiksi Suomessa ruokakaupat hävittävät vuodessa syömäkelpoista ruokaa jopa 14 kiloa suomalaista kohti vuosittain. Tietotekniikallakin voisi olla tässä uusia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi kun kaupan ostokuitissa on jo paljon päivämääräinformaatiota, niin miksi älypuhelimessa ei voisi olla automaattista kalenteria, jolla pystyy seuraamaan ostettujen elintarvikkeiden "ikääntymistä" ja lähestyvää viimeistä käyttöpäivää?