Täsmätieto lähiympäristöstä seuraava iso trendi?

Mikrosiruja ja muuta elektroniikkaa valmistetaan ennätysmäisiä määriä ja sitä on saatavilla yhä pienemmin kustannuksin. Montako tietokonetta teillä on kodissanne, entä toimistossa?

Mikä on erilaisten ja eri kokoisten näyttöjen määrä, joihin hyödynnät työpäivän aikana kotona, autossa, ravintolassa, toimistossa, lentoasemalla?

GPS:n, mobiili- ja wifi-paikannuksen myötä älypuhelimeen tulevat älykkäästi paikkaan sidotut palvelut kuten kartat ja säätiedot. Täsmätiedon saatavuus ja "ilmestyminen" lähiympäristöstä tai mistä tahansa esineestä lähimpään käytettävissä olevaan näyttöruutuun taitaa olla seuraava iso askel paikkatiedon kehityksessä. Internet alkaa puhua "itsestään" älykkäästi riippuen, minkä tilan, laitteen tai esineen parissa olet.

Apple toi pari vuotta sitten markkinoille omat mainosmajakkansa, Bluetooth-tekniikkaan perustuvat pienet radiotaajuustekniikan iBeacon-lähettimet. Kukin lähetin lähettää vastaanottajan puhelimeen oman räätälöidyn sanomansa käyttäjän lähestyessä "majakan" sijaintipistettä.

Langattomia sisätiloissa toimivia tekniikoita kehitetään eri puolilla maailmaa kovaa vauhtia. Eri tekniikoiden hyödyntäminen kaupallisesti on vasta alkutekijöissään, mutta näköalat ovat lupaavia. Uusimpana sisäpaikkoihin liittyvänä kuvaantamis- ja paikantamistekniikkojen kokonaisuutena esimerkkinä Googlen Project Tango, joka hyödyntää tietokoneiden konenäköä paikan, tilan ja ympäröivän maailman hahmottamisessa.

Älykästä lähiympäristöä voidaan luoda useilla eri tavoilla. Passiivisimpia ratkaisuja ovat erilaiset viivakoodit kuten QR-tekniikka. Aktiivisempia tekniikoita edustavat älysiruihin kuten RFID-tekniikkaan (Radio Frequency Identification) perustuva paikantaminen. Projekti Tangossa käytetään yhtenä tekniikkana infrapunapaikannusta, mutta useita muitakin mahdollisuuksia paikantamiseen on.

Näitä ovat esimerkiksi ultraääneen ja UWB eli erittäin laajakaistaiseen radiotekniikkaan perustuvat sovellukset. UWB:ssä tietoa siirretään pienellä teholla lyhyillä kantataajuisilla pulsseilla. Autoteollisuus hyödyntää impulssiradiotekniikkaa esimerkiksi peruutussensoreissa. Lähes kaikki tarkat menetelmät hyödyntävät eri radiotaajuustekniikoita, mutta myös maan magneettikenttää voidaan käyttää apuna ja mitata käyttäjän sijaintia älypuhelimen magnetometrillä.

Googlen avoin Eddystone kilpailee iBeaconin kanssa


Google on yksi keskeisimmistä ympäristön täsmätiedon, älykkään lähiympäristön, kehittäjistä. Yhtiöllä on Physical Web -hanke. Sen ideana on mahdollistaa suoraviivainen älykkäiden laitteiden hyödyntäminen ilman appseja kaikkialla, missä liikumme.

IoT, esineiden internet, ei voi toteutua laajassa mitassa, jos jokaista laitetta varten tarvitaan oma sovellus. Eddystone-majakkatekniikka, joka on avointa lähdekoodia hyödyntävä hanke, muuntaa mitä erilaisemmat laitteet ja ympäristömme älykkääksi universaalilla tavalla. Kun lähestyt vaikkapa kissaa, sen pannassa oleva Eddystone Bluetooth 4.0 -siru kertoo lähimpään näyttöruutuun, vaikkapa tablet-tietokoneeseen, mikä on kissan nimi, omistaja ja muuta hyödyllistä. Näin, jos olet sallinut tiedon automaattisen näytön. Vastaavasti bussi, jossa istut, lähettää älypuhelimeesi tietoa siitä, minkä niminen on seuraava pysäkki ja koska auto pysähtyy siinä.

Jos käytössäsi on Nexus 6 puhelin tai Nexus 9 tabletti, voit kokeilla Eddystone-lähetystä ilman erillistä Eddystone-majakkasirua. Markkinoille on juuri tulossa yhdistelmälähettimiä, jotka lähettävät paikkatietoa sekä iBeacon-tekniikalla että avoimella Eddystone -standardilla. Esimerkiksi Estimote.comista voi kolmen lähettimen kehityssarjan tilata nyt maaliskuussa 2016 hintaan 99 dollaria.