Liiketoiminnan 4 mallia

Perinteiset liiketoiminnan mallit eivät enää pysty selittämään kovinkaan hyvin digitaalisen talouden tuomia muutoksia. Marraskuun Harvard Business Review:ssa on kiinnostava uusi luokittelutapa liiketoimintamallien jäsentämiseen:

https://hbr.org/2014/11/what-airbnb-uber-and-alibaba-have-in-common#

Nämä neljä liiketoiminnan mallia ovat:
  1. Varantojen (varojen) rakentajat: yrityksiä, jotka rakentavat, kehittävät ja vuokraavat fyysisiä voimavaroja fyysisten esimeitten valmistamiseksi, myymiseksi ja jakelemiseksi. Yrityksiä kuten Ford, Sokos ja Kaukokiito.
  2. Palveluntuottajat: Nämä yritykset palkkaavat väkeä tuottamaan palveluja asiakkaille tai tekemään laskutettavia työtunteja. Tällaisia liiketoimintamalleja hyödyntävät esimerkiksi Mehiläinen, Accenture ja Nordea.
  3. Teknologian luojat: yritykset, jotka kehittävät ja myyvät immateriaalista omaisuutta kuten ohjelmistoja, analytiikkaa, lääkkeitä tai bioteknologiaa. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Oriola, SAP ja Microsoft.
  4. Verkon sovittajat (Network Orchestrators). Nämä yritykset luovat vertaisverkkoja, joihin osallistuvat ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja jakavat syntyvää lisäarvoa. Nämä yritykset voivat myydä tuotteita ja palveluja, rakentaa suhteita, jakaa neuvoja, luoda yhdessä jne. Esimerkkejä tämän liiketoimintamallin yrityksistä ovat Red Hat, Visa, taksiyhtiö Uber ja kiinalainen "superverkkokauppias" Alibaba. 
Kirjoittajat Barry Libert, Yoram (Jerry) WindMegan ja Beck Fenley ovat laskeneet historiallisessa analyysissa eri liiketoimintamallien tuottoja - ja ehkä yllättävää - verkon säveltäjät ovat erittäin tuottavia ja arvokkaita yhtiöitä. Mutta, niitä on vähän, vain joka kahdeskymmenes yritys voidaan laskea kuuluvaksi tähän joukkoon. Kuten varmaan huomasit, ryhmän 4 yritykset ovat netti-  ja verkkoaikakauden yrityksiä (esim. Visa teki bisnestä jo ennen Internetiä, mutta ei ilman verkkoja).