Miten teen onnistuneita päätöksiä keskellä tietotulvaa?

Informaation saatavuus ja tarjonta ei ole koskaan ollut niin suurta kuin tänään. Huomenna määrä ja tarjonta ovat vielä suurempaa. Järkevien päätösten teossa suuresta tietomäärän hallinnasta ja aineistoon perehtymisestä voi tulla ikävä kyllä myös halvaannuttava seikka.

Dataa on paljon, laskenta- ja tallennuskapasiteettia on paljon, analysointimenetelmiä paljon, mutta aikaa on vähän. Aika on yleensä sekä yksilölle että organisaatiolle se kaikkein niukin voimavara.

Systematiikka on suositeltava lähestymistapa päätöksentekoon - noin ensisijaisesti. Kiinnostavassa kirjassa Analytics at Work kirjoittajat Thomas H. Davenport ja Jeanne G. Harris painottavat poikkeuksia, jolloin analyyttinen aineiston tutkinta ennen päätöstä ei kannata:
  • Kun aika ei riitä. Palomiehen ei kannata ryhtyä mittailemaan lämpötiloja ja laskemaan niiden kehitysarvoja kesken tulipalon. On vain nopeasti katsottava ympärilleen ja toimittava ripeästi.
  • Kun ennakkotapausta ei ole. Jos jotakin asiaa ei ole tehty aiemmin, on siitä vaikea kerätä dataa. Mahdollisesti jokin pilotti ja sen testaus kohderyhmässä kerryttää tietoa, mutta jotkin operaatiot ovat niin ainutlaatuisia että päätöksenteon on perustuttava mutu-tuntumaan ja asiantuntijoiden intuitioon. Tätä menettelyä noudatetaan etenkin kriisiorganisaatioiden kuten armeijan ja pelastuspalveluiden johtoryhmissä.
  • Kun historia johtaa harhaan. Vaikka historiassa olisi kymmeniä samankaltaisia kehityskulkuja, se ei varmista, että kolmaskymmenes tapaus toistuisi samalla tavalla. Nassim Nicholas Taleb puhuu Mustista joutsenista, täysin yllättävistä tapahtumista, joita sattuu vaikka kukaan ei olisi uskonut. Kuka olisi odottanut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan keväällä 2014? Hyvin paljon historiallista aineistoa sisältävä materiaali saattaa olla tietyissä rajoissa kuitenkin tilastomatemaattisesti hyödynnettävissä "vakuutusmatematiikan" pelisäännöin.
  •  Kun päätöksentekijällä on merkittävä määrä kokemusta ilmiöstä. Kokenut kirurgi, joka on leikannut eläissään tuhansia potilaita, pystyy useimmiten tekemään oikean diagnoosin ja aloittamaan vaadittavat toimenpiteet hätätilassa muutamassa minuutissa jo ennen kuin lopulliset laboratoriotulokset ja kuvat ovat tulleet hänen käyttöönsä.
  • Kun muuttujia ei pystytä mittaamaan, ne eivät ole edustavia, tai järkevimpien muuttujien valinta on vaikeaa. Laadullisille kriteereille voi toki antaa erilaisia lukuarvoja, mutta valitsetko avaintyöntekijän pelkästään monivalintatestin antaman mielikuvan perusteella? Luvut voivat olla hyödyksi, mutta huomaa - ne ovat vain osatotuus. 

Pikaresepti tietohalvauksen ehkäisemiseen ja järkeviin päätöksiin


Heuristiikka on tehokas apuväline silloin kun aika ei riitä ja kuitenkin pitäisi saada aikaiseksi järkeviä päätöksiä joiden kanssa voi elää pitkäänkin. Yleisin heuristinen menetelmä yrityksen ja erehdyksen menetelmä. Wikipedian mukaan "Heuristiikkaa ovat nyrkkisäännöt, akateemiset arvaukset, intuitiiviset päätökset tai maalaisjärki. Kyseessä on valmiiden, etukäteen mietittyjen tai hankittujen ratkaisumallien soveltaminen ongelmanratkaisussa, sekä tietokoneohjelmissa että ihmismielessä."

Toinen oikotie on prospektiteorian huomioiminen, jolla pystyy paremmin välttämään havaintoihin, tulkintoihin ja informaatioon liittyvät kognitiiviset virhetulkinnat. Myös heurististiikka voi tuottaa pahan virhetulkinnan ongelmanratkaisussa. Toisin sanoen, joskus on todella syytä pistää jäitä hattuun, ottaa aikalisä ja analysoida asia perusteellisesti vaikka asialla tuntuisikin olevan tulenpalava kiire - välillä "kiire" on pelkkää laiskuutta tai väsymystä.

Eräs nyrkkisääntö on, että ihmiset luottavat omaan arviointikykyynsä useimmiten liikaa, ja he pyrkivät useimmiten vähentämään enemmän tappioitaan kuin valitsemaan ratkaisun, josta saisivat parhaassa tapauksessa hyvän voiton.  

Daniel Kahneman, joka on taloustieteen Nobel-palkinnon saaja, antaa menestysteoksessaan Ajattelu nopeasti ja hitaasti paljon hyviä ja tieteellisesti todennettuja vinkkejä arkipäivän päätöksentekoon. Tässä muutamia apuvälineitä ja vinkkejä:

  • Tiedosta, koska on perusteltua tehdä nopeita päätöksiä, koska taas tarvitaan analyyttisiä työkaluja ja aikaa asian ratkaisemiseen. Suosimme nopeaa päätöksentekoa etenkin väsyneenä, mutta silloin se saattaa olla se väärä lähestymistapa ongelmaan.
  • Opettele ajattelemaan kaukonäköisesti pitkän ajanjakson päähän. Lähihetkeen yksinomaisesti tarkentamalla tulokset ajattelusta voivat vinoutua pahan kerran.
  • Älä anna epäonnistumisen masentaa itseäsi. Vaikka suunnittelisit kuinka paljon tahansa, sattumalla on aina iso osansa kaikessa ja tilastollisesti tappiota seuraa aina jossakin vaiheessa menestyminen.