Miksi pilvipalvelut ovat yhtä tärkeä muutostekijä kuin sähkövalaistuksen tulo?

Laadin tällä viikolla johdantoesityksen tietohallinnon roolin muutoksen haasteista Satakunnan kauppakamarin järjestämään tilaisuuteen.  Haasteen muodostavat kaksi rinnakkain kulkevaa tekijää, tietämysyhteiskunnan synty ja pilvilaskenta, pilvipalvelut.

Yllättävästä henkilökohtaisesta esteestä johtuen esitys jäi pitämättä, mutta laitoin esityksen "kalvot" blogiin heti kun pystyin. Perustelen tässä ja parissa alla näkyvässä kirjoituksessani näitä dioja: http://guutiset.blogspot.fi/2013/05/ratkaiseeko-yrityksen-menestyksen.html

Peter Drucker
Perusteesini tilaisuuden avauspuheenvuoroon, jossa pääpuhujana oli FL Heikki Sinervo, nojasi liikkeenjohtotieteen suurnimen
Peter Druckerin ajatuksiin tietämysyhteiskunnasta, Knowledge Societystä. 

Tietotekniikan ammattilaisen näkökulmasta asian tekee kiinnostavaksi ja haastavaksi yhä yleistyvä käsitys, että pilvipalvelut ovat se avaintekijä, joka kiihdyttää maailman muutosta tietämysyhteiskunnaksi. Tässä olen täysin samaa mieltä kuin tutkija Florian Ramseger, joka voitti 2010 artikkelillaan "The Silver Lining of the Cloud" Peter Drucker Challenge -kirjoituskilpailun.

Pilvipalveluiden aiheuttamaa taloudellista, teknologista ja sosiaalista muutosta kuvasi osuvasti ensimmäisen kerran Nicholas Carr artikkelissaan "The End of Corporate Computing", joka ilmestyi keväällä 2005 MIT Sloan Management Reviewssä. Uudet tietotekniikan tekniikat: virtualisointi, pilvilaskenta ja web-palvelut ovat yhdessä yhtä vallankumouksellinen muutostekijä kuin sähkövalon ja keskitetyn sähköntuotannon verkkojen synty. Hyvästi PC.

Druckerin termi on minusta yleensäkin onnistuneempi kuin Suomessa laajalle levinnyt termi tietoyhteiskunta. Ei siinä varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta termillä katsomme jo maailmaa peruutuspeilistä. Tietoyhteiskunta on ehkä kuvaavin vaiheelle, jossa olemme, mutta mitä vahvimmin ja todennäköisimmin olemme matkalla Druckerin kuvaamaan tietämysyhteiskuntaan. Tästä aiheesta on Mika Naumanen kirjoittanut jo kymmenen vuotta sitten Tilastokeskuksen Tietoajassa. Hyvä terminologinen selvennys asiaan löytyy Wikipediasta, kun tutustuu artikkeliin tietämyksen siirrosta (knowledge transfer).

Mitä tekemistä tällä kaikella pohdiskelulla on arjen tietohallinnon kannalta? Kyse on siitä, että tietohallinto ja yrityksen johto mieltävät tietohallinnon roolin uudessa nopeasti muuttuvassa tilanteessa toivottavasti oikealla tavalla. Tiedon hallinta on välttämätön tehtävä, mutta vasta tietämyksen kehittämisellä ja tiedon hallinnan hyödyntämisellä tuossa kehitystyössä organisaatiolla alkaa olla mahdollisuuksia menestyä liiketoiminnassa. Näistä teeseistä lisää alla olevassa aiemmassa blogikirjoituksessani, joka myös toivottavasti selventää johdantopuheenvuoroni dioja.

Yksi jännittävimmistä seikoista pilvipalveluiden kehityksessä on se mahdollisuus, jolla pilvilaskenta antaa suuryhtiötasoiset tietotekniikan välineet myös pääomaköyhän aloittavan pienyrityksen käyttöön. Kun ajantasalla olevaa tietoa on Googlen ja muiden ratkaisujen avulla haettavissa silmänräpäyksessä on tietämyksestä, luovuudesta ja teknisestä innovatiivisuudesta tullut avaintekijä. Nuo kaikki edellä mainitut tekijät: tietämys, luovuus ja tekninen innovatiivisuus ovat Druckerin Tietämysyhteiskunnan peruspilareita.

Peter Druckerin ajattelusta on kiinnostavalla tavalla kirjoittanut viime aikoina myös professori Arto Lahti omassa blogissaan.