Tietääkö tietokone vai olisiko laskuri parempi termi?

ENIAC:in ohjelmoinnista vastasivat naiset, raudasta miehet.
Sain viime viikolla päätökseen todella mielenkiintoisen kirjan lukemisen. Steven Jobsin elämäkerran kirjoittajan Walter Isaacsonin uusi mestariteos The Innovators: How a Group of Hackers, Geniuses, and Geeks Created the Digital Revolution. Kirja digitaalisen vallankumouksen historiasta 1800-luvulta meidän päiviimme. Mukana on myös yksi suomalainen, arvasit oikein, Linus Torvalds.

Blogin kirjoittaja on työskennellyt
tietokoneiden parissa 1970-luvun lopusta lähtien. Nämä vuodet me täällä Suomessa olemme puhuneet aina tietotekniikasta, automaattisesta tietojenkäsittelystä (ATK!) ja tietokoneista. Kirjan lukeminen englanniksi herätti allekirjoittaneen pitkästä aikaa uudelleen pohtimaan, miten väärä käsitys tietotekniikasta ja tietokoneista syntyy suuren kotimaisen yleisön mielissä sanasta "tieto" johtuen. Englantia puhuvat, saksaa puhuvat, ruotsia puhuvat mieltävät oman kielensä ansiosta jollakin tavalla selkeämmin, mistä ns. "tietokoneissa" on kyse.

Joskus opiskeluaikanani Ylioppilaslehti teki pitkän jutun tietokoneista ja kutsui niitä nopeiksi idiooteiksi. Sekin taisi olla liikaa. Idiooteilla on enemmän käsityskykyä kuin planeetan tehokkaimmilla matematiikkakoneilla, joita nykyisin tietokoneiksi kutsutaan. Tämän sanon, vaikka viihdyn ja työskentelen mielelläni päivästä toiseen näiden hyvin nopeiden, loogisten, mutta äärimmäisen vähä-älyisten laitteiden kanssa.

The computer, der Rechner, en dator, un ordinateur ovat germaanisten ja romaanisten kielten käyttämiä neutraaleja ja asiallisia termejä kuvaamaan laitetta, jota professori Osmo A. Wiio ehdotti kutsuttavan suomeksi "Laskuri" -nimellä.  Minusta ehdotus on niin hyvä, että laskuri kelpaisi sanana edelleen tietokonetta paremmin yleiseen käyttöön. Toki ymmärrän, että tietokoneesta on tullut erittäin vakiintunut ja sitkeästi kielessämme pysyvä termi.

Mielenkiintoisella tavalla tietotekniikkaa on alettu inhimillistää myös germaanisella kielialueella. Mitä muuta voidaan ajatella termistä "smartphone", älypuhelin? Älypuhelin on hieno laite, taskuun menevä laskuri, mutta ei sillä älyä ole. Sen käyttö vaatii älyä. Jättäisin äly- ja tieto-sanat inhimillisen ajattelun reviirille.

Tietotekniikan sijaan meilläkin olisi järkevämpää puhua vaikka informaatiotekniikasta tai informaatioteknologiasta. Näin siitäkin huolimatta, että informaatio-sana on vierasperäinen ja teknologia-sana on perinteisesti tarkoittanut valmistustekniikkaa.

Tieto-sana sotkee, stkee, vai mitä se nyt tarkoittaa?


Sana "tieto" sotkee asioita. Samalla sanalla viitataan useampaan eri asiaan, joihin muilla kielialueilla tehdään pesäero. Tieto viittaa suomen kielessä:
  1. tietoon, joka on tietoteorian mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus
  2. informaatioon, joka koostuu tulkittavissa olevaan järjestykseen asettuneeseen dataan
  3. dataan, siis esitykseen jolla ei itsessään ole merkitystä (ennen kuin se muodostaa informaatiota)
  4. tosiasiaan, joka on todellisuudessa oleva vastine todelle väittämälle
Tieto on englanniksi "knowledge", joka on inhimillisen tietojenkäsittelyn aluetta. Suomessa tiedon käsittely on sekä koneiden että ihmisten "puuhaa".  Toki tietämyksen hallinnasta puhutaan myös germaanisella kielialueella, mutta hallinnan apulaisena käytettävät laitteet ovat "laskureita". Computer tarkoitti jossakin 1900-luvun alussa laskutoimituksia työkseen  tekeviä henkilöitä. Nykyään computer on pitkään englannin kielessä käsitetty laitteeksi, joka tekee loogisia ja matemaattisia toimintoja sen mukaan, miten laskin on ohjelmoitu. 

Wikipediasta löytyy hyvä tiivistelmä, mitä "tietokoneilla" tehdään: "Computing is any goal-oriented activity requiring, benefiting from, or creating algorithmic processes - e.g. through computers." Mielenkiintoista on, että Computing -käsitettä ei ole edes artikkelina avattu suomalaisessa Wikipediassa. Meiltä puuttuvat sanat, vai aika ja energia asian täsmentämiseen?

Isaacsonin kirja pohtii lopussa sitä, voivatko tietokoneet (tätä termiä on jatkossakin pakko käyttää) kehittyä älykkäämmiksi kuin ihmisaivot ja ottaa vallan. Kirjoittajan mielestä tämä utopia pysyy utopiana. Olen samaa mieltä.

Tietotekniikka tunkeutuu yhä tiiviimmin kiinni arkipäiväämme. Näin kynnys ajatella puolijohteista koostettujen huippunopeiden laskimien ja yhä nerokkaampien ohjelmistojen ohittavan oman älyllisen suorituskykymme mataloituu jatkuvasti. Pelko tai toive on täysin turha, maailman tehokkaimmat tietokoneet eivät yllä edes kärpäsen aivojen laskentakapasiteetin tasolle. Olisi sinänsä vauhdikasta maalata tulevaisuuden kuvaksi tällainen evoluutiomalli, mutta ei siinä ole mieltä tosiseikkojen valossa. Ihmisen ja koneen symbioosi sen sijaan näyttää muodostuvan yhä lujemmaksi.

Olisiko lopulta laskuri, superlaskuri, digilaskuri tai jokin vastaava termi sittenkin pieni järkevä kielellinen jarrupala siirtämään mielikuviamme ICT-tekniikan rajoista ja olemuksesta realistisempaan suuntaan?

PS. Ensimmäisenä tietokone-sanaa käytti tiettävästi Volter Kilpi vuonna 1944 ilmestyneessä scifi-teoksessa Gulliverin matka Fontomimian mantereelle. Reikäkorttiyhdistys taas vaihtoi nimensä Tietokoneyhdistykseksi syksyllä 1960. Elektronisten laskureiden inhimillistämisellä on Suomessa pitkä historia.