Muutosjohtamisen seitsemän askelta

Digitalisaatio, globalisaatio ja eräät muut megavoimat sekä kansantalouksien sisäsyntyiset ongelmat tuovat haasteita niin yksilöille, yrityksille kuin kansakunnille. Tarvitaan muutosta. Muutosta pitää johtaa. Tarvitaan muutosjohtamista.

Muutosjohtamisen kirjallisuutta on valtaisasti, neuvoista ei ole pulaa. Poimin äsken omasta kirjahyllystäni muistin virkistämiseksi 2000-luvun alussa ostamani Rolf Smithin kirjoittaman kirjan, joka on tänäänkin ajankohtainen opas muutosjohtamiseen.

Opuksen nimi on "The 7 Levels of Change - Create, Innovate and Motivate with the Secrets of the World's Largest Corporations". Kirjaa ei valitettavasti ole suomennettu, mutta se on tilattavissa englanninkielisenä esimerkiksi Amazon.comin antikvariaattipuolelta useammastakin kirjakaupasta.

Smithin seitsemän muutoksen tasoa ovat verrattavissa vuorelle kiipeämiseen. Muutoksessa huolehditaan asioista oikeassa järjestyksessä, jotta huipulle päästään. Lista tuntuu triviaalilta, mutta käytännössä jos noita neuvoja pidettäisiin yrityksessä mielessä, monelta virheliikkeeltä vältyttäisiin ja uudistumisprosesseihin saataisiin uutta puhtia.

Muutoksen seitsemän tasoa ovat hänen mukaansa seuraavat (vapaasanaisesti kerrottuna):
  1. Tehokkuus: Oikeiden asioiden tekeminen. 
  2. Tuloksellisuus: Oikeiden asioiden tekeminen oikein.
  3. Parantaminen: Kyseisten asioiden tekeminen paremmin kuin oikein.
  4. Leikkaaminen: Luopuminen asioiden tekemisestä (turhat, huonosti kannattavat asiat).
  5. Kopiointi: Niiden asioiden tekeminen, joita muut ihmiset tekevät menestyksellä.
  6. Erilaisuus: Tehdään asioita, joita kukaan muu ei tee.
  7. Mahdottomuus: Tehdään asioita, joiden tekemistä on pidetty mahdottomana. 
Sitä, miten näitä muutoksia ja siirtymisiä tehdään käytännössä, Smith käykin sitten kirjassa monella tapaa läpi. Teoria on usein yksinkertainen, käytäntö - no, me kaikki tiedämme miten monimutkaisia ja haasteellisia yksinkertaisetkin asiat voivat lopulta olla toimeenpanovaiheessa.

Edellä mainittu lista on kuitenkin mainio pienemmissäkin kehityshankkeissa. Kun me esimerkiksi Hypermedia Oy:ssä lähdemme kehittämään yhdessä asiakkaan kanssa uutta tai parantamaan entistä verkkopalvelua (web-sivuja, portaalia), listan pohjalta pystyy käymään läpi ansiokkaan ja uusia toimenpideajatuksia synnyttävän keskustelun. Mitkä ovat verkkopalvelussa oikeita asioita, miten ne tehdään käyttöliittymän ja julkaisutekniikan osalta oikein? Ovatko kaikki sisällöt mukana, pitäisikö jostakin luopua? Millä yrityksemme erottuu, on jotakin sellaista mikä on vahvuutemme, jotakin sellaista mitä kukaan muu ei tee?