Avoimen lähdekoodin ja Drupalin menestys ei piile tekniikassa eikä hinnassa

Jon "Maddog" Hall on avoimen lähdekoodin pioneereja. Tänä keväänä hän
piti useita esityksiä avoimesta lähdekoodista CeBIT-messuilla. Hall on ollut
osaltaan tekemässä Linuxista maailmanlaajuista menestystarinaa.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot kuten Linux ja Drupal-julkaisujärjestelmä ovat menestystarinoita. Android-älypuhelimet eivät olisi mahdollisia ilman Linuxia ja huomattava osa maailman merkittävimmistä verkkosivustoista julkaistaan Drupal-julkaisujärjestelmällä.

Muutama luku. Linuxin markkinaosuus maailman älypuhelin- ja tablet-laitteista on 54 %, web-palvelimista 37 % ja supertietokoneiden käyttöjärjestelmissä peräti 97 %. Maailman kolme käytetyintä julkaisujärjestelmää (CMS, Content Management System): Wordpress, Joomla ja Drupal perustuvat kukin avoimeen lähdekoodiin. Näiden kolmen yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 70 prosenttia kaikista käytössä olevista CMS-järjestelmistä.

Linux ja Drupal ovat open source ohjelmistoina teknisesti edistyksellisiä, mutta sitä ne eivät välttämättä olisi ilman merkittävää uudehkoa sosiaalista innovaatiota. Innovaatiota voi aiheellisesti kutsua myös uudeksi liiketoimintamalliksi. Niiden tekniikan taustalla on yhteiskehittely (co-creation). Esimerkiksi Drupalin liikkeellepanevana voimana toimiva ohjelmistokehittäjä, hollantilainen Dries Buytaert selittää ohjelman menestystä juuri yhteiskehittelyyn perustuvalla liiketoimintamallilla.

Yhteiskehittelyn maailmassa toimittajaketjuista on tullut toimittajaverkkoja, joissa vaihteleva mutta yleensä suurehko joukko kehittäjiä, toimittajia ja asiakkaita pyrkii vapaaehtoisesti yhteiseen päämäärään. Linuxin ja avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät eivät ehkä kaikille avaudu, mutta Wikipedian tuntevat kaikki. Maailman suosituin tietosanakirja on tänä päivänä Wikipedia, jota kehittää maailmanlaajuinen vapaaehtoisten verkosto yhteiskehittelyn eräällä liiketoimintamallilla. Suomenkieliseen Wikipediaan on joukolla tuotettu jo yli 359.000 artikkelia. Sergey Brin, yksi Googlen perustajista, on kutsunut Wikipediaa yhdeksi internetin suurimmista onnistumisista. Wikipedian mallissa yhteiskehittely kustannetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla.

Mutta miten vapaaehtoisella ohjelmistojen kehittämisellä voi ikinä tehdä bisnestä? Asiakkaalle ohjelmistot, joiden lisenssihinnat ovat nolla euroa ja ohjelmiston laatu korkea, ovat houkuttelevia. Mutta miten ilmaisen ohjelmiston kehittäjä pysyy pystyssä tai jopa kasvattaa liiketoimintaansa? Voiko maksuttomaan ohjelmistoon luottaa vakavassa liiketoiminnassa. Vaihtoehtoja kannattavaan liiketoimintaan avoimen lähdekoodin mallissa on itse asiassa yllättävän monta.

Oma yrityksemme Hypermedia Oy on päätynyt ratkaisuun, jossa luomme Drupaliin lisäominaisuuksia, konsultoimme ja tarjoamme teknistä tukea. Tämä lähestymistapa on osoittautunut onnistuneeksi. Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme hyvin "fiksuja" ratkaisuja, joiden hinnat ovat suljetuissa lisenssimaksullisissa ohjelmistoissa olleet monesti hinnaltaan kaksi - jopa kymmenkertaisia tarjoamiimme verrattuna. Yhteiskehittelyssä on järkeä.