Johtamisen perustana Lean vaiko klassikoiden ajatukset?

Lean-ajattelu on johtamisoppi, joka keskittyy tuottamattomien toimintojen poistamiseen. Tavoitteena on vähentää kaikkea turhaa, lisätä joustavuutta ja avoimuutta muutoksille. Tässäkö menetelmässä lääke strategiseen joustavuuteen ja liiketoiminnan menestykseen?

Ehkä osatotuus, mutta ei ratkaisu. “Ei ole mitään uutta auringon alla” voisi kokenut ja johtamiskirjallisuutta harrastanut liikkeenjohtaja todeta.

Kulloinkin muodissa olevat johtamisen metodit, mekaaniset säännöt ja johtamistavat vievät usein yksisilmäisesti noudatettuna ojasta allikkoon. Pikaisesti muodissa olevaan johtamisoppiin katsoen näyttää, että metodin kehittäjä on ajatellut kaikkea ja menetelmä on monipuolinen ja kurinalainen mylly, jolla yritys siirtyy uuteen aikaan. Kannattaa ehkä kuitenkin miettiä, mikä voi neuvojen avulla mennä sittenkin pieleen omissa siirroissa.

Tänä päivänä varovainen pitää olla monessa yrityksessä etenkin Leanin ja ketterän kehityksen (Agile) käytössä. On parempi perehtyä ensin ongelmaan ja käydä mielessään läpi useampi työkalu eli metodi, ennen kuin ryhtyy korjaamaan ongelmaa ja muuttamaan yritystä. Joihinkin tehtäviin tarvitaan vasaraa, joihinkin porakonetta ja toisiin taas sahaa. Strategisissa kysymyksissä johtamisen klassikot ovat edelleen yksi parhaita neuvonantajia edessä avautuvien vaihtoehtojen viisaaseen punnitsemiseen.

Yllättävän moni Lean-ajatteluun perehtynyt blogisti onkin kaivanut esiin liikkeenjohdon strategian klassikoista kiinalaisen Sunzin, joka aiemmin tunnettiin paremmin nimellä Sun Tzu. Sun Tzun kirjallinen tuotanto saattaa olla luovan tiimin aikaansaannos yksittäisen kenraalin sijasta. Kirjallista ryhmätyötä tai ei, tämä ei vähennä Sun Tzun strategisen ajattelun arvoa.

Useasti on kysytty, mitä hyötyä liikkeenjohdolle on perehtyä sodankäynnin teorioihin.
Liiketoiminnassa, kuten sodassakaan, mikään ei ole pysyvää. Sun Tzun sanoin: “Ja kuten vedellä ei ole pysyvää muotoa, ei sodassakaan ole pysyviä olosuhteita”.

Vuonna 551 ennen ajanlaskun alkua kirjoitettu kirja Sodankäynnin taito sisältää esimerkiksi seuraavan edelleen ajankohtaisen viisauden:

“...Jos komentaja on viisas, hän pystyy havaitsemaan olosuhteiden muuttumisen ja toimii vastaavasti. Jos hän on rehellinen, hänen miehensä voivat olla varmoja palkitsemisesta ja rankaisemisesta. Jos hän on inhimillinen, hän rakastaa ihmiskuntaa, tuntee myötätuntoa muita kohtaan ja arvostaa heidän ahkeruuttaan ja uurastustaan. Jos hän on rohkea, hän saavuttaa voiton tarttumalla epäröimättä tilaisuuteen… Jos kenraali ei ole rohkea, hän ei kykene voittamaan epäilyksiään eikä luomaan suuria suunnitelmia.”

Tuota havaitsemiskykyä ja toimeen tarttumista tarvitaan kipeästi aika monessa yhteiskunnan organisaatiossa, muuallakin kuin yrityksissä. Helppoja ratkaisuja ei myrskyisässä liiketoimintaympäristössä ole. Tarvitsemme uusinta tietoa, uusinta metodiikkaa kuten Leania ja Agilea, mutta myös aktiivista ajattelua, johon johtamistaidon klassikot kuten Drucker ja Sunzi tuovat oman arvokkaan panoksensa.